Mainos:
Mainos:

He myyvät aseita sotaan — nyt asealan johtajia otetaan kohteiksi

Ukrainan sota

Julkaistu 11.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Marcus Wallenberg on Saabin hallituksen puheenjohtaja. HE 448 on Carl-Gustaf-järjestelmän ammustyyppi; tiedusteluvaroitukset eivät nimeä Wallenbergiä henkilökohtaisesti. Arkistokuvia.

Venäjän sotilastiedustelu on tehostamassa suunnitelmiaan hyökätä Euroopan aseteollisuuden johtajia vastaan, varoittaa viisi eurooppalaista tiedustelupalvelua. Varoitukset ovat jo saaneet puolustusalan yritykset tiukentamaan henkivartijoiden antamaa suojausta.

Tiedot ovat peräisin Financial Timesilta, joka raportoi tiedustelulähteisiin viitaten, että Kreml on määrännyt lisää sabotaaseja ja niin sanottuja hybridioperaatioita Euroopassa. Raportoitu tavoite on heikentää tukea Ukrainalle, kun sota polkee paikallaan taistelukentällä.

Eurooppalaisiin siviilikohteisiin kohdistuvat salamurhat, jotka olivat aiemmin tabu jopa Venäjän vakoilupalveluille, kuvataan nyt yhä merkittävämmäksi osaksi suunnitelmia. Ylimmän johdon lisäksi myös muut ylemmät työntekijät on tunnistettu kohteiksi, samoin kuin drooneja tai droonien komponentteja valmistavien pienempien yritysten johtajat.

— Uhkataso on noussut Euroopassa. Omaisuutta vastaan, mutta myös ihmisiä vastaan, eräs korkea-arvoinen eurooppalainen tiedusteluviranomainen kertoo FT:lle.

Mainos:

Fria Tider on korostanut ruotsalaista kytköstä: Wallenbergin sukua, jolla on huomattava omistusosuus Saabissa Investorin kautta. Marcus Wallenberg valittiin uudelleen Saabin hallituksen puheenjohtajaksi yhtiökokouksessa Linköpingissä 1. huhtikuuta. FT:n lähteet eivät nimeä häntä tai ketään muuta yksittäistä ruotsalaista johtajaa kohteeksi.

GRU värvää rikollisverkostoja

Vastuu tällaisista operaatioista, joita Venäjän tiedustelujargonissa kutsutaan termillä "wet work", kuuluu ensisijaisesti sotilastiedustelu GRU:lle. Lähteiden mukaan GRU tekee yhä enemmän yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa ja jakaa seurannan, logistiikan, suunnittelun ja toteutuksen eri solujen kesken.

Jotkut juonet on jo paljastettu ja pysäytetty. Muissa tapauksissa tiedustelupalvelut ovat havainneet, että ihmisiä tarkkaillaan heidän jokapäiväisessä elämässään, sekä kotona että työssä.

Mainos:

— Venäjä suunnittelee tietoisesti väkivallantekoja yksilöitä vastaan valtiollisten tai valtion hallitsemien toimijoiden kautta, Saksan turvallisuuspalvelu BfV:n johtaja Sinan Selen sanoi saksalaisille kansanedustajille.

Yritykset saadaan miettimään kahdesti

Tiedustelulähteiden mukaan hyökkäyksiä ei tarvitse edes panna täytäntöön, jotta ne palvelisivat tarkoitustaan. Moskovan näkökulmasta päätavoite kuvataan psykologiseksi.

— Sillä on vaikutus jo pelkästään tekemällä ihmiset tuntemaan, että he voisivat olla kohteena. He haluavat yksilöiden miettivän kahdesti ennen liiketoimien tekemistä Ukrainan kanssa, tiedusteluviranomainen sanoo.

Ukrainalle aseita ja drooneja toimittavien yritysten johtajista on näin ollen raportoitu tulleen itse sodan kohteita. Asealan johtajat ovat olleet varuillaan siitä lähtien, kun Yhdysvaltain ja Saksan tiedustelupalvelut paljastivat venäläisen juonen saksalaisen Rheinmetallin toimitusjohtajaa Armin Pappergeria vastaan vuonna 2024. Hänellä on nykyään ympärivuorokautinen henkivartijasuojaus.

