Mainos:

Trump: Ukrainan on aika hankkia uusi johtaja

Ukrainan sota

Julkaistu 11.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuvia vuodelta 2025. Trump vaatii nyt uutta ukrainalaista presidenttiä samalla kun Yhdysvallat jatkaa ammusten ja tiedustelutiedon toimittamista Ukrainalle.

Ukrainan pitäisi hankkia uusi presidentti, Donald Trump sanoo. Hyökkäys tapahtui lauantaina, päivä sen jälkeen, kun Yhdysvallat avasi oven venäläiselle dieselille ja Volodymyr Zelenskyi arvosteli Vladimir Putinin kanssa tehtyä sopimusta.

Trump vastasi toimittajien kysymyksiin Valkoisen talon ulkopuolella. Hän syytti Zelenskyiä siitä, että tällä on ollut monia tilaisuuksia tehdä rauhansopimus, mutta hän ei ole tehnyt niin.

— Tiedättekö, mitä ehdotan? Ehdotan, että he hankkivat uuden johtajan, joka pystyy tekemään sopimuksen, koska hän olisi voinut tehdä monia sopimuksia, ja jostain syystä hän ei koskaan tee niitä. Mielestäni Ukrainan on aika hankkia uusi presidentti, Trump sanoi.

Valkoisen talon oma Rapid Response 47 -kanava julkaisi lausunnon.

Mainos:

Trump otti kohteekseen myös Ukrainan hyökkäykset venäläisiä öljynjalostamoita vastaan. Ukraina on iskenyt jalostamoihin vastauksena Moskovan hyökkäyksiin siviili-infrastruktuuria vastaan.

— Sanoimme Zelenskyille: Voit tehdä Venäjälle mitä haluat, mutta älä iske jalostamoihin, koska se on globaali ongelma. Ja mitä hän tekee? Hän menee ja iskee dieseliin. Hänen olisi hitto vie parempi lopettaa, Trump sanoi.

300 000 tonnia venäläistä dieseliä

Perjantaina ilmoitettu sopimus sallii Venäjän toimittaa 300 000 tonnia dieseliä Yhdysvaltoihin ja maailmanmarkkinoille, raportoi The Hill. Valtiovarainministeriön pakotevirasto OFAC on myöntänyt yleisen lisenssin venäläisen dieselin kaupalle ja tuonnille.

Trump perustelee sopimusta viittaamalla amerikkalaisten maanviljelijöiden ja karjankasvattajien polttoainehintoihin.

Zelenskyi varoittaa, että rahat menevät suoraan sotakoneistoon. Jokainen viennistä saatava ylimääräinen miljardi dollaria käytetään ”komponentteihin ja laitteisiin aseiden valmistamiseksi”, drooneihin, ohjuksiin ja uusiin palkkasotureihin, hän kirjoitti. ”Venäjän valinta on sota”, hän jatkoi.

Sopimus tuli julkiseksi, kun Trumpin lähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner tapasivat Ukrainan neuvottelijoita Miamissa. Yhdysvallat ei koskaan ottanut esille mahdollisuutta dieselsopimuksesta Venäjän kanssa Witkoffin ja Kushnerin välisissä keskusteluissa, Zelenskyi sanoo.

Hän sanoo myös, että hän olisi voinut tukea pakotteiden lieventämistä, jos se olisi kytketty tulitaukoon, joka kattaa energiatilanteet sekä Ukrainassa että Venäjällä talven yli.

— Jos hinta on energiatulitauko, tämä neuvottelu on hyvä, Zelenskyi sanoi Axiosille.

— Tämä päätös ei auta meitä millään tavalla. Mutta huono asia on se, että uskon, ettei se auta myöskään amerikkalaisia, hän sanoi.

Uusi tulipalo Venäjän öljyterminaalissa

Ukrainan hyökkäykset Venäjän öljyinfrastruktuuria vastaan ovat jatkuneet dieselsopimuksen jälkeen. Jug Rusin öljyterminaalissa syttyi tulipalo perjantain ja lauantain välisenä yönä sen jälkeen, kun sopimus oli julkistettu perjantaina.

Ukrainalaisen uutistoimisto Ukrinformin mukaan media-alusta ASTRA on paikantanut palon maantieteellisesti.

