Mainos:

Ruokahävikki maksaa ruotsalaiskotitalouksille miljardeja

Julkaistu tänään 10:16 – Kirjoittaja Toimitus
Stressi ja huono suunnittelu saavat ihmiset heittämään ruokaa pois huolimatta halusta vähentää hävikkiä, kertovat Ruotsin elintarvikeviraston syvähaastattelut. Kuvituskuva.

Monet ruotsalaiset haluavat heittää vähemmän ruokaa roskiin, mutta arjen stressi, huono suunnittelu ja nirsoilu tulevat tielle. Poisheitetty ruoka maksaa nelihenkiselle perheelle yli 5 000 kruunua vuodessa.

Ruotsin elintarvikevirasto (Livsmedelsverket) on selvittänyt syvähaastattelujen avulla, miksi kotitaloudet heittävät pois ruokaa, joka olisi vielä syömäkelpoista. Tutkimus on laadullinen, eikä siinä mitata, kuinka suuri osa kotitalouksista samaistuu näihin kokemuksiin.

Monet osallistujat sanovat tietävänsä, mitä heidän pitäisi tehdä. Silti asiat eivät suju suunnitelmien mukaan, ja ruoka päätyy roskiin.

Lasku on kova. Kotitaloudet heittävät vuosittain pois syömäkelpoista ruokaa noin 14 miljardin kruunun arvosta, mikä vastaa yli 5 000 kruunua nelihenkistä perhettä kohden. Raha onkin vahvin motivaattori ruokahävikin vähentämiseen.

Mainos:

— Aiheeseen näyttää liittyvän voimakkaita tunteita. Monet kantavat jonkinlaista häpeää ruoan tuhlaamisesta, sanoo Karin Fritz, Ruotsin elintarvikeviraston ruokahävikkiasiantuntija.

Osallistujat kaipaavat pääasiassa käytännön neuvoja: miten ruokaa säilytetään, kuinka kauan se säilyy, reseptejä tähteille ja vinkkejä pienemmille kotitalouksille.

Virasto on koonnut nämä neuvot Svinnkoll-palveluunsa. Se kattaa noin 20 elintarviketta, joita heitetään usein pois – avokadoista ja banaaneista leipään ja tähterasioihin – sisältäen ohjeet säilytyksestä, pilaantumisen tunnistamisesta ja siitä, miten ruokaa voi hyödyntää, kun se ei ole enää parhaimmillaan.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

38 Tukholman bussia varastettu – liikennelaitos ei anna selitystä

Julkaistu tänään 16:38 – Kirjoittaja Toimitus
Kadonneet bussit oli poistettu käytöstä ja ne oli tarkoitettu jälleenmyyntiin. SL vahvistaa tehneensä rikosilmoituksen, mutta ei kommentoi, kuka oli niistä vastuussa.

Suuri määrä Tukholman julkisen liikenteen (SL) busseja on ilmoitettu varastetuiksi sen jälkeen, kun ne oli poistettu käytöstä jälleenmyyntiä varten. SL on tehnyt katoamisesta rikosilmoituksen poliisille, mutta ei kerro missä, milloin tai miten se tapahtui, tai kuka oli vastuussa ajoneuvoista.

Vakuutusalan yhteisjärjestö Larmtjänstin mukaan, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa varastetuista ajoneuvoista hälyttäminen, kyseessä on 38 punaista MAN-bussia. Niiden kerrotaan kadonneen 6. lokakuuta, Schibsted-omisteinen iltapäivälehti Aftonbladet raportoi.

Kaikki bussit on listattu varastetuiksi myös Ruotsin liikennevirastossa (Transportstyrelsen). Ne omistaa SL Finans, joka on Suur-Tukholman liikenteen tytäryhtiö.

SL ei vahvista lukumäärää

SL itse ei vahvista lukumäärää. Yhtiö kuvailee lukuja epävarmoiksi, mutta myöntää, että suunniteltuun myyntiin liittyviä busseja on kadonnut.

