Mainos:

Suomi lisää ilmastorahoitustaan Afrikkaan

Julkaistu 18.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomi rahoittaa 15 miljoonalla eurolla uutta eteläisen ja itäisen Afrikan alueellista energia- ja ympäristökumppanuusrahastoa vuosina 2018–2022. Tammikuussa toimintansa aloittava EEP Trust Fund toimii Pohjoismaisen kehitysrahaston NDF:n alaisuudessa Helsingissä.

”Energiantuotannon moninkertaistaminen on elinehto Afrikan kehitykselle. Tempun tekeminen päästöttömästi on ratkaiseva kysymys koko ilmastonmuutoksen kannalta. Panoksemme pureutuu tämän haasteen ytimeen”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen keskittyvä rahasto on jatkoa Suomen luomalle EEP-ohjelmalle, jota Suomi on tukenut 21,5 miljoonalla eurolla vuosina 2010-2017. Siirtämällä EEP-ohjelman rahoitus rahastomalliin pystytään vastaamaan paremmin kysyntään eri rahoitusmekanismeista, eli monipuolistamaan tarjontaa avustuksista lainoihin ja takuisiin.

Rahastoon on tällä hetkellä tehty alustavia sitoumuksia 28 miljoonan euron edestä, muita rahoittajia ovat NDF ja Itävalta. Rahasto kattaa 15 eteläisen ja itäisen Afrikan maata, joista kahdeksan luokitellaan LDC-maiksi.

Mainos:

EEP-ohjelman kautta on tähän mennessä saatu yli 800 000 kotitaloutta uusiutuvan energian pariin. Tämän lisäksi ohjelma on synnyttänyt yli 6400 uutta työpaikkaa, joista 2500 naisille. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty noin 350 000 tonnin edestä.

EEP-ohjelma on tarjonnut siemenrahoitusta innovatiivisille yrityksille ja instituutioille niiden toiminnan alkuvaiheessa. Tuen turvin yritykset ovat kehittäneet liiketoiminnastaan kaupallisesti kestävää. Rahoitusta saaneet hankkeet ovat parantavat ihmisten energian saantia, lisänneet energiaturvaa ja hillinneet ilmastonmuutosta.

Uusi rahasto tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Rahastosta tuetaan köyhyyden vähenemistä, sukupuolten tasa-arvoa, edullisen ja puhtaan energian saatavuutta, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua sekä ilmastotekoja.

EEP on osa Suomen raportoimaa ilmastorahoitusta. Suomen osuus EEP-rahastossa tulee jatkossakin olemaan merkittävimpiä kehitysyhteisvaroin rahoitettavia ilmastonmuutoksen vastaisia aloitteita.

Lähde: Ulkoministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Havukka-ahon ihmettelijä
Havukka-ahon ihmettelijä
8 years ago

”Suomen osuus EEP-rahastossa tulee jatkossakin olemaan merkittävimpiä kehitysyhteisvaroin rahoitettavia ilmastonmuutoksen vastaisia aloitteita.”

Takavuosina murehdittiin mm., että eläkepommi on tulossa ja eläkkeet jäävät maksamatta. Nyt tuntuu riittävän rahaa siihenkin, että Suomi on eturintamassa maailman pelastamisessa ja sosiaalitukien maksamisessa ulkomaille ja tänne tulleille kymmenille tuhansille ulkomaalaisille. Jos todellakin varaa on, miksi sitten Suomi ottaa velkaa miljardikaupalla vuosittain?

"Charlie"
"Charlie"
8 years ago

Kyllä se tempun tekeminen on Afrikassa syytä jättää vähemmälle niin maailma pelastuu.
Suomen veronmaksajien ainoa Afrikanapu olkoon ehkäisyvälineitä ja aurinkouuneja varattomille perheille. Yksityishenkilöt voivat tehdä omilla rahoillaan ja ajallaan afrikassa mitä haluavat mutta siitä ei saa tulla kuluja suomalaiselle yhteiskunnalle.

juha.
juha.
8 years ago

Suomihan voisi ostaa runsaaseen ylihintaa lämmintä ilmaa Afrikasta sekä tuoda Saharasta hiekkaa kuorma-autolasteittain, joka taas vähentäisi Saharan eteläisen puolen aavikoitumista. Lisäksi Afrikan väestämäärään suorannollisesti vaikuttavasti voitaisiin viedä seksivalistusta oppikirjamuodossa, jotta pirttiviljelys menestyisi yhä paremmin sillä tuossa suuren suuressa hautomosta saataisiin Suomeen uutta lisäväestöä kun meillä on täällä niin tilaa ja täten toten kanta-asukkaillakin riittäisi jotain tekemistä, sillä wanha luterilaiseen tapaan suomalainen pysyy parhaiten poissa pahanteosta kun hän ”saa” tehdä verihiessä duunia aamusta iltaan yhä pienemmällä palkalla ja eläkeiän karatessa kuin ”Hauki kaislikosta” yhä kauemmaksi suomalaisten työnantajajärjestöjen ja nukkehallituksen riemuksi, jolloin kiikkustuolejakin riittää ”uudisasukkaille” heidän hoitokodeikseen muutetuille vanhustenhoitopaikoille, joissa kas kummaa palvelutaso muuttui aivan yhdessä yössä erona kuin yö ja päivä. Jokainen saakin sitten kuvitella itse vallattomassa mielessään mitä kaikkea palvelusta tuollaiset sangen ilahduttavaa mieltä tuottavat seimit pitävät sisällään.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Nämä rahat pitää käyttää afrikkaa ympäröivään muuriin että pysyvät omalla tontillaan. Miten helvetissä Suomi jonka valtionvelka huitelee 110 miljardin yläpuolella pystyy syytämään rahaa ympäri maailmaa? Miten kauan näitä neekereitä pitää vielä elättää ja miksi? Eikö ne itse saa mitään muuta aikaiseksi kun helvetisti kakaroita vai mikä v*ttu tässä maksaa? Milloin tämä hieno sijoitus alkaa tuottamaan voittoa suomalaisille veronmaksajille ja paljonko saadaan korkoa pääomalle?

Voiko mykkänen vastata näihin muutamaan kansalaista askarruttavaan kysymykseen.

-Kiitos-

Bucket
Bucket
8 years ago

Minkä ihmeen vuoksi? Ei neekereille pitä antaa lanttiakaan rahaa. Jos eivät pärjää mantereellaan niin kuolkoot. On vähemmän eurooppaan pyrkijöitä jatkossa.

huugo
huugo
8 years ago

Viekää heille onkia, ei kaloja, vanha viidakon sanonta. Täysin kankkulan kaivoon heitettyä rahaa, ainoastaan leopardi hattuiset suuremmat heimopäälliköt pääsevat öky ostoksille. Uusia loistoautoja ym. länsimaista status kamaa.

Kantasuomalainen74
Kantasuomalainen74
8 years ago

Ja suomi saanee tänne 100 000 uutta loista…. valkoisten ei pitäisi olla missään tekemisissä Afrikan mantereen kanssa.

Järjetöntä
Järjetöntä
8 years ago

Voihan vittu, en paremmin sano.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu eilen 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.