Mainos:

Yleiset lääkkeet yhdistetty dementia-riskiin

Julkaistu 22.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Vanhemmat aikuiset voivat olla erityisen herkkiä tiettyjen lääkkeiden haittavaikutuksille.

Ikääntyneet voivat olla herkempiä aivoihin vaikuttaville lääkkeille. Useat tutkimukset ovat yhdistäneet yleisiä lääkeryhmiä kognitiiviseen heikentymiseen – tutkijat kuitenkin varoittavat tekemästä liian suoraviivaisia johtopäätöksiä.

Hermostoon vaikuttavilla lääkkeillä voi olla vakavampia seurauksia iäkkäille potilaille kuin nuoremmille. Samalla tutkimustuloksia on vaikea tulkita: ne osoittavat usein yhteyksiä, mutta eivät aina pysty määrittämään, onko riski itse lääkkeen syytä vai heijastaako yhteys hoidettavaa sairautta.

Ruotsin sosiaalihallitus (Socialstyrelsen) toteaa, että tiettyjä lääkkeitä tulisi välttää ikääntyneillä, ellei niiden käytölle ole erityisiä perusteita. Virasto korostaa myös, että lääkityksiä tulisi seurata ja arvioida uudelleen säännöllisesti.

Eräät vanhemmat allergialääkkeet huomion kohteena

Vahvin näyttö koskee lääkkeitä, joilla on antikolinergisiä vaikutuksia. Nämä lääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäainejärjestelmään, joka on tärkeä muistille, tarkkaavaisuudelle ja oppimiselle.

Mainos:

Tähän ryhmään kuuluvat ensimmäisen sukupolven antihistamiinit, joita käytetään allergioihin tai univaikeuksiin, sekä jotkin antikolinergisesti vaikuttavat masennuslääkkeet, yliaktiivisen rakon lääkkeet ja tietyt pahoinvointilääkkeet.

Laaja brittiläinen tutkimus JAMA Internal Medicine -lehdessä, joka perustui lähes 59 000 dementiatapaukseen, totesi, että runsas altistuminen voimakkaille antikolinergisille lääkkeille oli yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin. Tutkijat kirjoittivat: "Nämä havainnot korostavat antikolinergisille lääkkeille altistumisen vähentämisen tärkeyttä keski-ikäisillä ja iäkkäillä ihmisillä".

Ristiriitaisia tuloksia ahdistuslääkkeistä

Bentsodiatsepiineja käytetään muun muassa ahdistukseen ja univaikeuksiin. Nämä lääkkeet voivat aiheuttaa riippuvuutta, päiväaikaista väsymystä ja kognitiivisia häiriöitä. Ikääntyneillä ne lisäävät myös kaatumisriskiä ja sekavuutta.

Vuonna 2014 BMJ-lehdessä julkaistu tutkimus löysi yhteyden bentsodiatsepiinien ja korkeamman Alzheimerin taudin riskin välillä, erityisesti pitkäaikaisessa käytössä. Tutkijat kirjoittivat: "Näiden lääkkeiden aiheetonta pitkäaikaista käyttöä tulisi pitää kansanterveyden huolenaiheena".

Näyttö on kuitenkin edelleen monimutkaista. Ahdistuneisuus ja univaikeudet voivat olla sekä syy lääkkeiden määräämiselle että dementian varhaisia merkkejä. Uudemmat analyysit ovatkin kyseenalaistaneet, selittävätkö itse lääkkeet tätä yhteyttä.

Varovaisuutta kehotetaan psykoosilääkkeiden kohdalla

Psykoosilääkkeet voivat olla välttämättömiä vakavien mielenterveysongelmien, kuten skitsofrenian ja psykoosin, hoidossa. Nämä lääkkeet esiintyvät myös muistia, kognitiota ja dementiariskiä koskevassa tutkimuksessa.