Trumpin vipuvoima Kiovaan

Trump vaatii johdon vaihtamista Kiovassa samalla kun Yhdysvallat jatkaa Ukrainan tukemista. Miamin neuvotteluissa Ukrainan valtuuskuntaa uhattiin Yhdysvaltain tiedustelutiedon katkaisemisella, väittää anonyymi ukrainalaislähde Axiosille.

Amerikkalaislähde kiistää uhkauksen ja kertoo Axiosille, että Yhdysvallat toimittaa edelleen sekä ammuksia että tiedustelutietoa.

Presidentti on jo osoittanut voivansa käyttää tätä vipua. Maaliskuussa 2025 Yhdysvallat keskeytti sotilaallisen avun ja tiedustelutiedon jakamisen Ukrainan kanssa. Tuki jatkui 11. maaliskuuta, kun Kiova hyväksyi tulitaukoesityksen.

Yhdysvaltain hallituksen satelliittipohjainen tiedustelu ei ole sama asia kuin Starlink, Elon Muskin SpaceX-yhtiön operoima yksityinen viestintäverkko. Ei ole näyttöä siitä, että Trump voisi henkilökohtaisesti sulkea satelliitteja tai Starlinkiä napin painalluksella.

Musk väitti maaliskuussa 2025, että Ukrainan rintamalinja romahtaisi ilman Starlinkiä. Samaan aikaan hän sanoi, ettei hänellä ole aikomustakaan sulkea palvelua.

Portsmouthin yliopiston tutkijat kuvailevat Ukrainan riippuvuutta suureksi haavoittuvuudeksi. NBC Newsin haastattelemat entiset tiedustelu-upseerit arvioivat, että Yhdysvaltain tuen katkaiseminen vahingoittaisi Ukrainaa vakavasti, mutta ei lamaannuttaisi maata täysin. He viittaavat myös eurooppalaisiin vaihtoehtoihin.

Yhteistyö alkoi Obaman aikana

Trump on toistuvasti sanonut, ettei sota olisi koskaan alkanut, jos hän olisi ollut presidentti. Yhdysvaltain turvallisuussuhteet Ukrainaan juontavat kuitenkin kauemmas. CIA on tehnyt yhteistyötä Ukrainan kanssa vuodesta 2014 lähtien ja kouluttanut Ukrainan valioyksikköä vuonna 2016, The New York Times raportoi helmikuussa 2024.

Vuoden 2016 vaalien jälkeen Trumpin henkilökunnan jäsenet matkustivat Kiovaan. Hänen ensimmäisellä kaudellaan, vuosina 2017–2021, koulutus ja tukikohtien rakentaminen laajenivat. Barack Obaman aikana alkanut yhteistyö siis jatkui ja laajeni Trumpin alaisuudessa.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Tanskan varoja Ukrainan tykistökranaatteihin päätyi ohjelmistoyritykselle

Ukrainan sota

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Oliivinvihreitä tykistöammuksia, joissa on keltaisia merkintöjä ja metalliset nostorenkaat, seisoo lähekkäin teollisessa ympäristössä.
Tykistöammuksia Rheinmetallilta, joka toimittaa ammuksia Ukrainalle. Kuvassa ei näy tässä artikkelissa tarkasteltavan Datasel-kaupan ammuksia.

Miljoonia Tanskan veronmaksajien varoja, jotka oli tarkoitettu tykistökranaattien ostamiseen Ukrainalle, on päätynyt italialaiselle ohjelmistoyritykselle. Ukraina ei ole saanut yhtäkään kranaattia tanskalaisilla rahoilla, Danwatch raportoi.

Tanskan puolustusministeriö ilmoitti 23. huhtikuuta 2025 noin 317 miljoonan Tanskan kruunun arvoisesta tykistöammusten lahjoituksesta Viron kautta. Kyseisistä rahoista 71 miljoonaa meni La Speziassa sijaitsevalle Dataselille, Danwatch raportoi. Yritys on rekisteröity ohjelmistokehittäjäksi, ja se on ollut intialaisen Neco Defencen omistuksessa vuodesta 2024 lähtien. Danwatchin mukaan Datasel tai sen omistaja eivät ole valmistaneet tykistökranaatteja.

