Kun yksittäinen marja, tomaatti tai viinirypäle pilaantuu, koko pakkaus heitetään usein pois. Pakatut hedelmät ja vihannekset muodostavat jopa noin puolet ruokakauppojen hedelmä- ja vihannesosastojen hävikistä, mutta yksinkertaisilla toimenpiteillä voidaan sekä säästää ruokaa että vähentää kaupan kustannuksia.
IVL Ruotsin ympäristötutkimuslaitoksen (IVL Svenska Miljöinstitutet) ja RISE-tutkimuslaitoksen tutkijat selvittivät ongelmaa yhdessä ruotsalaisten ruokakauppojen kanssa. He analysoivat ruokahävikkiaineistoa noin 60 myymälästä ja testasivat erilaisia toimenpiteitä viidessä niistä.
Eräässä kauppaketjussa pakatut tuotteet vastasivat 47 prosenttia hedelmä- ja vihannesosaston hävikin painosta ja 50 prosenttia sen vähittäismyyntiarvosta. Toisessa ketjussa vastaavat osuudet olivat 30 ja 57 prosenttia, tutkimusraportti toteaa. Tomaatit muodostivat suurimman hävikin, ja niiden perässä seurasivat muun muassa perunat, sitrushedelmät, viinirypäleet ja marjat.
— Monet myymälät haluavat vähentää ruokahävikkiään, mutta ne eivät tiedä, miten edetä tai mikä on sallittua. Tutkimuksemme osoittaa, että on olemassa suhteellisen yksinkertaisia ratkaisuja, jotka toimivat myymälöiden päivittäisessä arjessa, sanoo Annelise de Jong, IVL:n kulutustutkija ja projektipäällikkö lehdistötiedotteessa.
Hävikkipussit leikkaavat kustannuksia
Korkeimmalle arvostettuja toimenpiteitä olivat avaamattomien pakkausten myyminen alennuksella tai syömäkelpoisten tuotteiden laittaminen hävikkiruokapusseihin ja -laatikoihin. Tuotteiden myyminen irtotavarana ja niiden hyödyntäminen myymälöiden omissa keittiöissä voivat myös säästää ruokaa, mutta ne vaativat enemmän hallinnointia ja oikeita merkintöjä.
Eräässä pienessä testimyymälässä heitettiin hukkaan 253 kiloa hedelmiä ja vihanneksia kahden viikon aikana. Kustannusten arvioitiin olevan hieman yli 234 000 kruunua (noin 21 100 euroa) vuodessa. Hävikkipussien arvioitiin tuottavan vuosittain runsaan 63 000 kruunun (noin 5 700 euron) nettovoiton, mikä vastaa 27 prosenttia arvioidusta hävikkikustannuksesta.
Tutkijat korostavat, että testijaksot olivat lyhyitä ja vuotuiset luvut ovat suuntaa-antavia. Tulokset voivat vaihdella myymälän koon, tuotevalikoiman, asiakaskunnan ja työrutiinien mukaan.
Epävarmuus säännöistä hidastaa pyrkimyksiä
Myymälät kertoivat, että epävarmuus jäljitettävyydestä, uudelleenmerkitsemisestä ja avatuista pakkauksista saa ne luopumaan toimivista toimenpiteistä. Menettelytavat vaihtelivat jopa saman ketjun sisällä, ja ponnistelut riippuivat usein yksittäisistä sitoutuneista työntekijöistä. Tutkijat peräänkuuluttavatkin selkeämpää käytännön ohjeistusta ja parempaa koordinointia viranomaisten, toimialajärjestöjen, kauppaketjujen ja vähittäiskauppiaiden välillä.
— Ruoan parempi hyödyntäminen ei välttämättä tarkoita lisää työtä ja korkeampia kustannuksia. Tässä tapauksessa näemme päinvastoin, että se voi vahvistaa myymälöiden taloutta, sanoo IVL:n ruokahävikkiasiantuntija Elvira Molin.