Mainos:

"Tässä vaiheessa emme halua kommentoida lukumäärää, koska luvut ovat epävarmoja, mutta nämä ovat SL:n busseja, jotka on poistettu liikenteestä ja jotka oli tarkoitus myydä kolmannelle osapuolelle", SL:n lehdistöpalvelu kirjoittaa.

Ostajan henkilöllisyyttä, bussien arvoa tai niiden katoamishetken sijaintia ei ole paljastettu. Lehdistövastaava Sophie Gunnarsson kirjoittaa, ettei SL:llä ole antaa tietoja "laajuudesta, sijainnista tai tapahtumien kulusta".

Yhtiö ei anna yksityiskohtia tapahtumien kulusta, mutta toteaa, että ajoneuvot ovat "pois liikenteestä".

Ketään epäiltyä tekijää ei ole tunnistettu. SL viittaa sen sijaan osapuolten välisiin jatkuviin keskusteluihin kertomatta, keitä nämä osapuolet ovat tai kuka oli vastuussa busseista niiden kadotessa.

"Mitä tulee siihen, mitkä osapuolet ovat mukana, keskustelut ovat yhä kesken, emmekä siksi halua ennakoida niitä kommentoimalla tässä vaiheessa, kuka oli vastuussa mistäkin", lehdistöpalvelu kirjoittaa.

Entinen ruotsalaiskansanedustaja: Ulkovallat ohjailevat eduskuntapuolueita

Globalistinen agenda

Julkaistu eilen 17:46 – Kirjoittaja Toimitus
Widding väittää, että valta Ruotsin politiikassa on valittujen instituutioiden ulkopuolella; kuvituskuvassa valtiopäiväsali.

Ruotsin valtiopäivien puolueet ovat tehneet hiljaisen sopimuksen olla keskustelematta sodasta ja rauhasta, ja niiden johtoa ohjailevat ulkovallat, väittää entinen ruotsalaiskansanedustaja Elsa Widding. Hän esittää väitteen laajassa tekstissään, joka käsittelee Ruotsia muokkaavia voimia.

Teksti, jonka Widding julkaisi verkkosivustollaan, ottaa lähtökohdakseen Ambition Sverige -puolueen – Widdingin oman poliittisen puolueen – saaman 0,11 prosentin äänisaaliin viime vaaleissa.

Painopiste on kuitenkin jossain suuremmassa: siinä, mitä hän pitää Ruotsin politiikan todellisina rajoitteina ja onko siihen ylipäätään mahdollista vaikuttaa sisältäpäin.

Widding valittiin valtiopäiville ruotsidemokraattien listalta vuonna 2022, ja hän toimi sitoutumattomana edustajana toukokuusta 2023 lähtien 28. syyskuuta 2026 asti.

Mainos:

Tämän vuoden syyskuussa hän ilmoitti aikovansa erota Ambition Sverigen puheenjohtajan tehtävästä puolueen vuosikokouksessa.

Jopa puolueen vastoinkäymisissä hän näkee merkkejä vallan toimintatavoista.

Jäsenet eivät ole uskaltaneet tulla esiin omilla nimillään peläten julkista häpäisyä mediassa, työpaikan menettämistä tai välirikkoa perheen ja ystävien kanssa.

Varakkaat tukijat, jotka ymmärsivät uuden voiman merkityksen valtiopäivillä, eivät samoista syistä ole uskaltaneet rahoittaa puoluetta median ja viranomaisten pelossa.

Hän nostaa esiin neljä ehtoa, jotka hänen mukaansa määrittävät, "onko Ruotsin politiikkaan tulevaisuudessa mahdollista vaikuttaa lainkaan sisältäpäin".

