Mainos:

Donald Trump julistaa ”taloudellisen maihinnousun” Irania vastaan

Julkaistu 20.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julistaa Irania vastaan niin kutsutun ”taloudellisen maihinnousun” (economic D-Day) ja vaatii Yhdysvaltain liittolaisia auttamaan maan eristämisessä. Samalla presidentti uhkaa mittavilla taloudellisilla seurauksilla valtioita, pankkeja ja yrityksiä, jotka jatkavat kaupankäyntiä Iranin kanssa.

Donald Trump ilmoitti kampanjasta Truth Socialissa keskiviikkona.

Hän kuvaili sitä laajimmaksi talouspakotekampanjaksi, jonka Yhdysvallat on koskaan kohdistanut mihinkään maahan, ja syytti Irania mahdollisuuden tuhlauksesta sopimukseen pääsemiseksi.

Varoitus koskee maita, joiden pankit, yritykset, lentokentät tai valtion virastot mahdollistavat Iranin talouden pyörittämisen. Trump nimesi erityisesti öljyn salakuljetuksen, käteissiirrot, valuutanvaihdon, alusrekisterit ja peiteyhtiöt.

Mainos:

Presidentti ei tarkentanut, mitä maita Yhdysvallat aikoo rangaista tai mitä toimenpiteitä on luvassa. Torstaihin mennessä Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ei ollut ilmoittanut vastaavasta uudesta Iran-paketista viimeisimpien toimiensa joukossa.

”Taloudellinen maihinnousu” uhkaa Iranin kauppakumppaneita

Trumpin sanamuodot avaavat ensisijaisesti oven sekundäärisille pakotteille. Yhdysvallat voisi yrittää sulkea ulkomaiset pankit ja yritykset Amerikan markkinoiden tai dollarivetoiseen finanssijärjestelmän ulkopuolelle, mikäli ne jatkavat asiointia Iranin kanssa.

Kiina näyttää olevan merkittävin mahdollinen kohde, koska kiinalaiset yritykset ostavat suuren osan Iranin jäljellä olevasta öljyviennistä. Al Jazeera raportoi, että myös Irak ja Turkki kuuluvat kauppareitteihin, joihin Washington saattaa pyrkiä vaikuttamaan.

Yhdistyneet arabiemiirikunnat keskeytti kaupalliset ja taloudelliset suhteensa Iraniin päivää ennen Trumpin ilmoitusta seurauksena syytöksistä, joiden mukaan Iran olisi tehnyt ohjusiskuja. Teheran kiistää syytökset jyrkästi.

Satelliittikuva Hormuzinsalmesta
Hormuzinsalmi on maailmanlaajuisen öljykaupan keskeinen reitti ja prioriteetti Trumpin hallinnon painostuskampanjassa. Kuva: NASA.

Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi vastasi torstaina, että Trumpin kampanja oli yritys kääntää huomio pois Yhdysvaltain valtionvelasta ja nousevista korkokuluista.

Hän kuvaili painostusta taloudelliseksi terrorismiksi ja väitti, että se vaarantaa maailmantalouden ja muiden valtioiden suvereniteetin.

Yhdysvallat on jo aiemmin asettanut laajoja pakotteita Iranin öljy-, merenkulku- ja finanssisektoreille.

Kampanjan käytännön merkitys selviääkin vasta, kun Washington täsmentää, mitä lisärangaistuksia se aikoo asettaa ja kohdistuvatko uhat myös suuriin kauppakumppaneihin, kuten Kiinaan.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Raportti: Benjamin Netanjahua varoitettiin etukäteen lokakuun 7. päivän hyökkäyksestä

Julkaistu tänään 12:19 – Kirjoittaja Toimitus

Israelilainen sanomalehti Haaretz uutisoi, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien presidentti Mohammed bin Zayed al-Nahyan varoitti Israelin pääministeri Benjamin Netanjahua suuresta Hamas-hyökkäyksestä. Lehden mukaan varoitus annettiin kymmenen päivää ennen lokakuun 7. päivää 2023.

Haaretz väittää raportoinnissaan, että presidentti bin Zayed soitti Netanjahulle 45 minuutin puhelun koskien Hamasin hyökkäyssuunnitelmia.

Varoituksen mukaan Hamasin Gazan-johtaja Yahya Sinwar valmisteli laajaa operaatiota, joka voisi aiheuttaa verenvuodatusta ja horjuttaa alueen vakautta.