Tanskan varat ovat osa laajempaa Viron hankintatoimea, josta Viro maksoi ennakkoon noin 70 miljoonaa euroa. Summat mittaavat eri asioita, eikä niitä tule sekoittaa. Viro on vienyt Datasel-sopimukset välimiesmenettelyyn Strasbourgiin, ja puolustusministeri Hanno Pevkur erosi 3. syyskuuta hankinnan vuoksi.

Danwatchin mukaan Viro oli maksanut Dataselille jo 187 miljoonaa Tanskan kruunua ennakkoon elokuussa ja lokakuussa 2024 ilman, että se oli saanut yhtäkään kranaattia. Tästä huolimatta yritykselle meni vielä yksi ennakkomaksu, tällä kertaa Tanskan rahoilla.

Mainos:

Viron valtion puolustusinvestointien keskus RKIK vahvistaa Danwatchille, että 9,5 miljoonaa euroa Datasel-sopimusten ennakkomaksuista on sidottu lahjoittajamaiden rahoitukseen. Virasto pyrkii perimään rahat takaisin. Danwatchin mukaan intialaiset omistajat kieltäytyvät maksamasta niitä takaisin.

Valvonta ja avoimuus

Tanskan puolustusministeriö kieltäytyy kommentoimasta kyseistä kauppaa. Se toteaa Tanskan antaneen taloudellisen panoksen Viron kautta vuonna 2025 ja että prosessi "noudatti samaa menettelyä kuin muut taloudelliset lahjoitukset". Puolustusministeri Jeppe Bruus ei ole vastannut Danwatchin kysymyksiä, eikä ministeriö kerro, tiesikö se Viron maksavan nimenomaan Dataselille.

Ministeriö tai RKIK eivät kumpikaan paljasta, minne loput 246 miljoonaa Tanskan kruunua Tanskan lahjoituksesta ovat menneet. Viro vetoaa Tanskan ministeriön kanssa tehtyyn salassapitosopimukseen. RKIK:n mukaan lahjoittajamaiden käyttämättömät varat pysyvät sen tileillä.

Etelä-Tanskan yliopiston hallinto-oikeuden professori Frederik Waage vaatii selitystä sekä nykyiseltä puolustusministeriltä että entiseltä puolustusministeriltä Troels Lund Poulsenilta.

— 71 miljoonaa kruunua on niin suuri summa, että Tanskan valtiontalouden tarkastusviraston tulisi tutkia asiaa. Meidän on selvitettävä, kuinka suuri ongelma todellisuudessa on ja onko muita vastaavia tapauksia, Frederik Waage sanoo Danwatchille.

Korruptiovaliokunnan johtaja väittää: Viron ministerit tiesivät 100 miljoonan riskistä ja tarkastuksen tiedot salattiin jopa 70 vuodeksi

Ukrainan sota

Päivitetty 21.10.2026, Julkaistu 21.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Viron puolustusministeri Hanno Pevkur keskustelee Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin kanssa.
Hanno Pevkur vuonna 2022 Viron puolustusministerinä. Hän erosi syyskuussa 2026 ammuskauppakohun jälkeen. Arkistokuva.

Valtiovarain- ja puolustusministeri tiesivät Ukrainan ammuskaupan riskeistä, ja Viron budjetille sallittiin jopa 100 miljoonan euron riski – mutta parlamentilta tämä pimitettiin. Näin väittää Viron parlamentin korruptionvastaisen erityisvaliokunnan puheenjohtaja Anastassia Kovalenko-Kõlvart.

Kovalenko-Kõlvart (Keskustapuolue) esitti väitteensä 21. lokakuuta ERR:n venäjänkielisen ETV+-kanavan aamuhaastattelussa1. Kohun keskiössä on Viron valtion puolustusinvestointikeskus RKIK, joka sitoutui vuonna 2024 noin 70 miljoonan euron ammuskauppoihin Italiaan rekisteröidyn, intialaisomisteisen Datasel S.R.L. -yhtiön kanssa ja maksoi sille noin 60 miljoonaa euroa ennakkoon Ukrainalle tarkoitetuista tykistöammuksista2.