Tutkimukset ovat yhdistäneet psykoosilääkkeet kognitiiviseen heikentymiseen ja korkeampaan dementiariskiin tietyissä ryhmissä. Tutkijat ovat myös vaatineet parempaa ymmärrystä siitä, miten psykoosilääkkeet voivat myötävaikuttaa kognitiivisiin vaikutuksiin ja miten riskejä voidaan vähentää.

Varoitukset koskevat erityisesti rutiininomaista käyttöä, jolla pyritään hallitsemaan ahdistusta tai käytösoireita dementiaa sairastavilla henkilöillä.

Yhteys närästyslääkkeisiin on edelleen kiistanalainen

Protonipumpun estäjiä käytetään närästykseen ja vatsahaavoihin. Tutkimus tällä alueella on erityisen ristiriitaista. Jotkin suuret tutkimukset osoittavat yhteyden pitkäaikaisen käytön ja lisääntyneen dementiariskin välillä, kun taas toiset eivät ole havainneet samaa kaavaa.

Yksi Neurology-lehdessä julkaistu tutkimus yhdisti pitkäaikaisen käytön lisääntyneeseen riskiin, kun taas kliininen koe, jossa ikääntyneet saivat pantopratsolia tai plaseboa, ei havainnut lisääntynyttä dementiariskiä kolmen vuoden seurannan aikana. Yhteys närästyslääkkeiden ja dementian välillä tulisi siksi nähdä ratkaisemattomana kysymyksenä eikä todistettuna riskinä.

Älä lopeta lääkitystä ilman lääkärin neuvoa

Nämä havainnot eivät tarkoita, että potilaiden pitäisi lopettaa lääkitys neuvottelematta lääkärin kanssa. Monet näistä lääkkeistä voivat olla välttämättömiä. Keskustele aina lääkärin kanssa ennen lääkehoidon muuttamista tai lopettamista.

Iäkkäät potilaat ja heidän omaisensa voivat kuitenkin pyytää terveydenhuollon tarjoajilta lääkityksen kokonaisarviota, erityisesti jos ilmenee muistiongelmia, kaatumisia, väsymystä tai sekavuutta.

Usein riski ei johdu yksittäisestä lääkkeestä, vaan pitkäaikaisesta käytöstä, suurista annoksista tai useiden eri lääkkeiden yhdistelmästä. Säännölliset tarkistukset voivat siten vähentää tarpeettomia riskejä vaarantamatta välttämätöntä hoitoa.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
totuutta etsimässä
totuutta etsimässä
2 months ago

Ei tarvitse mennä noinkan kauas. Sydänlääkkeenä käytetty Spronolactone tuhosi munuaiseni yhdeksässä kuukaudessa. Ennen lääkitystä laskennallinen suodatusnopeuteni oli 128ml/min. Ja 9kk myöhemmin 21ml/min. Nyt olen munuaisjonossa ja odotan että elämäni paranee lääkärin hoitovirheen vuoksi.

Ja kun munuaisteni huono kunto tuli ilmi niin ko. lääke lopetettiin heti. Ja kun kysyin, miksi minä ylipäätään söin ko. lääkettä kun sen voi lopettaa kuin seinään, niin vastaus oli ”käypähoito suositus”. Eli, lääkärit eivät enää tutki potilaita vaan excelistä otetaan pillerisarjat vaivaan kuin vaivaan.

Tutkimus: Ultraprosessoitu ruoka muodosti yli puolet ruotsalaisnuorten kaloreista

Julkaistu tänään 12:07 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö syö ranskanperunoita punaisesta pakkauksesta.
Ultraprosessoitujen elintarvikkeiden kalorialue oli alhaisempi jokaisessa ikäryhmässä, kun tutkijat käyttivät suppeampaa määritelmää. Kuvituskuva.

Ultraprosessoitu ruoka vastasi 52 prosentista energian saannista 11–17-vuotiailla, jotka osallistuivat Ruotsin elintarvikeviraston vuosien 2016–2017 Riksmaten-ruokavaliotutkimukseen, kertoo Göteborgin yliopiston tutkimus. Tiukemman luokittelun mukaan aikuisten, nuorten ja pikkulasten keskiarvot vaihtelivat 23 ja 29 prosentin välillä.