Storm Shadow cruise missile on display at the RAF Museum in London.
Storm Shadow RAF-museossa Lontoossa. Britannia on toimittanut tämäntyyppisiä ohjuksia Ukrainalle. Arkistokuva. Kuva: Mike Peel, CC BY-SA 4.0.

Sota on ulottunut Venäjän sisälle

Varoitukset seuraavat ajanjaksoa, jona Ukraina on tehostanut hyökkäyksiä Venäjän sisällä sijaitseviin kohteisiin länsimaisilla aseilla. Marraskuussa 2024 brittiläisiä Storm Shadow -ohjuksia ja yhdysvaltalaisia ATACMS-ohjuksia ammuttiin Venäjän alueelle sen jälkeen, kun Lontoo ja Washington olivat laajentaneet lupiaan, Reuters kertoo. Moskova kutsui tätä eskalaatioksi; Kiova kuvaili iskuja hyökkäyksiksi sotilastukikohtiin itsepuolustuksena.

Kuukautta myöhemmin kenraali Igor Kirillov ja hänen avustajansa tapettiin Moskovassa. Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n lähde ilmoitti olevansa vastuussa operaatiosta, Reuters raportoi. Kirillov oli sotilaskomentaja, kun taas eurooppalaiset asealan johtajat ovat siviililiikkeenjohtajia.

Ukrainan hyökkäykset ovat myös toistuvasti iskeneet venäläisiin öljynjalostamoihin aiheuttaen taloudellista vahinkoa, AP kertoo.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Venäjän raju yöllinen hyökkäys vaurioitti kolmea siltaa Kiovassa

Ukrainan sota

Julkaistu 20.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valkoinen välähdys valaisee yötaivaan Kiovan pimeän siluetin takana.
Välähdys valaisee Kiovan taivaan marraskuun 20. päivän hyökkäyksestä otetulla videolla.

Venäjä ampui noin 117 ohjusta Ukrainaan yön aikana perjantaihin mennessä, mukaan lukien noin 87 risteilyohjusta, avoimen lähdekoodin analyytikko AMK Mappingin arvion mukaan. Energiajärjestelmä oli pääkohde, ja ainakin viiteen suureen energiakohteeseen kerrotaan osuneen. Hyökkäys tapahtui vain tunteja sen jälkeen, kun Vladimir Putin vannoi vastaavansa voimalla Krimin sillalle tehtyihin iskuihin.

Tili julkaisee analyysejaan Venäjän iskuista X:ssä ja kuvailee itseään proukranalaiseksi. Luku laskee ammutut ohjukset, ei kohteisiinsa päässeitä ohjuksia.

Arvion mukaan osumia saaneiden laitosten joukossa oli sekä voimalaitoksia että sähköasemia. Hyökkäys kohdistui siten ensisijaisesti sähköön, josta kotitaloudet, sairaalat ja teollisuus ovat riippuvaisia.

Vaikutukset tuntuivat kaukana rintamalinjoista. Hätäsähkökatkoja asetettiin Lvivin ja Ivano-Frankivskin alueilla sekä Taka-Karpatialla, jotka kaikki sijaitsevat Länsi-Ukrainassa, samaan aikaan kun maan ydinvoiman tuotanto laski hyökkäyksen jälkeen.

Mainos:

Analyysi on myös ristiriidassa Ukrainan ilmavoimien ilmoituksen kanssa siitä, kuinka monta risteilyohjusta ammuttiin alas. Se arvioi, että ilmapuolustuksen läpi pääsi enemmän ohjuksia kuin on raportoitu.

Ukrainan ilmavoimat raportoi 84 risteilyohjusta ja 404 lennokkia, mukaan lukien harhautusmaalit, mutta ei anna kokonaismäärää muille ohjuksille. Ilmavoimien luku 84 kattaa siis vain risteilyohjukset, kun taas 117 on arvio koko ohjushyökkäyksestä.

Mainos:

Siltoja, sähköä ja rautateitä Kiovassa ja Lvivissä

Kaupungin kahtia jakavan Dnepr-joen ylittävistä silloista kolme vaurioitui pääkaupungissa, pormestari Vitali Klitško sanoo. Liikennettä kaupunginosien välillä rajoitettiin.