Nyt asiaa tutkii Euroopan syyttäjänvirasto EPPO, joka aloitti rikostutkinnan syyskuussa3. Tutkinta on kesken, eikä ketään ole syytetty tai tuomittu. Puolustusministeri Hanno Pevkur erosi syyskuun alussa kohun jälkeen, kuten Nykysuomi uutisoi.

Näin ammuskauppa meni pieleen

Rahaa valui nopeasti. RKIK solmi Dataselin kanssa ensimmäisen sopimuksen elokuussa 2024 ja siirsi heti 15 miljoonaa euroa. Lokakuussa seurasi toinen sopimus ja yli 10 miljoonan euron ennakko, vuoden lopussa vielä kaksi sopimusta lisää. ERR:n mukaan yhtiö ei ollut ennen kauppoja myynyt ainuttakaan tykistöammusta4.

Mainos:

Ukrainaan ammuksia ei päätynyt. Kahden sopimuksen osalta Datasel toimitti ammusten osia välivarastoon Romaniaan, mutta tarkastuksessa tuotteet todettiin heikkolaatuisiksi ja puutteellisiksi, eikä Viro ottanut niitä vastaan. Tavara makaa yhä varastossa, jonka vuokran maksaa Viro5. RKIK:n johtajan Elmar Vaherin mukaan asiantuntijoiden kanssa tarkastetut tuotteet eivät yksinkertaisesti ole sitä, mitä Ukraina tarvitsee sodan voittamiseen. ERR:n mukaan heikkolaatuisen tuotannon vuoksi ammusten käyttö voi olla vaarallista tai ne eivät toimi tarkoitetulla tavalla. Myös aikataulu petti: EU-rahoituksen käyttöaika umpeutui ennen toimituksia, mikä oli Vaherin mukaan yksi syy sopimusten purkamiseen6.

Datasel kiistää laatuongelmat jyrkästi. Yhtiön mukaan RKIK tarkasti erät ennen lähetystä eikä valittanut laadusta ennen sopimusten purkamista. Datasel sanoo toimittaneensa ja laskuttaneensa noin 58 miljoonan euron edestä tavaraa ja on tehnyt Viroa vastaan omat vastavaatimuksensa7. Tarkkoja tietoja siitä, millaisia vikoja tarkastuksissa löytyi, ei ole julkistettu.

Kuka lopulta maksaa? Rahat eivät tulleet Viron valtion budjetista. Viro sai EU:n Euroopan rauhanrahastolta ja lahjoittajamailta etukäteen kaikkiaan 585 miljoonaa euroa ammusten ostamiseen Ukrainalle. Seitsemän epäonnistuneen sopimuksen ennakot, yhteensä 72 miljoonaa euroa, Viron pitäisi palauttaa rahoittajille – mutta rahat on jo maksettu toimittajille, Datasel-kauppoihin niistä noin 60 miljoonaa5.

Ensimmäinen lenkki on oikeus. Viro yrittää periä rahat takaisin Harjun käräjäoikeudessa ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n välimiesmenettelyssä Sveitsissä. Ennakkojen lisäksi se vaatii 7,6 miljoonan euron vahingonkorvausta ja 1,1 miljoonaa euroa varastovuokrista. Valtiota edustava asianajaja Maria Pihlak arvioi kanteiden mahdollisuudet erittäin hyviksi, mutta myöntää, ettei oikeudenkäynnin lopputulosta voi taata5.

Toinen lenkki on rahoittajat. Jos rahoja ei saada takaisin ja rahoittajat vaativat omansa, lasku kaatuu Viron valtion budjetille eli virolaisille veronmaksajille. Euroopan komissio selvittää, noudattiko Viro kauppoja tehdessään huolellisuusvelvoitettaan8. Postimehen mukaan tarkastuksen tuloksesta voi riippua, joutuuko Viro korvaamaan 60–70 miljoonaa euroa, ja tarkka summa riippuu myös oikeudenkäyntien lopputuloksesta5. Komission tiedottaja Christian Wigand sanoi syyskuun alussa, ettei vielä ole selvää, joutuuko Viro maksamaan rauhanrahaston rahat takaisin4.