Tutkimus julkaistiin Nutrition Journal -lehdessä, ja se hyödyntää kolmea Riksmaten-kierrosta. Tutkijoiden pääluokittelun mukaan ultraprosessoitu ruoka vastasi 45 prosentista aikuisten energian saannista ja 46 prosentista pikkulasten.

Kyselyt kattoivat eri ajanjaksoja: aikuiset söivät ja raportoivat syömisistään vuosina 2010–2011, nuoret vuosina 2016–2017 ja pikkulapset vuosina 2021–2024. Luvut eivät tästä syystä osoita, miten ruokavaliot ovat muuttuneet ajan myötä, eivätkä kerro, mitä ruotsalaiset syövät tänään.

Vastaus vaihtelee paljon, koska se riippuu siitä, mihin raja vedetään. Nova-luokitusjärjestelmä laskee lisäaineita sisältävät tai tietyillä teollisilla menetelmillä valmistetut ruoat ultraprosessoiduiksi riippumatta niiden ravintosisällöstä. Tähän kuuluvat virvoitusjuomat, lihajalosteet ja aamiaismurolat, mutta myös jotkin kaupallisesti leivotut täysjyväleivät. Tiukempi luokittelu sulki pois vaikeasti luokiteltavat ruoat, joten esimerkiksi leipä ja sekoiteruoat jäivät pääosin luokan ulkopuolelle.

Mainos:

Pääluokittelun mukaan leipä oli aikuisten ja pikkulasten suurin ultraprosessoidun ruoan kalorien lähde. Nuorten keskuudessa listan kärjessä olivat voileivät, pizza ja vastaavat ruoat, joiden osuus oli 8,2 prosenttia kokonaisenergian saannista.

Enemmän sokeria ja vähemmän täysjyvää

Aikuisilla ja nuorilla, jotka saivat suuren osan kaloreistaan ultraprosessoiduista ruoista, oli myös vähemmän ravitseva ruokavalio. Tutkimus vertaa ruokavalioita tiettynä ajankohtana, joten se osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta. Torsten Sällström, ravitsemusterapeutti ja Göteborgin yliopiston väitöskirjatutkija, viittaa sokeriin ja täysjyvään:

— Näimme, että niillä, jotka saivat suuremman osan kaloreistaan ultraprosessoiduista ruoista, oli myös ruokavalioissaan huomattavasti enemmän lisättyä sokeria mutta vähemmän kuitua ja vähemmän täysjyvää, sanoo Torsten Sällström.

Pikkulasten keskuudessa kuvio oli osittain päinvastainen. Enemmän ultraprosessoitua ruokaa syövät saivat enemmän rautaa ja E-vitamiinia. Yksi mahdollinen selitys yliopiston mukaan on se, että raudalla täydennetyt valmisvalmisteet, kuten vellit ja puurot, luokitellaan ultraprosessoiduiksi.

— Olisi valitettavaa, jos vanhemmat välttäisivät täydennettyjä puuroja ja vellejä, koska he ovat huolissaan näiden tuotteiden leimaamisesta ultraprosessoiduiksi, sanoo Emma Patterson, Ruotsin elintarvikeviraston ravitsemusasiantuntija.

Tutkimus: Tällä täysjyvämäärällä oli suurin vaikutus

Julkaistu tänään 09:17 – Kirjoittaja Toimitus
Viipale täysjyväruisleipää siemenleivän vieressä puualustalla.
Täysjyväruisleipä on yksi tapa syödä enemmän täysjyvää; viipaleen sisältämä määrä riippuu reseptistä ja viipaleen painosta.