Elsa Widding in parliament
Elsa Widding on ilmoittanut aikovansa erota puoluejohtajan tehtävästä ja haluaa omistaa energiansa rauhankysymykselle ja ruohonjuuritason järjestäytymiselle (arkistokuva vuodelta 2024). Kuva: Riksdagen

Rauha vai sota

Sota ja rauha ovat analyysin ytimessä.

Widdingin mukaan parhaillaan on käynnissä "valtiopäiväpuolueiden välinen sopimus" olla keskustelematta asiasta, jota hän pitää täysin keskeisenä Ruotsille ja Ruotsin kansalle: "mahdollisuudesta valita rauha sodan sijaan".

Hänen mukaansa kaikki puolueet ovat tukeneet NATO-jäsenyyttä ja siten Ukrainan sodan eskaloitumista kysymättä kansalta mielipidettä.

Tuki ei kuitenkaan ollut yksimielistä: kun Ruotsin valtiopäivät äänestivät liittymisestä vuonna 2023, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue äänestivät vastaan.

Widding väittää, että Ruotsia vedetään nyt todennäköisesti mukaan sotaan, joka voi maksaa satojatuhansia henkiä.

Historiallisesti ne, joiden on määrä kuolla sodassa, eivät ole koskaan saaneet päättää omasta kohtalostaan, eikä tämä kerta ole hänen mukaansa erilainen.

"On selvää, että Ruotsin valtiopäivien puoluejohtoja ohjailevat ulkopuoliset voimat, ulkovallat, joilla ei ole minkäänlaisia pyrkimyksiä Ruotsin hyväksi", hän kirjoittaa.

Hänen mukaansa kyse on puolustusteollisuuden ruokkimisesta ja Ruotsin muuttamisesta Yhdysvaltojen sotilasstrategisten etujen työkaluksi.

Analyysissaan hän uskoo Pohjoismaista tulevan seuraavia sijaiskärsijöitä länsimaiden ja Amerikan sodassa Venäjää vastaan. "Meidän poikamme tullaan uhraamaan, ei heidän".

Hän yhdistää tämän argumentin siihen, mitä hän kutsuu Ukrainan sodan historiallisen taustan peittelyksi.

Ruotsissa ja muualla Euroopassa on hänen mukaansa ollut "lähes rikos" nostaa esiin tätä historiallista selitystä, ja Ruotsin kansaa on siten "huijattu täysin äänestämään sodan ja köyhyyden puolesta". Yleisö herää vasta, kun pojat palaavat kotiin ruumispusseissa, hän kirjoittaa.

Tekstissä hän kertailee myös Pål Jonsonille esittämäänsä varoitusta väittelyssä ministerin kanssa: "Jos minun poikani tai kenenkään muun pojat kuolevat Naton ja Venäjän välisessä sodassa, silloin veri on tämän ministerin (Pål Jonson) ja tämän hallituksen käsissä".

Jonson, Ulf Kristersson ja Maria Malmer Stenergard pitäisi Widdingin mukaan lähettää Ukrainan rintamalle ennen kuin yhtäkään ruotsalaista sotilasta sijoitetaan sinne. Puolustusteollisuuden menestys on merkinnyt heille enemmän kuin "lastemme henget", hän kirjoittaa.

Arkistokuva Ruotsin valtiopäiviltä Nato-äänestyksen aikana maaliskuussa 2023. Kuva: näkymä/TV4/Youtube

Media ja pelko

Yksi neljästä tekijästä koskee mediaa. Widdingin mukaan lähes kukaan ei ole uutisoinut Ambition Sverigestä tai muista valtiopäivien ulkopuolisista puolueista, mikä tekee uusien äänestäjien tavoittamisesta vaikeaa.

Hän etsii selitystä median takana olevasta valtarakenteesta.

Hänen mukaansa suuret mediayhtiöt ja veronmaksajien rahoittama valtiollinen yleisradioyhtiö SVT ovat saman valtarakenteen hallinnassa, joka ohjaa puolueita ja suuria osia elinkeinoelämästä: Wallenbergit Investorin kautta, Bonnier ja Stenbeck. Hänen sanojensa mukaan ne "noudattavat orjallisesti Eurooppaa hallitsevia ylikansallisia agendoja".

