Mainos:

Toinen massamaahanmuuttoaalto kohti Ceutaa pysäytettiin Marokon puolella

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuvia toisesta massamigraatioaallosta kohti Ceutaa. Siirtolaisia näkyy maastossa ja rannikkotiellä lähellä rajavyöhykettä Castillejosin ja Espanjan enklavi Ceutan välillä.

Digitaalisesti organisoitu kutsu uuteen massamaahanmuuttoaaltoon kohti Ceutaa 15. elokuuta johti todelliseen yritykseen – mutta ei toiseen heinäkuun mittaluokan massamaahanmuuttoaaltoon. Espanjalaisen yleisradioyhtiö RTVE:n mukaan satoja siirtolaisia pysäytettiin noin kolmen kilometrin päässä rajasta Marokon puolella, ja Marokko ilmoitti 294 siirtolaisen tulleen otetuksi kiinni tai säilöön.

Viime päivinä alueelta on levinnyt dramaattisia videoita X-palvelussa, ja niiden yhteydessä on väitetty uuden massamaahanmuuttoaallon jo tunkeutuneen Espanjan enklaaviin. Narratiivissa yhdistyvät todellinen ja vakava välikohtaus rajalla sekä vahvistamattomat johtopäätökset sen laajuudesta ja kulusta.

Voidaan todeta, että kyseessä oli konkreettinen ja suunniteltu liikekannallepano. Jo 6. elokuuta RTVE uutisoi Guardia Civilin asiakirjasta, jossa arvioitiin 15. elokuuta koskevan kutsun olevan aito ja dokumentoitu Facebookissa, WhatsAppissa ja Instagramissa. Samalla viranomaisen oma varauma oli keskeinen: yrityksen toteutumisen riskiä pidettiin todellisena, mutta sen laajuutta ei voitu ennustaa, eikä organisoijaa ollut tunnistettu.

Pysäytettiin ennen rajalle pääsyä

Kun päivä koitti, ryhmiä kokoontui maastoon Castillejosin ympärille Marokon puolella rajaa. RTVE:n raportoinnin mukaan Marokon turvallisuusjoukot käyttivät kyynelkaasua, helikoptereita, lennokkeja, rannikkovartioston aluksia ja tiesulkuja. TVE:n ja uutistoimisto EFE:n tiimit pakotettiin myös poistumaan alueelta, mikä rajoitti itse operaation riippumatonta dokumentointia.

Mainos:

RTVE ilmoitti marokkolaisiin turvallisuuslähteisiin viitaten, että 294 siirtolaista pysäytettiin: 248 Saharan eteläpuolisista maista ja 46 Marokon kansalaista. Lisäksi 61 ihmisen kerrottiin tulleen pidätetyksi epäiltynä kutsun esittämisestä tai laittoman maahanmuuton edistämisestä verkossa. Tiedot ovat peräisin marokkolaisista lähteistä, eivätkä ne siksi sellaisenaan voi antaa täydellistä kuvaa etenemään pyrkineiden ihmisten määrästä tai viranomaisten toiminnasta.

Espanjan puolella valmiudessa oli yli 1 500 poliisia ja Guardia Civilin henkilöstöä. Mitään vastaavaa uutta massamaahanmuuttoa Ceutaan ei kuitenkaan ole voitu osoittaa todeksi tähän mennessä tarkistetussa aineistossa. Se ei tarkoita, etteikö digitaalisella kampanjalla olisi ollut merkitystä – se tarkoittaa, että suunniteltu liikekannallepano ja sen lopputulos on pidettävä erillään.

Kontrasti heinäkuun kriisiin

Taustalla on poikkeuksellinen rajakriisi, joka alkoi 30. heinäkuuta. RTVE:n mukaan Espanjan puolustusministeri Margarita Robles sanoi, että tuolloin Ceutaan saapui Marokosta noin 80 000 siirtolaista. Ihmisoikeusjärjestöt puolestaan ovat laskeneet ainakin 141 kuolemantapausta yrityksissä saavuttaa enklaavi jalkaisin tai uimalla 30. ja 31. heinäkuuta.

Tämä tekee elokuun 15. päivästä poliittisesti ja strategisesti tärkeän. Ei siksi, että uusi rajan romahtaminen olisi nyt todettu, vaan siksi, että suurten digitaalisten verkostojen kautta tapahtuvat kutsut voivat nopeasti luoda konkreettisen turvallisuustilanteen. Marokon operaatio osoittaa myös, kuinka ratkaisevaa Rabatin tosiasiallinen valvonta teillä, rannikolla ja vyöhykkeellä on lopputuloksen kannalta – ja kuinka rajalliseksi Espanjan toimintavapaus käy, kun siirtolaiset ovat jo kerääntyneet rajan toiselle puolelle.