Sillä, kuinka paljon täysjyvää syöt, on merkitystä sen kannalta, näkyvätkö vaikutukset verikokeissa ja vyötärönympäryksessä. Kansainvälinen tutkimusryhmä kokosi tuloksia useista ruokavaliotutkimuksista ja löysi saantitason, jolla sydän- ja verisuonitautien riskitekijät paranivat eniten.

Helda Tutunchi Tabrizin lääketieteellisestä yliopistosta Iranista johti tutkimusryhmää. Meta-analyysi, joka julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, kokoaa yhteen 87 satunnaistettua ruokavaliotutkimusta useista maista, mukaan lukien Brasiliasta sekä Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan maista.

Tutkimuksissa yksi ryhmä söi täysjyvää, kun taas vertailuryhmä noudatti tavallista ruokavaliotaan tai söi vähemmän täysjyvää sisältäviä elintarvikkeita. Koska määrät vaihtelivat eri tutkimuksissa, tutkijat pystyivät vertailemaan saantitasoja ja näkemään, missä kohdin veren rasva-arvot, vyötärönympärys ja muut mittarit muuttuivat eniten.

Useimmat mittarit paranivat eniten 60–100 gramman päivittäisellä täysjyvän saannilla kuivapainona mitattuna. Tämä tarkoittaa ruoan sisältämän täysjyvän määrää, ei kypsennetyn kaurapuuron tai pastan painoa. Alue ei ole tarkasti määritelty ihanniannos; se on taso, jolla hyöty oli suurin useimpien mittareiden kohdalla.

Mainos:

Vaikutukset olivat pieniä. Jokaista ylimääräistä 48 grammaa täysjyvää kohden päivässä vyötärönympärys oli keskimäärin 0,22 senttimetriä pienempi. Kolesteroli, paino ja verenpaine laskivat vastaavan maltillisesti.

Tutkimuksissa mitattiin riskitekijöitä, kuten veren rasva-arvoja ja vyötärönympärystä, ei sydänkohtauksia. Erittäin suurista saantimääristä on myös liian vähän tietoa, jotta voitaisiin sanoa tarkalleen, missä kohdin hyödyt tasaantuvat.

Ruotsin elintarvikevirasto suosittelee vähintään 90 grammaa täysjyvää päivässä, mieluiten enemmän. Sen päiväesimerkki sisältää annoksen kaurapuuroa, annoksen täysjyväpastaa ja viipaleen pehmeää leipää, jossa on pohjoismainen Avainreikä-ravintomerkki.

Pätkäpaasto lisää energiaa – saattaa hidastaa ikääntymistä

Julkaistu 10.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Pätkäpaastolla voi olla useita terveyshyötyjä, kuten verenpaineen laskeminen, ikääntymisen hidastaminen ja jopa hyöty syövän hoidossa. Paaston on myös osoitettu lisäävän henkistä keskittymiskykyä ja parantavan unta.

Pätkäpaastosta on useita eri muotoja, mukaan lukien 5:2-menetelmä ja 16:8-menetelmä.

Pätkäpaasto on ruokavaliokäytäntö, jossa vuorotellaan paasto- ja syömisjaksoja. Paaston terveydellinen tarkoitus on antaa keholle mahdollisuus levätä ja toipua. Keho, joka käyttää sylkirauhasia, maksaa, sappirakkoa ja haimaa ruoansulatuksen aikana, saa tarvittavan levon ja aikaa korjata soluvaurioita paaston aikana. Kuten muutkin kehon järjestelmät, ruoansulatusjärjestelmä tarvitsee lepoa toimiakseen optimaalisesti.

Yksi tapa toteuttaa pätkäpaastoa on nimeltään 16:8-menetelmä, jossa syödään tavalliseen tapaan 8 tuntia ja paastotaan loput 16 tuntia vuorokaudesta. On yleistä syödä päivällinen noin kello 18 tai 19 ja syödä uudelleen seuraavana päivänä kello 10 tai 11. Sanotaan, että nämä tunnit pitäisi voida viettää haluamallaan tavalla, mutta joidenkin mukaan parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi ei pitäisi syödä kello 18 jälkeen. Samankaltainen mutta "lempeämpi" lähestymistapa on käyttää sen sijaan vastaavaa 14:10-menetelmää. On myös olemassa "päivityksiä" 18:6-malliin niille, jotka haluavat paastota pidempään.