Jokainen, joka seuraa uutisia television, radion ja sanomalehtien kautta, saa siksi "erittäin vinoutuneen ja huolellisesti pakatun näkymän todellisuudesta", hän toteaa. Puolue, joka haastaa valtavirran narratiivin, jätetään yksinkertaisesti ulkopuolelle.

Media on myös keskiössä siinä, mitä Widding kutsuu Ruotsin kansan massamuodostukseksi (mass formation).

Hänen mukaansa valtava osa väestöstä on muokattu intensiivisen propagandakoneiston avulla, jossa medialla on keskeinen rooli vallanpitäjien viestin rummuttamisessa.

Hänen kerronnassaan narratiiveja ovat muokanneet ensisijaisesti Maailman talousfoorumi (WEF), YK, EU ja WHO. Hän listaa ilmastoagendan, Venäjän demonisoinnin sekä tarpeen pitää Ukrainan sota käynnissä ja lopulta taistella Venäjää vastaan.

Hän kuvailee mekanismia kolmivaiheisena.

Pelkoa lietsova propaganda luo ahdistusta. Kun ratkaisu esitetään vihreiden hankkeiden tai sotaan valmistautumisen muodossa, se nähdään positiivisena ja asiana, jonka taakse ryhmittyä. Ahdistus hälvenee, ja hallitus sekä valtiopäivät näyttävät päättäväisiltä ja tilanteen hallitsevilta.

Widding kutsuu tätä "ongelma, reaktio, ratkaisu" -kaavaksi. Hänen mukaansa ruotsalaiset poliitikot eivät määrittele ongelmia eivätkä ratkaisuja. "Ruotsalaisten poliitikkojen tehtävänä on lietsoa reaktiota ongelmiin, jotka joku muu on luonut", hän kirjoittaa.

The EU flag and national flags in front of the European Parliament in Strasbourg.
EU:n vaikutusvalta Ruotsin lainsäädäntöön on yksi niistä asioista, joita Widding käsittelee analyysissaan. Euroopan parlamentti Strasbourgissa. Kuva: Silje Bergum Kinsten, CC BY 2.5 dk.

Agendat ja raha

Globaalit agendat ovat kolmas tekijä.

Widdingin mukaan harva ruotsalainen tietää, kuinka nämä agendat muokkaavat maan kehitystä, tai sitä, että kaikki valtiopäivien kahdeksan puoluetta ovat päättäneet hyväksyä ne vastustamisen sijaan. Lainsäädäntö muuttuu nopeasti, ja valtiopäivät ovat periaatteessa yksimielisiä siitä, että Ruotsin laki tulisi saattaa linjaan agendojen ja EU-lainsäädännön kanssa, hän kirjoittaa.

Hän mainitsee Agenda 2030:n, YK:n Our Common Agenda -suunnitelman ja WHO:n pandemiasopimuksen, joiden todelliset tavoitteet "kohdataan yksimielisellä hiljaisuudella".

Ruotsin kansalta puuttuu kriisintaju ja se luottaa edelleen valtiokoneistoon, hän väittää. Vain ne, jotka seuraavat vaihtoehtoisia ja kansainvälisiä medioita, näkevät yhteydet ja sen, mihin suuntaan kehitys on menossa.

Widding kuvailee nopeasti laajenevaa sosiaalisen kontrollin järjestelmää, jossa jopa valta päättää omasta kehostaan on vähitellen katoamassa, kun hallitus noudattaa WHO:n direktiivejä ja uutta pandemialakia.

WHO:n jäsenvaltiot hyväksyivät pandemiasopimuksen toukokuussa 2025 yli kolme vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Sopimustekstin mukaan se ei anna WHO:lle valtaa määrätä kansallista lakia tai vaatia maita asettamaan rokotepakkoja tai sulkutiloja.