Lahjoittajamaiden rahoissa velvollisuus on suorempi. Postimehen mukaan 9,5 miljoonaa euroa Datasel-ennakoista tuli Tanskalta ja 5 miljoonaa euroa toiselle yhtiölle maksetusta ennakosta Alankomailta. Kahdenvälisten sopimusten mukaan käyttämättömät varat on palautettava, ja RKIK:n mukaan heti, jos lahjoittajat sitä pyytävät. Sopimukset päättyvät tänä vuonna, joten 14,5 miljoonan euron lasku voi osua jo kuluvan vuoden budjettiin9.

Toisaalta Pevkur on vakuuttanut, että jos huolellisuusvelvoite on täytetty ja varoja on hoidettu harkiten, virolaisille veronmaksajille ei hänen mukaansa pitäisi koitua riskiä4.

Viron valtiontalouden tarkastusvirasto on varoittanut, että riskit voivat synnyttää valtion budjetille merkittäviä velvoitteita. ERR:n mukaan puolustusministeriön aiempi vakuutus parlamentille siitä, ettei budjettiriskiä ole, oli virheellinen9. Juuri tähän osuu Kovalenko-Kõlvartin kovin väite: hänen mukaansa riski ei ollut kenellekään yllätys, vaan Viron budjetille sallittiin erikseen jopa 100 miljoonan euron riski.

Kovalenko-Kõlvart: ministerit tiesivät, parlamentti ei

Kovalenko-Kõlvartin mukaan valtiovarainministeri ei vieläkään ymmärrä, että kaupat ovat riski Viron budjetille. Viro sitoutui hänen mukaansa vastuisiin sekä Dataselin kanssa tehdyissä sopimuksissa että erillisessä sopimuksessa Euroopan komission kanssa EU-varojen käytöstä.

Kun kaupat alkoivat ajautua karille, valtiovarainministeriössä ymmärrettiin hänen mukaansa riski – samoin valtiovarainministeri itse ja puolustusministeri. Silti siitä ei kerrottu parlamentille eikä kansalaisille. Ministereille, jotka nyt sanovat, etteivät tienneet riskeistä, hän vastaa: ”Päinvastoin, kaikki nämä riskit oli kirjattu aina 100 miljoonaan euroon asti.”

Kovalenko-Kõlvartin mukaan korruptionvastainen erityisvaliokunta on päässyt näkemään puolustusministeriön päätöskokousten pöytäkirjoja. Jo Riigikogun kyselytunnilla 30. syyskuuta hän kertoi, että vuonna 2024 pidetyssä kokouksessa riskit hyväksyttiin ja todettiin, että riskejä voidaan ottaa 100 miljoonan euron edestä10. Pöytäkirjat ovat salaisia: ministeriö on luovuttanut medialle vain pääosin peitetyn version11, eikä 100 miljoonan euron rajaa ole voitu tarkistaa muista lähteistä. Valtiovarainministeri Jürgen Ligi ei vastauksessaan kommentoinut lukua, mutta sanoi tiedon riskeistä tulleen hänelle luultavasti tarkastusviraston raportin kautta10.

”Tarkastus piilotettiin”

Valiokunta tapasi Kovalenko-Kõlvartin mukaan entisen tarkastajan, joka sai tehtäväkseen selvittää, miten sopimukset syntyivät ja mikä niissä meni vikaan. Kun tarkastaja toimitti RKIK:lle ensimmäiset versiot riskeistä, ongelmista ja yhteyksistä, tarkastus hänen mukaansa yhtäkkiä piilotettiin ja suuri osa tiedoista salattiin. Sen jälkeen RKIK lopetti hänen mukaansa asian selvittämisen.

Valiokunnan saamasta asiakirjasta oli Kovalenko-Kõlvartin mukaan peitetty puolet sivuista, luvuista ja nimistä. Kun toimittaja kysyi, onko tiedot salattu 50 vuodeksi, hän vastasi: ”Jopa 70:ksi.”

Tarkastaja antoi Kovalenko-Kõlvartin mukaan valiokunnalle lisää nimiä ja kertoi nähneensä koko kirjeenvaihdon. Tarkastajan mukaan kaikki ministeriössä tiesivät kaupoista – myös silloinen ministeri Hanno Pevkur – ja ohjaus tuli ministeriöstä. RKIK:n entinen sisäinen tarkastaja Martti Mölder on aiemmin esittänyt Postimehelle samansuuntaisia väitteitä Pevkurin osallisuudesta12. Pevkur kiistää ne, ja RKIK:n nykyinen johtaja Elmar Vaher on kyseenalaistanut tarkastuksen laadun13.