Videoklippejä raja-alueelta

Tässä on kolme tapahtuman yhteydessä julkaistua videoklippiä.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Tanskan pääministeri: Ruotsi on ”osittain tuhottu”

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 16.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen käyttää Ruotsia varoittavana esimerkkinä keskustelussa ulkomaalaisten rikollisten karkottamisesta.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen nostaa Ruotsin varoittavaksi esimerkiksi kamppailussa ulkomaalaisten rikollisten karkottamisesta. Ruotsi on hänen mukaansa maa, joka "on osittain tuhottu".

Lausunto on peräisin tanskalaisen Berlingske-lehden haastattelusta, josta raportoi Fria Tider. Sosiaalidemokraattista hallitusta johtava Frederiksen puhui maahanmuuton seurauksista.

— Katsokaa vain Ruotsin kaltaista maata. Se on maa, joka on osittain tuhottu, Mette Frederiksen sanoo Berlingskelle Fria Tiderin selostuksen mukaan.

Taustalla on Tanskassa käytävä kamppailu mahdollisuudesta karkottaa rikollisia maahanmuuttajia. Frederiksen uskoo, että sekä Tanska että Eurooppa ovat ottaneet vastaan liian monta.

Mainos:

— Tanskaan on tullut liian monta ihmistä. Eurooppaan on tullut liian monta ihmistä, jotka eivät osaa käyttäytyä ja jotka tekevät rikoksia, hän sanoo.

Tällaisilla ihmisillä ei pitäisi pääministerin mukaan olla lupaa jäädä. Tässä yhteydessä hän osoittaa Ruotsia.

Frederiksen ajaa yhdessä Italian pääministerin Giorgia Melonin kanssa erilaista tulkintaa Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Tanskan kanta on, ettei sopimuksen antaman suojan pitäisi estää maita karkottamasta ulkomaalaisia rikollisia.

Maahanmuuttajien lapsenlapset Tanskassa tekevät enemmän rikoksia kuin isovanhempansa

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 11.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuva: veitsi-isku Mannheimin torilla 31. toukokuuta 2024. Kuvassa ei näy Tanskan tilastoihin sisältyviä henkilöitä.

Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta, Pakistanista ja Turkista tulleiden maahanmuuttajien miespuoliset lapsenlapset syyllistyvät huomattavasti useammin rikoksiin kuin väestö keskimäärin tai heidän isovanhempansa. Tähän asti heidät on laskettu Tanskan virallisissa tilastoissa tanskalaisiksi.

Luvut perustuvat erityiseen tietoaineistoon, jonka sanomalehti Berlingske tilasi Tanskan tilastokeskukselta (Danmarks Statistik), Den Korte Avis raportoi.

Vuonna 2025 niin kutsutuista MENAPT-maista tulleiden maahanmuuttajien miespuolisten lastenlasten rikollisuusaste oli 147 prosenttia keskiarvoa korkeampi. Tämä oli korkein taso kuusivuotiskaudella, jolta virasto laski luvut. Ryhmästä tuomittiin vuonna 2025 yhteensä 143 henkilöä.

Rikollisuusaste on myös huomattavasti korkeampi kuin samoista maista tulleilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla. Jo aiemmin tiedettiin, että toisella sukupolvella on korkeampi rikollisuusaste kuin ensimmäisellä.

Mainos:

Katoavat ”tanskalaista alkuperää” -kategorian alle

Kolmatta sukupolvea ei raportoida erikseen tavallisissa rikostilastotaulukoissa. Sen sijaan lapsenlapset putoavat kategoriaan ”tanskalaista alkuperää”, mikä vaikeuttaa kehityksen seuraamista sukupolvien yli. Den Korte Avisin toimittaja Poul Erik Andersen kirjoitti vuonna 2025, että yli 30 000 ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien toisen ja kolmannen sukupolven jälkeläistä oli rekisteröity tanskalaisiksi.

Tanskan tutkimuskeskus VIVE:n professori ja tutkimusjohtaja Torben Tranæs pitää havaintoja merkkinä siitä, ettei kotouttaminen toimi tarkoitetulla tavalla.

— Ne viittaavat kotouttamishaasteeseen, jota tulisi tutkia tarkemmin. Tavoitteenamme on ollut, että mitä useamman sukupolven ajan maahanmuuttajaperheet ovat olleet Tanskassa, sitä paremmin he pärjäisivät verrattuna perheisiin, jotka ovat asuneet pidempään jossakin köyhemmistä ei-länsimaista. Tässä tapauksessa näin ei ole, hän sanoo Berlingskelle Den Korte Avisin mukaan.