Taloudelliset intressit kulkevat läpi koko analyysin.

Widding viittaa veronmaksajien rahoihin, jotka hänen mukaansa rahoittavat korruptiota Ukrainan suurten avustuspakettien kautta, sekä energiamurrokseen, joka johtaa köyhyyteen. Valtio kantaa käytännössä kaiken riskin, kun taas "kuun taivaalta" lupaavat yritykset käärivät miljardeja kaikella, mikä esitetään vihreänä.

Hänen laskelmiensa mukaan Ruotsi maksaa EU:lle kolme kruunua jokaista takaisin saamaansa kruunua kohden. Hän kuvailee unionia EU:ksi, joka "alkaa yhä enemmän muistuttaa entistä Neuvostoliittoa" nopeasti laajenevan suunnitelmataloutensa myötä.

Jos ruotsalaiset ymmärtäisivät, mitä agendojen on tarkoitus tehdä ihmisten elämälle, Widding pitää epätodennäköisenä, että kukaan äänestäisi valtiopäivien puolueita.

The World Health Organization's logo at its headquarters in Geneva.
Elsa Widding suhtautuu kriittisesti WHO:n pandemiasopimukseen. Kuva: Guilhem Vellut/CC BY 2.0.

Yhteisöllisyyttä ruohonjuuritasolta

Tätä taustaa vasten Widding pitää "mahdottomana ja liian myöhäisenä" yhdelle puolueelle harjoittaa kansallista politiikkaa yksinään.

Jotta se toimisi, useiden puolueiden tulisi liittyä yhteen "yhden sateenvarjon alle yhtenäisenä voimana", joka voisi seuraavien vaalien jälkeen rakentaa uudelleen sen, minkä valtiopäiväpuolueet ovat hänen mukaansa tuhonneet.

Jos Ambition Sverige päättää olla yhdistämättä voimiaan muiden kanssa, hän toivoo puolueen elävän ruohonjuuritason liikkeenä ja tuovan ihmisiä yhteen paikallisesti. "Ruotsi on äänestänyt kovan tulevaisuuden puolesta, ja yhteisöllisyydestä tulee entistä tärkeämpää", hän kirjoittaa.

Omalta osaltaan hän aikoo tukea kaikkia voimia, jotka pyrkivät vähentämään Ruotsin osallistumista sotiin sekä eroamaan Natosta ja EU:sta. "Nyt tarvitaan kansannousu pelastamaan se, mitä köyhästä maastamme on vielä pelastettavissa", Elsa Widding korostaa.

Ruotsalainen oikeusistuin määräsi matkustajan koko yli 300 000 euron käteisvarat valtiolle menetetyiksi

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tukholman käräjäoikeus määräsi Tukholman Arlandan lentoasemalta löytyneet noin 313 500 euroa valtiolle menetetyiksi. Kuvassa näkyvät setelit ovat peräisin toisesta Ruotsin tullin takavarikosta.

Tukholman käräjäoikeus Ruotsissa ottaa haltuunsa koko noin 313 500 euron summan, joka matkustajalla oli matkalaukussaan Tukholman Arlandan lentoasemalla. Rahoja ei ole koskaan yhdistetty mihinkään tiettyyn rikokseen.

Käteisvarat, noin 313 500 euroa, löydettiin huhtikuussa 2022, kun henkilö oli aikeissa matkustaa Arlandasta Turkkiin. Matkustaja sanoi, että rahat oli tarkoitettu asunnon ostoon ja ne olivat peräisin osittain kellojen ja kiinteistön myynnistä.

Poliisi ei uskonut selitystä. Viraston taloustutkinta osoitti, että henkilön menot ylittivät huomattavasti hänen lailliset tulonsa, poliisi kertoo.