Benjamin Netanjahun kanslia tyrmää raportin "täydellisenä valheena" ja ilmoittaa, ettei pääministeri keskustellut emiirikuntien presidentin kanssa kyseisenä ajanjaksona. Lehden mukaan Netanjahu suhtautui varoitukseen suhteellisen rauhallisesti ja vakuutti, että Israel on varautunut jokaiseen skenaarioon.

Mainos:

Haaretzin mukaan Netanjahu ei koskaan ilmoittanut varoituksesta turvallisuuspäälliköilleen. Raportti perustuu toimittajien Shlomi Eldarin ja Ruti Yuvalin tekemään tutkimukseen lokakuun 7. päivää käsittelevää kirjaa varten.

Haaretz nimeää keskeiseksi lähteekseen emiirikuntien presidentin neuvonantajan. Sinwarin kerrotaan puhuneen "maanjäristyksestä" palestiinalaisen välikäden kautta.

Shlomi Eldar pysyy raporttinsa takana ja kertoo CNN:lle, että hänellä on hallussaan dokumentteja ja tallenteita puolentoista vuoden työn tuloksena.

Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ulkoministeriö korostaa 8. syyskuuta annetussa lausunnossa, ettei hallitus kommentoi spekulaatioita valtionpäämiesten välisistä keskusteluista.

Samalla ministeriö toteaa viranomaisten jakaneen kaiken relevantin tiedustelutiedon tarvittaessa. Se ei kuitenkaan kiistä puhelun tapahtuneen.

Vastuunkannosta tulee vaaliteema

Israel suuntaa uurnille lokakuussa, ja oppositio on nostamassa vastuun lokakuun 7. päivän tapahtumista kampanjan keskiöön.

Yhteisessä lausunnossaan Naftali Bennett, Gadi Eisenkot, Avigdor Lieberman ja Yair Golan vaativat välitöntä ja perusteellista tutkintaa korostaen, että yleisöllä on oikeus tietää, mitä Netanjahu tiesi, miksi hän ei ilmoittanut asiasta turvallisuusjohdolle ja miksi hän epäonnistui siviilien suojelussa.

Gadi Eisenkot, pääministerin johtava haastaja mielipidemittauksissa, toisti myös lupauksensa perustaa valtiollinen tutkintalautakunta.

Lähes kolmen vuoden ajan Benjamin Netanjahu on vastustanut selviytyjien ja omaisten vaatimuksia riippumattomasta tutkinnasta. Sen sijaan hän syyttää lähimpiä turvallisuuspäällikköjään siitä, etteivät he herättäneet häntä hyökkäystä edeltävänä yönä.

Lähes kaikki Israelin korkeimmat turvallisuusjohtajat ovat jättäneet tehtävänsä lokakuun 7. päivän jälkimainingeissa. Benjamin Netanjahu on kuitenkin pysynyt Israelin pääministerinä.

Trump lupaa 5 000 dollaria jokaiselle aikuiselle amerikkalaiselle – jos republikaanit säilyttävät hallinnan kongressissa

Julkaistu tänään 11:40 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lupaa 5 000 dollarin maksun jokaiselle aikuiselle Amerikan kansalaiselle – mutta vain, jos republikaanit säilyttävät hallinnan sekä edustajainhuoneessa että senaatissa marraskuun vaalien jälkeen. Rahat on käytettävä maan sisällä, ja on edelleen epäselvää, miten lasku maksetaan.

Lupaus annettiin republikaanien konferenssissa Dallasissa keskiviikkona, raportoi veronmaksajien rahoittama valtion yleisradioyhtiö SVT.

Jos republikaanit voittavat sekä edustajainhuoneen että senaatin, valtavan taloudellisen voimamme ja menestyksemme ansiosta annan jokaiselle aikuiselle Amerikan kansalaiselle 5 000 dollaria, Trump sanoi.

Presidentti kytki lupauksen maan taloudelliseen vahvuuteen ja menestykseen vertaamalla maksua yhtiön osakkeenomistajilleen maksamaan osinkoon. Associated Pressin mukaan hän antoi sille nimeksi "Trump-osinko" (the Trump Dividend).

Mainos:

Yksi ehto tehtiin selväksi paikan päällä:

Ainoa ehto on, että maksamamme osinko on käytettävä Yhdysvalloissa, Trump sanoi.