Mainos:

Toinen yleinen menetelmä on 5:2, jossa syödään tavalliseen tapaan viitenä päivänä ja "puolipaastotaan" kahtena päivänä. Puolipaastopäivinä syödään noin 500–600 kaloria ravitsevaa ruokaa. On myös mahdollista noudattaa vielä lempeämpää 6:1-mallia.

Terveyshyödyt

Karoliinisen instituutin diabetesalan tutkimuksen professorin Kerstin Brismarin mukaan säännöllisellä pätkäpaastolla voi olla useita positiivisia terveysvaikutuksia, muun muassa verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin ja suolistoflooraan.

– Ihmiset, jotka paastoavat, huomaavat usein olevansa virkeämpiä, onnellisempia ja nukkuvansa paremmin, hän kertoi lehdelle Må Bra.

Vuoden 2015 eläintutkimus osoitti, että pätkäpaasto muutti suolistoflooraa hyvien bakteerien suureksi eduksi. Toinen vuonna 2019 julkaistu tutkimus osoitti, että pätkäpaasto voi johtaa merkittäviin parannuksiin maksan rasvoittumisessa, erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla. Tulokset viittaavat siihen, että sekä diabeetikoilla että ei-diabeetikoilla maksan rasva ja kehon paino vähenevät tämäntyyppisellä paastolla.

Pätkäpaastoa markkinoidaan usein hyvänä tapana laihtua, mutta vuoden 2021 tutkimus viittaa siihen, ettei tämä välttämättä pidä paikkaansa. Tutkimuksessa testattiin kolmea ryhmää, joista yksi käytti pätkäpaastoa, toinen perinteistä ruokavaliota ja kolmas vain osittaista paastoa. Pätkäpaastoryhmä ei laihtunut juuri lainkaan kolmen viikon aikana, kun taas perinteistä ruokavaliota noudattavat laihtuivat 1,9 kilogrammaa.

Pätkäpaastolla voi kuitenkin edelleen laihtua siitä yksinkertaisesta syystä, että usein ei syödä yhtä paljon kuin silloin, kun ei paastota. Paasto voi myös vähentää ruokahalua, mikä itsessään voi myös johtaa painonpudotukseen.

– Intuition vastaisesti paaston on osoitettu vähentävän nälkähormoni greliiniä, ravitsemusasiantuntija Whitney English kertoi Livestrongille.

Syy siihen, miksi paasto voi saada olon tuntumaan virkeämmäksi ja energisemmäksi, voi johtua siitä, että keho siirtyy metaboliseen tilaan nimeltä ketoosi, mikä tarkoittaa, että se vaihtaa glukoosin käytöstä ketonien käyttöön.

– Tutkijat kutsuvat tätä "ajoittaiseksi metaboliseksi vaihtamiseksi" ja uskovat sen sopeutuneen auttamaan ihmisiä pysymään optimaalisessa toimintakyvyssä metsästystä ja ruoan keräilyä varten nälkäkausien aikana, Whitney English selittää.

Paaston uskotaan myös parantavan insuliiniherkkyyttä, mikä voi suojata diabetekselta. Se voi myös auttaa alentamaan verensokeria, parantamaan veren rasva-arvoja ja laskemaan verenpainetta Livestrongin mukaan.

Fasting is supposed to be good for the heart and lower blood pressure. Photo: Mara Ket/Unsplash

Ikääntymisprosessin hidastaminen

Etelä-Kalifornian yliopiston professori Valter Longo on tutkinut paastoa ja sen terveysvaikutuksia yli 15 vuotta ja tullut siihen tulokseen, että kalorien rajoittaminen paaston avulla voi pidentää elämää. Eräässä hänen tutkimuksessaan osallistujat suorittivat kolme viiden päivän paastojaksoa, joiden välissä noudatettiin vähäsokerista ja vähäproteiinistä ruokavaliota. Tulokset osoittivat, että osallistujien biologinen ikä laski keskimäärin 2,5 vuotta.

