Mainos:

Suomi lisää ilmastorahoitustaan Afrikkaan

Julkaistu 18.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomi rahoittaa 15 miljoonalla eurolla uutta eteläisen ja itäisen Afrikan alueellista energia- ja ympäristökumppanuusrahastoa vuosina 2018–2022. Tammikuussa toimintansa aloittava EEP Trust Fund toimii Pohjoismaisen kehitysrahaston NDF:n alaisuudessa Helsingissä.

”Energiantuotannon moninkertaistaminen on elinehto Afrikan kehitykselle. Tempun tekeminen päästöttömästi on ratkaiseva kysymys koko ilmastonmuutoksen kannalta. Panoksemme pureutuu tämän haasteen ytimeen”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen keskittyvä rahasto on jatkoa Suomen luomalle EEP-ohjelmalle, jota Suomi on tukenut 21,5 miljoonalla eurolla vuosina 2010-2017. Siirtämällä EEP-ohjelman rahoitus rahastomalliin pystytään vastaamaan paremmin kysyntään eri rahoitusmekanismeista, eli monipuolistamaan tarjontaa avustuksista lainoihin ja takuisiin.

Rahastoon on tällä hetkellä tehty alustavia sitoumuksia 28 miljoonan euron edestä, muita rahoittajia ovat NDF ja Itävalta. Rahasto kattaa 15 eteläisen ja itäisen Afrikan maata, joista kahdeksan luokitellaan LDC-maiksi.

Mainos:

EEP-ohjelman kautta on tähän mennessä saatu yli 800 000 kotitaloutta uusiutuvan energian pariin. Tämän lisäksi ohjelma on synnyttänyt yli 6400 uutta työpaikkaa, joista 2500 naisille. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty noin 350 000 tonnin edestä.

EEP-ohjelma on tarjonnut siemenrahoitusta innovatiivisille yrityksille ja instituutioille niiden toiminnan alkuvaiheessa. Tuen turvin yritykset ovat kehittäneet liiketoiminnastaan kaupallisesti kestävää. Rahoitusta saaneet hankkeet ovat parantavat ihmisten energian saantia, lisänneet energiaturvaa ja hillinneet ilmastonmuutosta.

Uusi rahasto tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Rahastosta tuetaan köyhyyden vähenemistä, sukupuolten tasa-arvoa, edullisen ja puhtaan energian saatavuutta, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua sekä ilmastotekoja.

EEP on osa Suomen raportoimaa ilmastorahoitusta. Suomen osuus EEP-rahastossa tulee jatkossakin olemaan merkittävimpiä kehitysyhteisvaroin rahoitettavia ilmastonmuutoksen vastaisia aloitteita.

Lähde: Ulkoministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Havukka-ahon ihmettelijä
Havukka-ahon ihmettelijä
8

”Suomen osuus EEP-rahastossa tulee jatkossakin olemaan merkittävimpiä kehitysyhteisvaroin rahoitettavia ilmastonmuutoksen vastaisia aloitteita.”

Takavuosina murehdittiin mm., että eläkepommi on tulossa ja eläkkeet jäävät maksamatta. Nyt tuntuu riittävän rahaa siihenkin, että Suomi on eturintamassa maailman pelastamisessa ja sosiaalitukien maksamisessa ulkomaille ja tänne tulleille kymmenille tuhansille ulkomaalaisille. Jos todellakin varaa on, miksi sitten Suomi ottaa velkaa miljardikaupalla vuosittain?

"Charlie"
"Charlie"
8

Kyllä se tempun tekeminen on Afrikassa syytä jättää vähemmälle niin maailma pelastuu.
Suomen veronmaksajien ainoa Afrikanapu olkoon ehkäisyvälineitä ja aurinkouuneja varattomille perheille. Yksityishenkilöt voivat tehdä omilla rahoillaan ja ajallaan afrikassa mitä haluavat mutta siitä ei saa tulla kuluja suomalaiselle yhteiskunnalle.

juha.
8

Suomihan voisi ostaa runsaaseen ylihintaa lämmintä ilmaa Afrikasta sekä tuoda Saharasta hiekkaa kuorma-autolasteittain, joka taas vähentäisi Saharan eteläisen puolen aavikoitumista. Lisäksi Afrikan väestämäärään suorannollisesti vaikuttavasti voitaisiin viedä seksivalistusta oppikirjamuodossa, jotta pirttiviljelys menestyisi yhä paremmin sillä tuossa suuren suuressa hautomosta saataisiin Suomeen uutta lisäväestöä kun meillä on täällä niin tilaa ja täten toten kanta-asukkaillakin riittäisi jotain tekemistä, sillä wanha luterilaiseen tapaan suomalainen pysyy parhaiten poissa pahanteosta kun hän ”saa” tehdä verihiessä duunia aamusta iltaan yhä pienemmällä palkalla ja eläkeiän karatessa kuin ”Hauki kaislikosta” yhä kauemmaksi suomalaisten työnantajajärjestöjen ja nukkehallituksen riemuksi, jolloin kiikkustuolejakin riittää ”uudisasukkaille” heidän hoitokodeikseen muutetuille vanhustenhoitopaikoille, joissa kas kummaa palvelutaso muuttui aivan yhdessä yössä erona kuin yö ja päivä. Jokainen saakin sitten kuvitella itse vallattomassa mielessään mitä kaikkea palvelusta tuollaiset sangen ilahduttavaa mieltä tuottavat seimit pitävät sisällään.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Nämä rahat pitää käyttää afrikkaa ympäröivään muuriin että pysyvät omalla tontillaan. Miten helvetissä Suomi jonka valtionvelka huitelee 110 miljardin yläpuolella pystyy syytämään rahaa ympäri maailmaa? Miten kauan näitä neekereitä pitää vielä elättää ja miksi? Eikö ne itse saa mitään muuta aikaiseksi kun helvetisti kakaroita vai mikä v*ttu tässä maksaa? Milloin tämä hieno sijoitus alkaa tuottamaan voittoa suomalaisille veronmaksajille ja paljonko saadaan korkoa pääomalle?

Voiko mykkänen vastata näihin muutamaan kansalaista askarruttavaan kysymykseen.

-Kiitos-

Bucket
Bucket
8

Minkä ihmeen vuoksi? Ei neekereille pitä antaa lanttiakaan rahaa. Jos eivät pärjää mantereellaan niin kuolkoot. On vähemmän eurooppaan pyrkijöitä jatkossa.

huugo
huugo
8

Viekää heille onkia, ei kaloja, vanha viidakon sanonta. Täysin kankkulan kaivoon heitettyä rahaa, ainoastaan leopardi hattuiset suuremmat heimopäälliköt pääsevat öky ostoksille. Uusia loistoautoja ym. länsimaista status kamaa.

Kantasuomalainen74
Kantasuomalainen74
8

Ja suomi saanee tänne 100 000 uutta loista…. valkoisten ei pitäisi olla missään tekemisissä Afrikan mantereen kanssa.

Järjetöntä
Järjetöntä
8

Voihan vittu, en paremmin sano.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.