Rahoitus epäselvä

Maksusta ei ole tehty päätöstä. Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Carl Fridh Kleberg arvioi kustannusten olevan noin 1,2 biljoonaa dollaria ja huomauttaa, että on edelleen epäselvää, mistä rahat tulisivat. AP huomauttaa, että kongressin on hyväksyttävä tällainen maksu, ja lainaa Marc Goldweinia Committee for a Responsible Federal Budget -ajatuspajasta, jonka mukaan presidentillä ei ole valtuuksia lähettää rahaa amerikkalaisille omin päin: "Meillä ei ole ylijäämää jaettavaksi".

Tunnin kuluessa lupauksen laajuus alkoi supistua. AP:n mukaan varapresidenttiehdokas JD Vance vihjasi sekä siihen, että rikkaat jätettäisiin ulkopuolelle, että siihen, että maksu voitaisiin rahoittaa tullituloilla – tuloilla, jotka saman lähteen mukaan jäävät kauas luvatusta summasta.

Osinko on siis ehdollinen vaalitulokselle, ei budjetin liikkumavaralle. Ohion republikaanisenaattori Bernie Moreno kirjoitti X-palvelussa myöhään keskiviikkona, että hänellä on lakiesitys valmiina, jotta "Trump-osinko" voitaisiin hyväksyä heti marraskuun 3. päivän vaalien jälkeen. Se, toteutuuko hanke, ratkaisee, jääkö lupaus 5 000 dollarista aikuista kohden vain kampanjapuheeksi vai tuleeko siitä budjettierä.

Itsemurhat vähenivät Ruotsissa – mutta eivät nuorten keskuudessa

Julkaistu tänään 08:20 – Kirjoittaja Toimitus

Ruotsissa riisti itseltään hengen viime vuonna harvempi ihminen kuin edellisvuonna. Tällaista laskua ei kuitenkaan ole havaittavissa nuorten keskuudessa, joille itsemurha on edelleen yleisin kuolinsyy Suicide Zero -järjestön mukaan.

Tänään 10. syyskuuta vietetään maailman itsemurhien ehkäisypäivää, ja eri puolilla maata järjestetään kynttilävigilioita menetettyjen henkien muistoksi.

Vuonna 2025 itsemurhaan kuoli 1 385 ihmistä, mikä on 68 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä on toinen peräkkäinen vuosi, jolloin kuolemantapausten määrä on laskenut hieman, todetaan Suicide Zeron raportissa, joka perustuu Ruotsin sosiaalihallituksen (Socialstyrelsen) ylläpitämän kuolinsyyrekisterin tietoihin.

On rohkaisevaa, että itsemurhat ovat vähentyneet vuoteen 2024 verrattuna, mutta on riskialtista antaa liikaa painoarvoa yksittäisille vuosille, sanoo Line Sardh, järjestön vaikuttajaviestinnän ja aluetoiminnan johtaja.

Mainos:

Tilastot sisältävät varmistetut ja epävarmat itsemurhat, mikä tarkoittaa, että mukana ovat myös ne kuolemantapaukset, joissa on epäselvää, riistikö henkilö henkensä tahallaan.

Itsemurhat ovat saaneet vähän huomiota vaalikampanjassa, vaikka kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa niin monia ihmisiä. Vaalien jälkeen puolueiden on käärittävä hihat ja asetettava etusijalle konkreettiset toimet hengen pelastamiseksi. Suuren painopisteen on oltava nuorissa, joiden keskuudessa itsemurhaluvut eivät ole laskussa, Line Sardh sanoo.

Raportit: Ainakin 100 Patriot-ohjusta ammuttu Iranin iskiessä Yhdysvaltain tukikohtaan Jordaniassa

Julkaistu eilen 14:14 – Kirjoittaja Toimitus

Tiettävästi ainakin 100 Patriot-ohjusta ammuttiin, kun Iran iski Yhdysvaltain Al Azraqin tukikohtaan Jordaniassa arviolta 30–50 ballistisella ohjuksella. Hyökkäys tapahtui merellä vallitsevan eskalaation keskellä, jossa Islamilainen vallankumouskaarti (IRGC) ilmoittaa hyökänneensä kahden amerikkalaisaluksen ja kahdeksan öljytankkerin kimppuun Persianlahdella.

