Monet ruotsalaiset haluavat heittää vähemmän ruokaa roskiin, mutta arjen stressi, huono suunnittelu ja nirsoilu tulevat tielle. Poisheitetty ruoka maksaa nelihenkiselle perheelle yli 5 000 kruunua vuodessa.
Ruotsin elintarvikevirasto (Livsmedelsverket) on selvittänyt syvähaastattelujen avulla, miksi kotitaloudet heittävät pois ruokaa, joka olisi vielä syömäkelpoista. Tutkimus on laadullinen, eikä siinä mitata, kuinka suuri osa kotitalouksista samaistuu näihin kokemuksiin.
Monet osallistujat sanovat tietävänsä, mitä heidän pitäisi tehdä. Silti asiat eivät suju suunnitelmien mukaan, ja ruoka päätyy roskiin.
Lasku on kova. Kotitaloudet heittävät vuosittain pois syömäkelpoista ruokaa noin 14 miljardin kruunun arvosta, mikä vastaa yli 5 000 kruunua nelihenkistä perhettä kohden. Raha onkin vahvin motivaattori ruokahävikin vähentämiseen.
— Aiheeseen näyttää liittyvän voimakkaita tunteita. Monet kantavat jonkinlaista häpeää ruoan tuhlaamisesta, sanoo Karin Fritz, Ruotsin elintarvikeviraston ruokahävikkiasiantuntija.
Osallistujat kaipaavat pääasiassa käytännön neuvoja: miten ruokaa säilytetään, kuinka kauan se säilyy, reseptejä tähteille ja vinkkejä pienemmille kotitalouksille.
Virasto on koonnut nämä neuvot Svinnkoll-palveluunsa. Se kattaa noin 20 elintarviketta, joita heitetään usein pois – avokadoista ja banaaneista leipään ja tähterasioihin – sisältäen ohjeet säilytyksestä, pilaantumisen tunnistamisesta ja siitä, miten ruokaa voi hyödyntää, kun se ei ole enää parhaimmillaan.