Tanskan kansanpuolue haluaa nyt viedä Tanskan parlamenttiin, kansankäräjille (Folketinget), esityksen, jossa hallitusta kehotetaan vaatimaan Tanskan tilastokeskusta avaamaan tietokantansa ja raportoimaan kolmannen sukupolven maahanmuuttajat erikseen.

Lievä tuomio Christian Zedigin kuolemasta – Tanskan poliitikot raivoissaan

Turvallisuuden heikkeneminen

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nkumba Ludovic Tshiembe tuomittiin vuoden vankeuteen pahoinpitelystä, joka johti Christian Zedigin kuolemaan. Poliisin eristysnauha näkyy arkistokuvassa.
Ruotsalainen poliisi Christian Zedig kuoli jouduttuaan pahoinpitelyn uhriksi jalkapallon MM-kisojen ottelun aikana kööpenhaminalaisessa urheilubaarissa. Tekijä, Nkumba Ludovic Tshiembe, sai hyökkäyksestä vain vuoden vankeutta, ja nyt tanskalaiset poliitikot hallituksesta Tanskan kansanpuolueeseen vaativat kovempia rangaistuksia. Kööpenhaminan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona 31-vuotiaan Nkumba Ludovic Tshiemben vuoden vankeuteen kahden lapsen isän Christian Zedigin pahoinpitelystä. Nkumba Ludovic Tshiembe sai myös vuoden mittaisen kiellon vierailla yöelämän kohteissa tiettyinä aikoina, Tanskan TV2 raportoi. Christian Zedig, 32, oli vapaalla ollut eksjöläinen poliisi, joka oli Kööpenhaminassa 30. kesäkuuta katsomassa Norjan ja Norsunluurannikon välistä MM-jalkapallo-ottelua valkokankaalta. Kun ottelun aikana syntyi tappelua, hän yritti mennä väliin, jolloin Nkumba Ludovic Tshiembe pahoinpiteli hänet. Tshiembe myönsi hyökkäyksen oikeudenkäynnin alkaessa ja sanoi hyväksyvänsä tuomion, mutta vastusti vangittuna pitämistä.

Historiaa väkivaltarikoksista

Nkumba Ludovic Tshiembe on aiemmin tuomittu useista väkivaltarikoksista, mukaan lukien murhan yrityksestä ja raiskauksesta. Hän saapui Tanskaan Kongon demokraattisesta tasavallasta pikkulapsena ja on Tanskan kansalainen. Oikeus toteaa ratkaisussaan ottaneensa huomioon hänen historiansa aggressiivisesta käyttäytymisestä ja eskaloituvista konflikteista sekä hänen aiemmat rikokset ja sen tosiasian, että Christian Zedig kuoli. Syyttäjä Søren Harbo vaati vähintään vuoden vankeutta, kun taas puolustus vaati enintään kymmentä kuukautta. Tänä kesänä syyttäjäviranomainen oli ilmoittanut hakevansa kahdeksasta kymmeneen kuukauden rangaistusta. Tanska tuplasi törkeän pahoinpitelyn rangaistukset helmikuussa, mutta kovemmat rangaistukset eivät koske sitä säännöstä, jonka perusteella Nkumba Ludovic Tshiembe tuomittiin.

Ministeri haluaa kovempia rangaistuksia

Oikeusministeri Nicolai Wammen (S) kutsuu tuomiota tällaisissa tapauksissa "hyväksymättömän alhaiseksi". — Minun on hyvin vaikea pukea sanoiksi, kuinka vihaiseksi minut tekee se, että ruotsalainen poliisi ja isä joutui niin mielettömän väkivallanteon kohteeksi, että hän menetti henkensä, Wammen sanoo TV2:lle. Hän haluaa antaa lakiesityksen, jolla korotetaan rangaistuksia kuolemaan johtaneesta perusmuotoisesta pahoinpitelystä, kun tekijällä on aiempia tuomioita henkilöön kohdistuvista rikoksista. Uutta rangaistustasoa ei ole tässä vaiheessa esitetty. Ilmoitus ei ole myöskään uusi: pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti kovemmista rangaistuksista jo elokuussa. Tänä kesänä hän nosti esiin miehen taustan. — Ei voi olla hyväksyttävää, että mies tulee Kongosta, menee Islands Bryggelle ja lyö toista ihmistä, ja pääsee sitten kuin koira veräjästä mahdollisesti lievällä tuomiolla, Frederiksen sanoi TT:n mukaan. Tanskan kansanpuolueen oikeuspoliittinen puhemies Anders Vistisen sanoo TV2:lle, että tuomio heijastaa "pehmeäsydämistä" eli liian lempeää lainsäädäntöä. — Tämä mies on hakannut jonkun kuoliaaksi, ja silti meidän oletetaan majoittavan häntä ikuisesti. Se on täysin kestämätöntä, Vistisen sanoo. Puolue haluaa myös voida menettää rikollisilta heidän kansalaisuutensa. Tanskan kansanpuolueen Morten Messerschmidt sanoo, ettei hänellä ole sanoja sille, "kuinka epäoikeudenmukainen tämä tuomio on": "12 kuukautta isän kuoliaaksi hakkaamisesta jalkapallon katselujuhlissa". Teknologiamiljardööri Elon Musk reagoi myös X-palvelussa kutsuen tuomiota "pöyristyttäväksi". Zedigin perheen lähes 1,9 miljoonan Tanskan kruunun vahingonkorvausvaatimuksesta päätetään myöhemmin. Christian Zedig jätti jälkeensä vaimon ja kaksi lasta.