Pyöröovi yksityiselle sektorille

Kovalenko-Kõlvartin mukaan kaikki noin kuusi tai seitsemän sopimuksiin kytkeytynyttä henkilöä puolustusministeriöstä ja RKIK:sta ovat sittemmin siirtyneet yksityiselle sektorille. Hän väittää myös, että RKIK:n entinen johtaja ohjasi hankintoja tietyn yksityisen yrityksen hyväksi ja siirtyi myöhemmin puolustusalan yhtiöön, jolla on sama omistaja. Henkilöä tai yrityksiä hän ei haastattelussa nimennyt.

Valiokunta on tehnyt lakialoitteen jäähdyttelyajasta, joka rajoittaisi virkamiesten siirtymistä yrityksiin, joiden asioista he ovat juuri päättäneet. Virossa tällaisia rajoja ei Kovalenko-Kõlvartin mukaan ole, kun monissa muissa maissa siirtyminen on kielletty vuodeksi tai kahdeksi. Valiokunta jätti aloitteen kesäkuussa, mutta hallitus torjui sen heinäkuussa14.

Kadonneet viestit

Kauppoihin liittyvää kirjeenvaihtoa valiokunta ei Kovalenko-Kõlvartin mukaan ole vieläkään saanut. Pevkurin viestit katosivat hänen mukaansa, kun tämä vaihtoi puhelinta. Pevkur on itse kertonut valiokunnalle, että hänen Signal-keskustelunsa katosivat, koska puhelin jouduttiin vaihtamaan nopeasti eikä kaikesta ehditty ottaa varmuuskopiota15.

Valiokunta on pyytänyt kirjeenvaihtoa puolustusministeriöltä ja RKIK:lta useaan kertaan, ja sen piti Kovalenko-Kõlvartin mukaan nähdä aineisto tällä viikolla. Ministeriö pyysi kuitenkin jälleen lisäaikaa: aineistoa on sen mukaan niin paljon, ettei sitä saada heti koottua. Kovalenko-Kõlvartin mukaan selitys on ristiriidassa ministeriön aiemman kannan kanssa – silloin ministeriö väitti, ettei sillä ole tällaista kirjeenvaihtoa lainkaan, ei edes virallisia sähköposteja. Tarkastaja taas on hänen mukaansa kertonut, että kaikki viestit ovat samassa kansiossa.

Kovalenko-Kõlvart arvostelee myös EPPO:a: valiokunta luovuttaa aineistonsa syyttäjille, mutta tietoa ei tule takaisin. Euroopan pääsyyttäjä Laura Codruța Kövesi on vastannut, ettei EPPO kommentoi keskeneräisiä tutkintoja ja että kansallisen parlamentin kuultavaksi voi tulla vain pääsyyttäjä tai tämän sijainen – ja vain viraston yleisestä toiminnasta2.

Lähteet 15

1 Европейская прокуратура не делится с Эстонией информацией – ETV+ (ERR), Кофе+, aamuhaastattelu Anastassia Kovalenko-Kõlvartin kanssa, lähetetty 21.10.2026 (venäjäksi).

2 European Prosecutor's Office will not keep Estonia in the loop in Datasel proceedings – ERR News, 15.10.2026.

3 European Public Prosecutor's Office to investigate RKIK and Datasel contracts – ERR News, syyskuu 2026.

4 Estonia might have to return European Peace Facility sums over ammo procurement mess – ERR News, syyskuu 2026.

5 Eestil jäi Ukrainale saatmata 183 miljoni väärtuses moona – Postimees, 7.9.2026.

6 Estonia terminates Ukraine arms deals worth over €71 million, pursues court cases – ERR News, syyskuu 2026.

7 Datasel: Our information puts value of RKIK contracts at over €150 million – ERR News, syyskuu 2026.

8 Estonian agency fails to demonstrate how €70 million unsuccessful ammo contract reached – ERR News, syyskuu 2026.

9 Donor countries may demand back €14.5 million over failed ammo deals – ERR News, lokakuu 2026.

10 Riigikogu, infotund 30.09.2026 – stenogramm (Kovalenko-Kõlvartin kysymys ja Jürgen Ligin vastaus) – Riigikogu, 30.9.2026.