Useat Kiovan kaupunginosat jäivät ilman sähköä, ja asukkaat kokivat häiriöitä vesi- ja lämmityspalveluissa kriittisen infrastruktuurin vaurioitumisen jälkeen.

Lvivissä Sknylivin rautatieaseman lipunmyyntiterminaali sai suoran osuman, pormestari Andri Sadovyi kirjoittaa. Jopa 100 kaukojunaa myöhästyi rautatien vaurioitumisen vuoksi Ukrainan rautatieoperaattorin mukaan.

Kuusi ihmistä sai surmansa Kiovassa ja kaksi Lvivissä, uutistoimisto AFP raportoi.

Venäläinen ohjus putosi Puolaan

Hyökkäys ulottui myös NATO-maa Puolaan. Lublinin syyttäjänvirasto vahvistaa, että Nowy Lipowiecin kylään Itä-Puolassa putosi esine, ja on aloittanut tutkinnan sen tarkasta alkuperästä.

Puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz sanoi myöhemmin, että kyseessä oli venäläinen Kh-101-risteilyohjus. Kukaan ei loukkaantunut Puolassa.

Putinin lupaus ja aikajana

Puhuessaan Shenzhenissä Kiinassa torstaina Putin sanoi, että Venäjä vastaa voimalla Ukrainan tällä viikolla Krimin sillalle tekemiin iskuihin. Hän hylkäsi myös energiainfrastruktuuriin ja Mustanmeren meriliikenteeseen kohdistuvien hyökkäysten keskeyttämisen.

Suuri yöllinen hyökkäys alkoi vain tunteja Putinin lausuntojen jälkeen, sen jälkeen kun sillan rautatieosaa oli ammuttu torstaina. Lyhyt aikaväli tekee epätodennäköiseksi, että koko hyökkäys olisi suunniteltu alusta alkaen torstaisen Krimin sillan iskun jälkeen.

Kiovassa kolmen Dneprin ylittävän sillan vaurioituminen on vaikeuttanut kulkemista kaupungin kahden puoliskon välillä. Klitško kehottaa asukkaita jättämään autonsa kotiin, ellei matka ole välttämätön, ja vetoaa työnantajiin, jotta nämä antaisivat henkilöstön työskennellä kotoa käsin mahdollisuuksien mukaan.

Musk: Yhdysvallat järjesti Kiovan vallankaappauksen – ja Zelenskyi valehtelee

Ukrainan sota

Julkaistu 19.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Elon Musk puhuu mikrofonin ja pitää käsiään ylhäällä Maailman talousfoorumin sinisen lavataustan edessä.
Elon Musk Maailman talousfoorumin vuosikokouksessa Davosissa tammikuussa 2026. Arkistokuva.

Elon Musk syyttää Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä, joka syrjäytti Ukrainan vaaleilla valitun presidentin Viktor Janukovytšin vuonna 2014. Samassa haastattelussa hän sanoo Volodymyr Zelenskyin valehtelevan Starlinkistä ja haluavan käyttää siviilisatelliittipalvelua hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin.

Musk esitti huomautukset 18. marraskuuta osallistuessaan The New York Timesin DealBook Summitiin etäyhteydellä Kiinasta, missä Andrew Ross Sorkin haastatteli häntä. Katkelmia keskustelusta jaetaan nyt X-palvelussa.

Sorkin pyysi Muskia selittämään, mitä Starlinkin kanssa todella tapahtui Ukrainassa. Musk vastasi, ettei kukaan yksityishenkilö ole tehnyt enempää Ukrainan auttamiseksi kuin hän, koska Starlink oli käytössä jo ennen Venäjän hyökkäystä ja siitä tuli maan viestinnän selkäranka, kun kaikki muu oli lyöty pois käytöstä.

Samalla hän vastusti näkemystä sodasta, jossa mitä tahansa venäläisille tehtävää pidetään anteeksiannettavana. Ihmisillä pitäisi olla empatiaa myös venäläisiä sotilaita kohtaan, hän sanoi, koska heidät on pakkovärvätty ja lähetetty rintamalle kuolemaan.

Mainos:

Yhdysvaltain rooli Kiovassa vuonna 2014

Musk nosti kysymyksen sodan hyökkääjäosapuolesta esiin ennen kuin häntä ehdittiin kysyä.