Kreikka haluaa EU-maiden voivan keskeyttää turvapaikkahakemukset massasaapumisten aikana

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 2.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Siirtolaisia kokoontuneena Trampolin-rannan läheisyyteen Ceutassa 15. elokuuta 2026, sen jälkeen kun turvatoimia Marokon vastaisella rajalla oli tiukennettu.

Kreikka haluaa EU-maiden voivan keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen tilapäisesti, kun kymmenet tuhannet ihmiset saapuvat samanaikaisesti. Ehdotus esiteltiin Luxemburgissa torstaina, ja se sai välittömästi tukea useilta suurilta jäsenvaltioilta.

Kreikan maahanmuuttoministeri Thanos Plevris esitteli ehdotuksen EU:n sisäministerien kokouksessa Luxemburgissa. Hän uskoo, että kesäkuussa voimaan tullut EU:n maahanmuuttosopimus on parantanut kykyä hallita muuttovirtoja, mutta se ei ole mennyt tarpeeksi pitkälle, Reuters raportoi.

— Tällaisissa tapauksissa pitäisi olla vahvempi rajavalvonta ja turvapaikkahakemusten keskeyttäminen, Plevris sanoo.

Päätöstä ei ole vielä tehty. Ateena haluaa EU:n tulevan kriisikehyksen sisältävän erityisiä hätätilamääräyksiä, jotka voidaan aktivoida vain poikkeuksellisissa olosuhteissa: laittomien saapumisten nopea lisääntyminen, paikalliseen infrastruktuuriin kohdistuva vakava paine sekä näyttö siitä, että EU:n ulkopuoliset maat järjestävät tai edistävät muuttovirtoja, Euronews kirjoittaa.

Mainos:

Jos nämä määräykset aktivoidaan, turvapaikkahakemukset voitaisiin keskeyttää tilapäisesti, palautuksia nopeuttaa ja rajaturvallisuusvirasto Frontex kutsua paikalle välittömästi.

Ceuta toimi esimerkkinä

Kreikka viittaa Ceutaan. Espanja arvioi, että yli 72 000 siirtolaista saapui Espanjan Pohjois-Afrikassa sijaitsevaan enklaaviin heinäkuun lopussa. Suurin osa on palannut, mutta noin 10 000 on jäänyt.

Ateena on jo kokeillut tätä lähestymistapaa omin päin. Kreikka keskeytti turvapaikkahakemusten käsittelyn kuukaudeksi maaliskuussa 2020 ja kolmeksi kuukaudeksi heinäkuussa 2025 Libyasta tulleiden venesaapumisten jälkeen. Puola otti käyttöön vastaavan toimenpiteen Valko-Venäjän vastaisilla rajanylityspaikoilla maaliskuussa 2025.

Tukea Berliinistä ja Wienistä

Kokouksessa käyty keskustelu oli lyhyt. Puola, Saksa, Itävalta ja Tanska ilmaisivat tukensa, ja Alankomaiden maahanmuuttoministeri Bart van den Brink haluaa, että Ceutan kaltaisia tilanteita käsitellään rajavalvonta-asioina, ei turvapaikka-asioina.

— Meidän on löydettävä laillinen tapa pitää heidät turvapaikkaprosessin ulkopuolella, van den Brink sanoo.

— Normaaleja turvapaikkamenettelyjä ei voida suorittaa, kun on selvää, ettei massasaapumisessa ole kyse humanitaarisesta tilanteesta, vaan se johtuu salakuljetuksesta ja disinformaatiosta, sanoo Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt.

— Jos 70 000 ihmistä, erityisesti nuoria miehiä, saapuu yhden päivän aikana, sillä ei selvästikään ole mitään tekemistä turvapaikanhaun kanssa, eikä vanhojen sääntöjen mukaan voida toimia, sanoo Itävallan sisäministeri Gerhard Karner.

Belgian maahanmuuttoministeri Anneleen Van Bossuyt sanoi, ettei tabuja saisi olla.

Ehdotusta tullaan käsittelemään osana Euroopan komission ilmoittamaa kriisikehystä.