Harvinaisia pronssiesineitä löytyi pohjoisruotsalaisesta haudasta

Lähes 500 000 ruotsalaista on ylivelkaantuneita, ja monet ovat ottaneet lainaa maksaakseen vuokran ja ostaakseen ruokaa. Sveriges Stadsmissioner, ruotsalaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen valtakunnallinen liitto, haluaa luottosopimusten olevan mitätöitävissä, kun luotonantajat ovat oikaisseet luottokelpoisuuden arvioinnissa.

Luku koskee vuotta 2025 ja sisältää noin 450 000 henkilöä, joilla on aktiivisia velkoja Ruotsin ulosottoviranomaisella (Kronofogden), sekä noin 50 000 velkajärjestelyssä olevaa henkilöä. Luvut ilmenevät vuoden 2026 köyhyysraportista (Poverty Report 2026), jonka Sveriges Stadsmissioner julkaisi. Tämä vastaa viittä prosenttia väestöstä ja tarkoittaa 13 prosentin lisäystä vuodesta 2019.

Ulosottoviranomaiselle rekisteröity kokonaisvelka on kasvanut 86 prosenttia samana ajanjaksona 154 miljardiin kruunuun. Nuorten aikuisten sinne rekisteröidyt velat ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa 2,2 miljardiin kruunuun, ja noin 30 000:lla 18–25-vuotiaalla oli muodollisesti vahvistettuja velkoja vuonna 2025.

Vuokraa ja ruokaa, ei ylellisyyttä

Sveriges Stadsmissionerin pääsihteeri Jonas Rydberg torjuu käsityksen, jonka mukaan ylivelkaantumisessa olisi kyse ylellisyyskulutuksesta. Hän esittää tämän näkökohdan Epoch Timesin haastattelussa. Kuntien budjetti- ja velkaneuvojat maalaavat täysin toisenlaisen kuvan, hän sanoo.

— On uskomattoman yleistä, että ihmiset ottavat velkaa maksaakseen vuokran ja ostaakseen ruokaa – tällaisia perustavanlaatuisia asioita, Jonas Rydberg sanoo.

Raportissa todetaan, että ulosottoviranomainen listaa ylikulutuksen yleisimmäksi syyksi velkajärjestelyä hakevien keskuudessa, määrittelemättä tarkemmin mitä termi tarkoittaa. Tutkijat Julia Callegari ja Frida Wallander Mälardalenin yliopistosta kuvaavat sen sijaan ”selviytymiskulutusta”, termin he lainasivat eräältä budjetti- ja velkaneuvojalta. Lainoja otetaan usein kattamaan vuokra, sähkö ja ruoka, kun ihmisillä ei ole tuloja tai ne eivät riitä elämiseen.

Rydberg viittaa hyvinvointi- ja sosiaalivakuutusjärjestelmien pitkäaikaiseen rapautumiseen samalla kun luottomarkkinoita on vapautettu.

— Meillä ei pitäisi olla yhteiskuntaa, jossa ihmiset putoavat kohtuullisen elintason alapuolelle ja tulevat epätoivoisiksi, hän sanoo.

Vaatimuksia luotonantajille

Sveriges Stadsmissioner haluaa, että takaisinmaksuun kykenemättömille henkilöille myönnetyt lainat olisi mahdollista mitätöidä, kun luotonantajat eivät ole täyttäneet lakisääteisiä vaatimuksia luottokelpoisuuden arvioinnista. Järjestö vaatii myös taattua tukea korvamerkityllä rahoituksella budjetti- ja velkaneuvontaan sekä helpompaa pääsyä velkajärjestelyyn. Järjestön mukaan velkajärjestelyssä velallisten tulisi antaa maksaa ensin pois pääoma ja vasta sen jälkeen korot ja kulut.

Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut ylivelkaantumisen kustannukset yhteiskunnalle jopa 200 miljardiksi kruunuksi vuodessa, mukaan lukien terveydenhuoltokustannukset ja menetetty tuottavuus.

— Luottokelpoisuusarvioinnin on oltava erittäin tarkka. Jos yritys ei ole suorittanut sitä, sen on kannettava seuraukset, sanoo Jonas Rydberg.