— Rahoja selittävän selvityksen tueksi ei myöskään ollut luotettavaa dokumentaatiota, sanoo Christina Cedérus, Tukholman alueen poliisitutkija.

Mainos:

Menettämisseuraamus ilman yhteyttä tiettyyn rikokseen

Ei voitu osoittaa, että rahat olisivat liittyneet johonkin tiettyyn rikokseen.

Sen sijaan rahoja käsiteltiin itsenäistä menettämisseuraamusta koskevien sääntöjen mukaisesti. Nämä eivät edellytä yhteyttä tiettyyn rikokseen. Riittää, että on "selvästi todennäköisempää", että omaisuus on peräisin rikollisesta toiminnasta kuin että se ei olisi.

Oikeudessa ei siis ollut kyse matkustajan syyllisyydestä, vaan rahojen todennäköisestä alkuperästä.

Poliisi suoritti taloustutkinnan. Käräjäoikeus teki päätöksen ja linjasi 29. syyskuuta 2026, että koko summa on tuomittava valtiolle menetetyksi.

Poliisi itse korostaa tapausta esimerkkinä siitä, mitä menetelmällä voidaan saavuttaa.

— Päätös osoittaa, kuinka taloustutkintaa ja itsenäisen menettämisseuraamuksen mahdollisuutta voidaan käyttää rikollisesta toiminnasta peräisin oleviksi katsottujen rahojen takavarikoimiseen, vaikka rahoja ei voida yhdistää tiettyyn rikokseen, sanoo Christina Cedérus.

Ruotsin yleisradioyhtiö alkaa vaatia kirjautumista suoratoistosovelluksissa – rekisteröidy tai jää ulkopuolelle

Digitaalinen vapaus

Julkaistu 7.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
SVT suunnittelee ottavansa käyttöön pakollisen kirjautumisen Play-mobiili- ja TV-sovelluksiinsa; katselu verkkosivustolla ja perinteisen television kautta säilyy mahdollisena ilman käyttäjätiliä.

Verovaroilla rahoitettu yleisradioyhtiö SVT tulee vaatimaan käyttäjiltä kirjautumista SVT Playn mobiili- ja TV-sovelluksiin. Ne, joilla ei ole sähköpostiosoitetta, eivät voi käyttää sovelluksia, vaikka yleisradiovero kerätään verotuksen yhteydessä.

SVT ilmoitti tiistaina 6. lokakuuta, että vaatimus otetaan käyttöön vaiheittain lähikuukausien aikana. Toistaiseksi katsojat voivat vielä katsoa sisältöjä ilman kirjautumista.

Verkkosivusto svtplay.se ja perinteiset televisiolähetykset pysyvät saatavilla ilman käyttäjätiliä.

SVT perustelee muutosta sillä, että käyttäjien tulisi voida jatkaa katselua laitteesta toiseen.

Mainos:

— Jotta digitaalinen TV-palvelu olisi todella hyvä, käyttäjien on oltava kirjautuneina sisään, sanoo ohjelmistojohtaja Eva Beckman SVT:n tiedotteessa.

Käyttäjien on ilmoitettava sähköpostiosoite ja syntymäaika. Käyttäjätilejä ilman sähköpostiosoitetta ei tueta, SVT kirjoittaa. Niitä, joilla ei ole sähköpostia, ohjeistetaan etsimään ilmainen sähköpostipalvelu.

80-vuotias Annette Svärdsten pelkää, että iäkkäillä ihmisillä on vaikeuksia seurata ohjeita, seniorilehti Senioren raportoi.

— Maksamme nyt lupamaksun verojemme kautta, joten SVT:n pitäisi olla kaikkien saatavilla, hän sanoo lehdelle.

Yleisradiomaksun yläraja on 1 184 kruunua henkilöltä vuonna 2026, ja se peritään myös niiltä maksuvelvollisilta, jotka eivät omista televisiota, Ruotsin verovirasto Skatteverket kirjoittaa.