— On totta, että Venäjä on hyökkääjä invaasion osalta. Mutta on myös totta, että me, Amerikka, järjestimme vallankaappauksen syrjäyttääksemme Ukrainan demokraattisesti valitun venäjänmielisen presidentin, Musk sanoi.

— Ilman Yhdysvaltain ulkoministeriön ja muiden virastojen apua tätä ei olisi tapahtunut. Se on selvästi hyökkäyksellinen teko, hän jatkoi.

Mainos:

Musk myönsi, että saattaa kuulostaa siltä kuin hän keksisi selityksiä Venäjälle, mutta sanoi, ettei hän tee niin. Hän huomautti, että SpaceX oli ottanut hoitaakseen Venäjän kaupalliset laukaisut ja hänen arvionsa mukaan leikannut Venäjän avaruustoimintaa kahdella kolmasosalla.

Janukovytš syrjäytettiin vuonna 2014 kuukausia kestäneiden mielenosoitusten jälkeen, jotka puhkesivat, kun hän hylkäsi assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa suosiakseen tiiviimpiä suhteita Venäjään. Parlamentissa 328 kansanedustajaa äänesti hänen erottamisensa puolesta, ja Janukovytš itse kutsui tapahtumia vallankaappaukseksi, BBC raportoi.

Syytös Zelenskyiä vastaan

Sorkin otti tämän jälkeen puheeksi Zelenskyin lausunnon, jonka mukaan Ukraina käyttää Starshieldiä, Yhdysvaltain hallituksen valvomaa järjestelmää, ja että Starshield oli se järjestelmä, jonka käyttöä oli rajoitettu. Ukrainan presidentin neuvonantajat väittivät lokakuussa, että SpaceX oli kuristanut armeijan yhteyden ilman varoitusta.

— En halua saada leukaasi loksahtamaan, mutta Zelenskyi ei aina puhu totta, Musk vastasi.

Sorkin kysyi sitten suoraan, käyttääkö Zelenskyi Starshieldiä vai ei.

— Hän valehtelee. Ja mitä hän todellisuudessa sanoo, on se, että hän haluaa käyttää Starlinkiä hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin, Musk sanoi.

Musk kuvailee Starlinkiä siviili-infrastruktuuriksi ja Starshieldiä erilliseksi järjestelmäksi, jossa Yhdysvaltain sotaministeriö tekee päätökset siitä, tapetaanko vai ei. Yksityishenkilönä hän selitti, ettei hän halua tehdä päätöksiä, jotka voisivat maksaa syyttömiä henkiä.

— Yritän sanoa, että Zelenskyi itse asiassa pyytää käyttää Starlinkin kaupallisia satelliitteja hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin. Olemme sanoneet ei, aivan kuten olemme sanoneet konfliktin alusta asti. Piste, Musk sanoi.

Ruotsin hallituksen uhkavaatimus: Ei EU-budjettia ilman uusia Ukraina-lainoja

Ukrainan sota

Julkaistu 17.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Volodymyr Zelenskyi ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson. Arkistokuva.
Ruotsi haluaa kytkeä EU:n seuraavan pitkäaikaisen budjetin uusiin yhteisiin lainoihin Ukrainalle. Arkistokuva.

Ruotsi uhkaa estää EU:n pitkän aikavälin budjetin, elleivät kaikki 27 jäsenvaltiota suostu uusiin yhteisiin lainoihin Ukrainalle. Tämä tapahtuu huolimatta jo hyväksytystä 90 miljardin euron lainasta, joka hallituksen omien laskelmien mukaan antaa Ruotsille 3,1 miljardin euron osuuden takuista.

Yhdessä Tanskan, Suomen, Saksan, Alankomaiden ja Itävallan kanssa Ruotsi esittää uhkavaatimuksen ennen neuvotteluja EU:n budjetista vuosille 2028–2034. Altinget kirjoittaa, että nettomaksajat pitävät siten unionin tulevaa budjettia panttivankinaan.

Ryhmä haluaa yhdistää kaksi neuvottelua. Tällä viikolla Ursula von der Leyenin odotetaan esittelevän ehdotuksen uudesta lainasta, samalla kun António Costa esittää ehdotuksensa pitkän aikavälin budjetiksi.