11 Kaitseministeerium avaldas Dataseliga seotud otsustuskoosoleku protokolli, kuid kattis dokumendi kinni – Postimees, 17.9.2026.

12 RKIKi endine siseaudiitor: Pevkur oli Dataseli tehingus algusest peale protsessi osaline – Postimees/BNS, 21.9.2026.

13 RKIKi auditi koostaja väitel pidurdas ministeerium Dataseli lepingute ülesütlemist. Pevkur: vastupidi, olime jõulised – Delfi.

14 Estonian government rejects plan to restrict officials' private sector moves – ERR News.

15 Dataseli esindaja: ettevõte on valmis vaidluse kokkuleppel lahendama, aga RKIK seda ei soovi – Delfi.

Ukraina varoittaa Venäjän asevarastoista talven alla

Ukrainan sota

Julkaistu 21.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Vihreä Iskander-M-laukaisuajoneuvo, joka näkyy kokonaan betonialustalla sotilashenkilöstön ollessa taustalla.
Iskander-M-ohjusjärjestelmän 9P78-1-laukaisuajoneuvo. Luvut Venäjän ohjusvarastoista ovat Ukrainan tiedustelun arvioita.

Venäjällä on varastossa jopa 700 ballistista ohjusta ja noin 6 200 Geran-lennokkia talven edellä, kertoo Ukrainan sotilastiedustelu HUR. Viraston mukaan Venäjän teollisuus valmistaa yli 200 ohjusta kuukaudessa.

Kyiv Post raportoi luvuista ja yksilöi tiedustelupalvelun arviot.

Ballististen ohjusten lisäksi Venäjällä on HUR:n mukaan useita tuhansia erityyppisiä risteilyohjuksia. Kuukausittain valmistettavista yli 200 ohjuksesta 110 on ballistisia.

Iskander-M-varaston koon arvioidaan olevan noin 115 ohjusta, ja tuotantovauhti on jopa 65 kappaletta kuukaudessa. Venäjä kehittää myös nykyaikaisempaa versiota, jonka kantaman arvioidaan olevan 550–700 kilometriä. Nykyisen version kantama on enintään 500 kilometriä.

Mainos:

Suihkumoottorilennokkeja tuhansittain

Geran-lennokkien käyttöreservin arvioidaan olevan noin 6 200 kappaletta, mukaan lukien suihkumoottorikäyttöiset mallit. Kesästä lähtien Moskova on priorisoinut suihkumoottorilla varustettuja Geran-4- ja Geran-5-malleja, joita valmistetaan jopa 4 000 kuukaudessa. Niiden lisäksi valmistetaan jopa 2 000 potkurikäyttöistä Geran-2-lennokkia.

Valtion tilaukset Geran-lennokeista ja harhautusmaaleista ovat ylittäneet tänä vuonna 100 000 yksikköä HUR:n mukaan. Tuotanto tapahtuu Alabugan erityistalousalueella Tatarstanissa.

Mukana on myös satoja vanerista ja vaahtomuovista valmistettuja Gerbera-harhautusmaaleja. HUR:n mukaan niiden tarkoituksena on kuluttaa Ukrainan ilmatorjuntaresursseja ja auttaa Venäjää paikantamaan ohjuspatterit.

Muiden järjestelmien joukossa HUR listaa yli 450 Kalibr-ohjusta, joita valmistuu noin 29 uutta kuukaudessa; enintään 400 RM-48U-ohjusta, joita valmistuu noin 40 kuukaudessa; yli 600 Oniks-ohjusta; sekä yli 120 Tsirkon-ohjusta. Kyiv Postin selostuksen mukaan Kh-101-risteilyohjusten tuotanto ylittää 80 kappaletta kuukaudessa.