IRGC:n mukaan hyökkäykset aiheuttivat "merkittäviä vaurioita" aluksille. Kaarti kertoo ottaneensa kohteekseen myös kymmenen muuta alusta, joiden se sanoo yrittäneen Yhdysvaltain sotilaallisella tuella kulkea Hormuzinsalmen alueen läpi, jonka Teheran oli julistanut kiellettyvyöhykkeeksi ja vaaralliseksi.

Keskiviikon väitteet seurasivat IRGC:n laivastokomennon myöhään tiistaina antamaa varoitusta tankkerimiehistöille Bahrainin ja Kuwaitin edustalla sijaitsevilla telakoilla ja ankkuripaikoilla.

"Varoitamme kaikkia Kuwaitin ja Bahrainin telakoiden läheisyydessä olevien tankkereiden miehistön jäseniä... poistumaan välittömästi aluksistaan, olivatpa ne ankkurissa tai telakalla, sillä ne otetaan kohteiksi", laivastokomento ilmoitti. Samassa lausunnossa syytettiin Bahrainia ja Kuwaitia amerikkalaisjoukkojen isännöinnistä ja olemisesta "kumppaneita" Washingtonin hyökkäyksissä iranilaista merenkulkua vastaan.

Mainos:

Ainakin 100 Patriot-ohjusta Jordanian yllä

Meresota on vain yksi rintama. Patricia Marins sanoo Iranin hyökkäyksen Yhdysvaltain Al Azraqin tukikohtaan Jordaniassa sisältäneen 30–50 ballistista ohjusta, ja että niitä kohti ammuttiin ainakin 100 Patriot-ohjusta. Lukuja ei ole vahvistettu riippumattomasti.

Marins yhdistää hyökkäyksen siihen, mitä hän kuvailee Washingtonin suunnitelmaksi kuristaa Iranin talous – politiikka, jota Yhdysvallat on hänen mukaansa päättänyt tehostaa ja johon Iran vastaa eskaloimalla hyökkäyksiään alueella. Hänen oman vertauksensa mukaan kahden kuukauden Patriot-tuotanto kului kahdessa tunnissa.

Amerikkalaisosapuolen oma selonteko koskee aikaisempaa vaihetta. Yhdysvaltain keskusoletus (US Central Command) kertoo tuhonneensa viisi iranilaista raakaöljytankkeria 8. syyskuuta – M/T Kaviz, M/T Charminar, M/T Horizon 1 ja M/T Riesco Omaninlahdella sekä M/T Derya Khargin lähellä – sen jälkeen, kun IRGC oli komennon mukaan yrittänyt kahdesti kahden päivän aikana osua amerikkalaiseen sotalaivaan ballistisilla ohjuksilla. Komento ilmoitti, että miehistöjä käskettiin poistumaan aluksista ennen niiden tekemistä toimintakyvyttömiksi. Tiedote on annettu ennen Iranin vaurioväitteitä.

Erillinen kierros tapahtui lauantaina 5. syyskuuta, jolloin keskusoletus kertoi kolmen iranilaisen raakaöljytankkerin joutuneen hyökkäyksen kohteeksi sen jälkeen, kun amerikkalaista lentotukialusta ja ohjushävittäjää kohti oli ammuttu ohjuksia. Kaksi alusta tehtiin toimintakyvyttömiksi ja kolmas, lastaamaton alus, tuhottiin. Iran ilmoitti myöhemmin osuneensa kolmeen tankkeriin, jotka kulkivat luvattomalla reitillä Hormuzinsalmen läpi, sekä kolmeen Yhdysvaltoihin kytköksissä olevaan alukseen muualla.

Viidesosa maailman öljystä kulki Hormuzin läpi

Merenkulusta on tullut yhä tärkeämpi rintama kuusi kuukautta kestäneessä sodassa. Yhdysvallat ylläpitää Iranin satamien merisaartoa, kun taas Iran valvoo omalla tavallaan Hormuzin läpikulkua ja ilmoitti äskettäin uudesta kieltoalueesta Persianlahdella.

Ennen sodan puhkeamista noin viidesosa maailman öljyn tarjonnasta kulki Hormuzinsalmen läpi. Markkinat hinnoittelevat riskiä: tiistaina Brent-laadulla käytiin kauppaa lähellä 100 dollaria tynnyriltä ja Yhdysvaltain viitehinta WTI oli yli 93 dollaria.