Mainos:

Helsingin poliisi vastaa itsenäisyyspäivän tapahtumiin liittyviin kysymyksiin

Julkaistu 11.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Helsingin poliisilaitokselta on kysytty eri kanavia pitkin itsenäisyyspäivään liittyvistä asioista. Tässä tiedotteessa vastataan yleisimpiin sosiaalisessa mediassa kysyttyihin sekä toimittajien esittämiin kysymyksiin.

Poliisitoiminnan tavoitteena itsenäisyyspäivänä oli yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen Helsingissä sekä kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvien mielipiteen ilmaisu- ja kokoontumisvapauden turvaaminen. Itsenäisyyspäivä sujui poliisin näkökulmasta rauhallisesti.

Miksi poliisi ei kiellä etukäteen jotain mielenosoitusta?

Helsingissä järjestetään vuosittain satoja erilaisia mielenilmauksia, kokoontumisia ja tapahtumia. Poliisin ja muiden viranomaisten tulee kohdella kaikkia juridisesti ja hallinnollisesti tasavertaisesti riippumatta siitä, minkä puolesta mieltä osoitetaan.

Voiko poliisi siirtää ulkopuolisten pyynnöstä mielenosoituksen kauaksi alkuperäisestä paikasta?

Mainos:

Lähtökohtaisesti ei. Poliisin tulee lain mukaan turvata mielenosoitukset niin, että mielipiteenilmaisu- ja kokoontumisoikeus toteutuvat. Toisin sanoen mikäli esimerkiksi jokin taho haluaa osoittaa mieltään jotain tiettyä instituutiota kohtaan, tulee mielenosoitukselle järjestää paikka tilannekohtaisesti niin, että mielenosoittajat pääsevät tosiasiallisesti osoittamaan mieltä kyseistä instituutiota kohtaan.

Poliisi neuvottelee usein järjestäjien kanssa etukäteen kokoontumiseen ja marssireitteihin liittyvistä yksityiskohdista.

Miksi poliisi ei voi vahvistaa epäillyn nimeä tai avata yksittäisten häiriö- tai rikostapausten yksityiskohtia?

Poliisin toiminta ja tiedottaminen perustuvat Suomen lainsäädäntöön. Julkisuuslain mukaan salassa pidettävää tietoa ovat muun muassa poliisin taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevat tiedot, rikosten ehkäisemistä koskevat selvitykset sekä poliisin rikostutkinnassa saamat tiedot.

Yksittäisistä tapauksista ja niiden tiedottamisesta taas määrätään erikseen esitutkintalaissa ja laki on tässä suhteessa tiukka. Helsingin hovioikeuden päätöksen mukaan poliisi ei voi lain mukaan vahvistaa epäillyn nimeä. Tapauksen perusteet on mainittu erikseen kyseisessä päätöksessä. Myöskään yksittäistapauksiin liittyviä yksityiskohtia, joista voidaan yksilöidä epäilty tai uhri, ei voida vahvistaa. Esitutkintalain näkökulmasta ei ole vaikutusta, onko epäilty itse puhunut asiasta julkisuudessa. Poliisi ei siitä huolimatta saa yksilöidä epäiltyä.

Poliisin toimintaa arvostellaan joissakin tapauksissa tuomalla esiin vain osa yksityiskohdista, eikä julkisuudessa näin ollen ole esillä kaikkia tietoja. Poliisi arvioi julkisten ja salaisten tietojen kokonaisuutta ja toimii sen mukaan.

Voiko pelkästään poliisiauton kuvaamisesta joutua kiinniotetuksi?

Ei voi. Poliisiautoa saa kuvata yleisellä paikalla. Ketään ei oteta kiinni poliisiauton kuvaamisesta. Poliisi voi kuitenkin informoida kuvaajaa yleisellä tasolla siitä, että kuvan julkaiseminen esimerkiksi yksityishenkilöstä voi jälkikäteen täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Poliisi voi ottaa henkilöitä kiinni rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi

Mikäli poliisin tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että henkilö voi aiheuttaa häiriötä tai tehdä rikoksen, voidaan hänet ottaa kiinni rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi. Kiinniottoon turvaudutaan esimerkiksi silloin, kun paikalta poistaminen on riittämätön toimenpide.