Luvut ovat ukrainalaisia arvioita, eikä niitä ole vahvistettu riippumattomasti. Näille tarkille luvuille ei löytynyt julkista venäläistä vahvistusta.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun HUR antaa varoituksen. Syyskuussa HUR:n apulaispäällikkö Vadym Skibitskyi sanoi Kyiv Postin mukaan, että Venäjä aikoo saattaa päätökseen uuden, kantamaltaan jopa 800 kilometrin ballistisen ohjuksen testauksen ennen vuoden 2026 loppua.

Kuutta ammuttu Kiovassa Ukrainan pakkomobilisaation vastarinnan kasvaessa

Ukrainan sota

Julkaistu 20.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suttuista yöaikaan otettua kuvamateriaalia, jossa näkyy ihmisiä ja ajoneuvoja Kiovassa sijaitsevan värväyskeskuksen valaistun sisäänkäynnin ulkopuolella.
Kolme poliisia ja kolme sotilasta vietiin sairaalaan Kiovan värväyskeskuksessa maanantai-iltana tapahtuneen ammuskelun jälkeen. Kuvassa näkyy rakennuksen ulkopuoli tapahtumien jälkeen, ei itse ammuskelua.

Kuusi ihmistä loukkaantui, kun mobilisaatiolain rikkomisesta epäiltynä Kiovan värväyskeskukseen viety mies avasi tulen maanantai-iltana. Ukrainan pakkomobilisaatio kohtaa yhä väkivaltaisempaa vastarintaa seurauksena siviilimiehiin kohdistuvista toistuvista väärinkäytöksistä, joissa heitä potkitaan, raahataan pois ja kannetaan ulos autoistaan.

Ampuminen tapahtui noin kello 19 Petšerskin alueen värväyskeskuksessa. Kolme poliisia ja kolme sotilasta vietiin sairaalaan, Kiovan poliisi sanoi.

Ukraina pakkovärvää 25–60-vuotiaita miehiä korvatakseen rintaman tappioita. The Nordic Timesin raportoimat värväysratsiat osoittavat yhden miehen tulevan potkituksi maassa ennen kuin hänet raahataan pakettiautoon, ja toisen tulevan vedetyksi ulos autostaan ja neljän värvääjän kantamaksi pois.

Kritiikkiä tulee myös valtarakenteen sisältä. Kansanedustaja Oleksandr Katšura Zelenskyn Kansan palvelija -puolueesta väittää Natalja Vlaštšenkon haastattelussa, että värväysviranomaiset toimivat kuin järjestäytynyt rikollisuus. Hänen mukaansa alueelliset johtajapaikat maksavat 150 000 dollaria, ja vapautuminen kiinnioton jälkeen maksaa 10 000–15 000 dollaria. Katšura haluaa lakkauttaa nykyisen virastorakenteen ja korvata pakkovärväyksen vapaaehtoisella värväyksellä.

Mainos:

Sai aseen keskuksen sisällä

Paikalta raportoinut toimittaja Roman Botškala sanoo miehen olevan 40-vuotias ja joutuneen partion kiinniottamaksi. Hänen mukaansa mies käytti SIG Sauer -pistoolia. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet näitä yksityiskohtia.

Keskus sanoo miehen "saaneen käsiinsä ampuma-aseen" tiloissa, mutta ei ole selittänyt miten. Ampuja on pidätettynä, ja poliisi tutkii olosuhteita. Hänen motiiviaan ei ole vahvistettu.

Vastarinta muuttuu verisemmäksi

The Kyiv Independent raportoi, että kymmeniä hyökkäyksiä värväyshenkilöstöä vastaan on raportoitu sodan kärjistymisestä vuonna 2022 lähtien, ja että määrä on noussut vuonna 2024.

Elokuussa värvääjä puukotettiin kuoliaaksi Lvivissä, ja neljä värvääjää loukkaantui ampumisessa Odessassa. Syyskuussa räjähdys värväyskeskuksessa Lvivissä käynnisti terrorismitutkinnan.

Uusien sotilaiden tarpeen on epätodennäköistä helpottaa. Presidentinkanslian päällikkö Kyrylo Budanov sanoi 28. elokuuta, että Ukrainan on mobilisoitava vähintään 30 000 ihmistä kuukaudessa. The Kyiv Independent toteaa, että värväyksestä on tullut ankarampaa, kun yhä harvempi ilmoittautuu vapaaehtoiseksi.