Kokoomuspuolueen pääministeri Ulf Kristersson kutsui tukea Ukrainalle "lähes eksistentiaaliseksi koko Euroopalle" valmistavassa kokouksessa Dublinissa perjantaina ja veti rajan maihin, jotka eivät halua auttaa maksamisessa:

Mainos:

— Siksi on täysin mahdotonta hyväksyä sellaisen budjetin laatimista, joka sisältää suuria lisäyksiä kaikenlaiseen tukeen juuri niille samoille EU-maille, jotka haluavat välttää maksamasta Ukrainalle. Emme tule hyväksymään sitä, hän sanoi.

Ulkoasiainministeri Maria Malmer Stenergard, joka on myös kokoomuslainen ja jatkaa toimitusministeristössä uutta pääministeriä odotettaessa, kertoo veronmaksajien rahoittamalle valtion yleisradioyhtiö SVT:lle olevansa huolissaan siitä, että useat maat ovat leikanneet omaa tukeaan. Samaan aikaan maat ovat jakautuneet asiassa.

Mainos:

Takuu jo käytössä

Olemassa oleva 90 miljardin euron laina perustuu EU-johtajien joulukuussa tekemään päätökseen. Komission mukaan tälle vuodelle varatusta 45 miljardista eurosta on vielä maksamatta 19,2 miljardia euroa.

Kaksi kolmasosaa menee sotilaalliseen apuun. Periaatteessa Ukrainan on maksettava laina takaisin vain, jos Venäjä maksaa sotakorvauksia, ja EU:n budjetti takaa lainanoton.

Unkari, Slovakia ja Tšekki eivät osallistu lainaan, ja niiden osuus takuusta jakautuu muiden 24 maan kesken. Nykysuomen muistiossa Ruotsin osuus takuusta arvioidaan 3,48 prosentiksi, mikä vastaa 3,1 miljardia euroa.

Lainanhoitokustannusten odotetaan olevan yhteensä noin miljardi euroa vuonna 2027. Jos ne veloitetaan uudesta erityisvälineestä, Ruotsin osuus on noin 35 miljoonaa euroa, minkä hallitus laskee tarkoittavan noin 380 miljoonan kruunun lisäystä Ruotsin EU-maksuun.

70 miljardin euron aukko

Luvut osoittavat jo nyt, etteivät rahat tule riittämään. Ukrainan rahoitusvajeen vuodelle 2027 arvioidaan olevan 70 miljardia euroa, eli hieman yli 780 miljardia kruunua.

Financial Timesin mukaan komission odotetaan ehdottavan keskiviikkona uutta, noin 45 miljardin euron lainaa, joka taataan EU:n budjetista. Kyseessä on ennuste, ei päätös.

Neljä maata — Unkari, Slovakia, Tšekki ja Bulgaria — on ilmoittanut, etteivät ne halua maksaa seuraavasta lainasta. Slovakian pääministeri Robert Fico on ollut selväsanaisin.

— Slovakia ei osallistu vielä yhteen 70 miljardin euron lainaan Ukrainalle. Piste. Olemme tehneet tarpeeksi, hän sanoi.

Fico ja Tšekin pääministeri Andrej Babiš ovat kutsuneet kaikkien maksuvelvollisuutta koskevaa vaatimusta kiristykseksi. Unkarin uusi pääministeri Péter Magyar kieltäytyy antamasta maan ottaa lainoja tai takuita, kun taas Bulgaria ilmoittaa, ettei se aio estää siirtoa.

Lehdistötiedotteessa Malmer Stenergard kehottaa komissiota palaamaan ehdotuksilla siitä, miten jäädytettyjä venäläisiä varoja voidaan käyttää. EU-johtajien on määrä keskustella sekä Ukrainan rahoituksesta että pitkän aikavälin budjetista huippukokouksessa Brysselissä 26.–27. marraskuuta, ja on epäselvää, onko hän silloin enää ulkoministeri.

Kysymys kuuluu myös, tullaanko nykyistä lainaa koskaan maksamaan takaisin. Lainaa säätelevässä EU-asetuksessa todetaan, että Ukrainan ei pääsääntöisesti tarvitse maksaa sitä takaisin ennen kuin maa saa sotakorvauksia tai muun taloudellisen hyvityksen Venäjältä – rahoja, joiden varaan kukaan ei voi laskea.