– Näemme selvästi laboratoriotutkimuksissamme, että elimet ja solut kutistuvat ja rakentuvat sitten uudelleen. Keho aktivoi kantasolut ja alkaa rakentaa uudelleen, sanoi Valter Longo SVT:n Vetenskapens värld -ohjelmassa vuonna 2022.

Longo on myös tehnyt tutkimusta syövästä ja uskoo, että paasto voi auttaa syövän hoidossa. Jo vuonna 2012 hän osoitti, että paasto yhdessä kemoterapian kanssa voi kutistaa kasvaimia enemmän kuin pelkkä kemoterapia, koska paasto estää syöpäsoluja saamasta ravinteita, joita ne tarvitsevat kasvaakseen. Paasto voi kuitenkin aiheuttaa potilaille ravintoaineiden puutosta, joten on kehitetty paaston kaltainen ruokavalio, joka evää syöpäsoluilta niiden tarvitsemat ravinteet mutta tarjoaa silti immuunijärjestelmän tärkeille soluille niiden tarvitsemia aineita. Myöhemmissä kokeissa vuonna 2016 tätä paaston kaltaista ruokavaliota testattiin yhdessä kemoterapian kanssa syöpäpotilailla ja sen todettiin toimivan forskning.se-sivuston artikkelin mukaan. Verkkosivustollaan Longo kuvailee ruokavaliota ja muuta tekemäänsä tutkimusta.

Kuinka aloittaa pätkäpaasto

Jos haluat aloittaa jonkinlaisen pätkäpaaston, voi olla hyvä aloittaa hitaasti ja vähitellen, esimerkiksi paastota 12 tuntia ja katsoa miltä se tuntuu, ja sitten vähitellen lisätä kestoa pidempiin jaksoihin. Sitten voit kokeilla ja katsoa, minkä tyyppinen pätkäpaasto sopii sinulle parhaiten. Jotkut saattavat haluta vuorotella 5:2- ja 16:8-mallien välillä, kun taas toiset haluavat käyttää vain 14:10-menetelmää.

On myös tärkeää syödä hyvää ja ravitsevaa ruokaa syömisjaksojen aikana. Varmista, että saat tarpeeksi proteiinia, kuitua, rasvoja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Muista juoda runsaasti vettä, erityisesti paastojaksojen aikana.

Näiden paastojaksojen aikana on sallittua juoda kahvia ja teetä veden ohella.

Muista kuunnella kehoasi. Jos tunnet pahoinvointia tai huimausta, saatat haluta keskeyttää paaston.

Paastoa tulisi aina välttää, jos olet raskaana, alipainoinen, alle 18-vuotias tai jos sinulla on syömishäiriö. Jos käytät lääkkeitä, sinun tulee myös kysyä lääkäriltäsi, sopiiko pätkäpaasto sinulle.

PFAS-yhdisteet yhdistetty rintasyöpään uudessa tutkimuksessa

Julkaistu 9.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Sinikätiset käsineet pitelevät verinäyteputkia laboratorioanalyysilaitteiston vieressä.
NIH:n tutkimuksessa mitattiin PFAS-yhdisteitä verinäytteistä, jotka oli kerätty vuosia ennen diagnoosia. Arkistokuva laboratorion verikokeista Navi Mumbaissa Intiassa; ei liity tutkimukseen.

Naisilla, joilla on korkeat pitoisuudet hitaasti hajoavia PFOA- ja PFOS-kemikaaleja veressään, kehittyi aggressiivinen rintasyövän muoto useammin, kertoo Yhdysvaltain kansallisen terveysviraston (NIH) uusi tutkimus.