Komission on kuitenkin maksettava oma lainanottonsa takaisin rahoitusmarkkinoilla siitä huolimatta. Koska EU:n budjetti takaa lainan, osallistuvat maat, mukaan lukien Ruotsi, voivat viime kädessä jäädä laskun maksajiksi.

Tanskan varoja Ukrainan tykistökranaatteihin päätyi ohjelmistoyritykselle

Ukrainan sota

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Oliivinvihreitä tykistöammuksia, joissa on keltaisia merkintöjä ja metalliset nostorenkaat, seisoo lähekkäin teollisessa ympäristössä.
Tykistöammuksia Rheinmetallilta, joka toimittaa ammuksia Ukrainalle. Kuvassa ei näy tässä artikkelissa tarkasteltavan Datasel-kaupan ammuksia.

Miljoonia Tanskan veronmaksajien varoja, jotka oli tarkoitettu tykistökranaattien ostamiseen Ukrainalle, on päätynyt italialaiselle ohjelmistoyritykselle. Ukraina ei ole saanut yhtäkään kranaattia tanskalaisilla rahoilla, Danwatch raportoi.

Tanskan puolustusministeriö ilmoitti 23. huhtikuuta 2025 noin 317 miljoonan Tanskan kruunun arvoisesta tykistöammusten lahjoituksesta Viron kautta. Kyseisistä rahoista 71 miljoonaa meni La Speziassa sijaitsevalle Dataselille, Danwatch raportoi. Yritys on rekisteröity ohjelmistokehittäjäksi, ja se on ollut intialaisen Neco Defencen omistuksessa vuodesta 2024 lähtien. Danwatchin mukaan Datasel tai sen omistaja eivät ole valmistaneet tykistökranaatteja.

Tanskan varat ovat osa laajempaa Viron hankintatoimea, josta Viro maksoi ennakkoon noin 70 miljoonaa euroa. Summat mittaavat eri asioita, eikä niitä tule sekoittaa. Viro on vienyt Datasel-sopimukset välimiesmenettelyyn Strasbourgiin, ja puolustusministeri Hanno Pevkur erosi 3. syyskuuta hankinnan vuoksi.

Danwatchin mukaan Viro oli maksanut Dataselille jo 187 miljoonaa Tanskan kruunua ennakkoon elokuussa ja lokakuussa 2024 ilman, että se oli saanut yhtäkään kranaattia. Tästä huolimatta yritykselle meni vielä yksi ennakkomaksu, tällä kertaa Tanskan rahoilla.

Mainos:

Viron valtion puolustusinvestointien keskus RKIK vahvistaa Danwatchille, että 9,5 miljoonaa euroa Datasel-sopimusten ennakkomaksuista on sidottu lahjoittajamaiden rahoitukseen. Virasto pyrkii perimään rahat takaisin. Danwatchin mukaan intialaiset omistajat kieltäytyvät maksamasta niitä takaisin.

Valvonta ja avoimuus

Tanskan puolustusministeriö kieltäytyy kommentoimasta kyseistä kauppaa. Se toteaa Tanskan antaneen taloudellisen panoksen Viron kautta vuonna 2025 ja että prosessi "noudatti samaa menettelyä kuin muut taloudelliset lahjoitukset". Puolustusministeri Jeppe Bruus ei ole vastannut Danwatchin kysymyksiä, eikä ministeriö kerro, tiesikö se Viron maksavan nimenomaan Dataselille.

Ministeriö tai RKIK eivät kumpikaan paljasta, minne loput 246 miljoonaa Tanskan kruunua Tanskan lahjoituksesta ovat menneet. Viro vetoaa Tanskan ministeriön kanssa tehtyyn salassapitosopimukseen. RKIK:n mukaan lahjoittajamaiden käyttämättömät varat pysyvät sen tileillä.

Mainos:

Etelä-Tanskan yliopiston hallinto-oikeuden professori Frederik Waage vaatii selitystä sekä nykyiseltä puolustusministeriltä että entiseltä puolustusministeriltä Troels Lund Poulsenilta.

— 71 miljoonaa kruunua on niin suuri summa, että Tanskan valtiontalouden tarkastusviraston tulisi tutkia asiaa. Meidän on selvitettävä, kuinka suuri ongelma todellisuudessa on ja onko muita vastaavia tapauksia, Frederik Waage sanoo Danwatchille.