Tutkimus, jonka NIH esitteli ja joka julkaistaan Journal of Clinical Oncology -lehdessä, koskee estrogeenireseptorinegatiivista eli ER-negatiivista rintasyöpää. Näistä kasvaimista puuttuvat reseptorit, joiden avulla estrogeenihormoni voisi edistää syöpäsolujen kasvua. Ne ovat usein aggressiivisempia, niillä on huonompi ennuste ja niillä on vähän tunnettuja riskitekijöitä.

PFAS-yhdisteet ovat suuri ryhmä aineita, joita löytyy jokapäiväisistä kulutustuotteista. Niitä kutsutaan ikuisuuskemikaaleiksi, koska ne hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti ja voivat pysyä elimistössä vuosia.

Yhdysvaltain terveysministeri Robert F. Kennedy Jr. kirjoittaa lehdistötiedotteessa: "Naiset ansaitsevat selkeitä vastauksia siitä, miten heidän ympäristönsä kemikaalit voivat vaikuttaa heidän terveyteensä. Tämä NIH:n tutkimus yhdistää kaksi ikuisuuskemikaalia korkeampaan ER-negatiivisen rintasyövän riskiin ja vaatii lisätutkimuksia".

Mainos:

Lähes kaksinkertainen määrä

Tutkijat mittasivat 17 PFAS-kemikaalia verinäytteistä, jotka otettiin useita vuosia ennen kuin naisilla todettiin syöpä. Ryhmässä, jossa PFOA-pitoisuudet olivat korkeimmat, ER-negatiivisen rintasyövän esiintyvyys oli 67 prosenttia korkeampi kuin ryhmässä, jossa pitoisuudet olivat alhaisimmat. PFOS:n osalta se oli 93 prosenttia korkeampi – eli lähes kaksinkertainen.

Luvut kuvaavat suhteellisia eroja altistumisryhmien välillä, eivät yksittäisen naisen riskiä. Tutkijat eivät löytäneet selvää yhteyttä näiden kahden kemikaalin ja rintasyövän välillä yleisesti.

Data on peräisin Sister Study -tutkimuksesta, johon osallistui 50 884 iältään 35–74-vuotiasta naista Yhdysvalloissa ja Puerto Ricossa vuosina 2003–2009. Kenelläkään ei ollut rintasyöpää alussa, mutta kaikilla oli täys- tai puolisisar, jolla oli todettu sairaus. PFAS-analyysi sisälsi 1 609 naista, joille kehittyi myöhemmin rintasyöpä, ja 2 269 naisen vertailuryhmän.

Tutkimus on havainnoiva ja osoittaa yhteyksiä, ei syy-seuraussuhdetta. Tutkimuksen johtaja Alexandra White sanoo, että löydökset vahvistettiin aiemman tutkimuksen meta-analyysissä.

Koska yhteys oli voimakkain kasvaimissa, joissa ei ole hormonireseptoreita, tutkijat uskovat, että PFAS-yhdisteet saattavat toimia muiden reittien kuin hormonien kautta, kuten geenien aktiivisuuden tai immuunijärjestelmän välityksellä.

Tanskalainen tutkimus ei löytänyt yhteyttä

Tanskalainen tutkimus, joka julkaistiin Environmental Research -lehdessä, päätyi erilaiseen johtopäätökseen. Tutkijat vertasivat 500 naista, joille kehittyi rintasyöpä vaihdevuosien jälkeen, 500 verrokkiin eivätkä löytäneet selvää yhteyttä PFAS-yhdisteiden ja rintasyövän välillä, ei yleisesti eikä ER-statukseen perustuvien alatyyppien osalta.

PFOA ja PFOS on nyt suurelta osin poistettu käytöstä ja korvattu uudemmilla PFAS-kemikaaleilla. White peräänkuuluttaakin lisää tutkimusta erityisesti uusien korvaavien kemikaalien aiheuttamasta rintasyöpäriskistä.