Päätös henkilön kiinniottamisesta tehdään monen seikan perusteella. Siihen vaikuttavat senhetkiset tiedot ja perustellut epäilyt henkilön tulevasta käyttäytymisestä, sekä henkilön aiempi käyttäytyminen vastaavanlaisissa tilanteissa.

- Itsenäisyyspäivältä meillä on sellainen esimerkkitapaus, ettei konkreettisiin tuntomerkkeihin sopinut henkilö suostunut toistuvista pyynnöistä huolimatta kertomaan poliisille henkilötietojaan. Poliisi otti hänet kiinni, koska poliisilla oli perusteltu virkatehtävä selvittää hänen henkilöllisyytensä. Hänet päästettiin pois reilu tunti kiinnioton jälkeen, kun hänen henkilöllisyytensä oli varmistunut, kertoo ylikomisario Jere Roimu Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisilla on lain mukaan yksittäisen tehtävän suorittamiseksi oikeus saada jokaiselta tiedot tämän nimestä, henkilötunnuksesta tai sen puuttuessa syntymäajasta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta hän on tavoitettavissa. Poliisimiehellä on oikeus henkilöllisyyden selvittämiseksi ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta tietoja tai antaa siinä tarkoitetuista seikoista todennäköisesti virheellisen tiedon, jos kiinniottaminen on välttämätöntä henkilöllisyyden selvittämiseksi. (Poliisilaki 2 luku 1 §.)

Kiinniottoon tyytymätön voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle tai poliisimiehen esimiehelle.

Poliisi tutkii itsenäisyyspäivän iltana Töölössä tapahtunutta pahoinpitelyä

Poliisi epäilee, että mielenosoitusten välissä on tapahtunut pahoinpitely Töölössä. Uhri on tehnyt asiasta rikosilmoituksen. Helsingin poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä.

- Epäilty pahoinpitely on tallentunut videolle. Videolla liikkeellä ollut porukka oli poliisin tietojen mukaan matkalla mielenosoituspaikalle Töölöntorille, ja epäilty pahoinpitely tapahtui tämän siirtymisen aikana, kertoo rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisilaitokselta.

Uhrin kertoman mukaan hän oli kävelemässä Runeberginkatua Mannerheimintielle ja osoittanut joukolle hallussaan ollutta paitaa, kun kyseisestä joukosta oli tullut henkilö ja lyönyt häntä nyrkillä päähän. Yksi henkilö joukosta oli uhrin kertoman mukaan istunut uhrin päälle ja toiset tekoon osallistuneista potkineet häntä vartaloon.

- Epäillyt olivat myös repineet uhrin käsistä edellä mainitun paidan, jota hän oli heitä kohti heilutellut. Uhrin mukana ollut henkilö oli tullut väliin auttamaan uhria, mutta epäillyt tönäisivät hänet uhrin kertomaan mukaan viereisen liikkeen seinää vasten, Kortelainen jatkaa.

Lähettyvillä olleet järjestysmiehet ja poliisit puuttuivat pahoinpitelyyn erottamalla osapuolet toisistaan. Poliisin tietojen mukaan uhri ja epäillyt pahoinpitelijät eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.

Koko tapahtumien kulku selvitetään esitutkinnassa ja rikosoikeudellinen vastuu mahdollisessa oikeusprosessissa.

Lähde: Poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
8

”Perustuu Suomen lakiin.” Jos nyt sitten aletaan puhua tästä ”laista”, se ei sano yhtikäs mitään vaan se kuinka sitä sovelletaan. Yhä enenevässä ”Suomen laissa” sovelletaan pykäliä, jotka ovat pelkästään poliittisia eikä sillä ole lain tai edes sen hengen kanssa sen enempää tekemistä kuin ballerinalla nyrkkeilykehässä.
Se kuin tähän ”Suomen lakiin” ja sitä (v)palvoviin poliiseihin tulee. On sen uskottavuus ja sen uskottavuuden pysyvyyden pelkästään kiinni siitä kuinka kansalaisen oikeustaju käy yksiin lakia soveltavan poliisin toimien kanssa. Jos kurittomuus tai ns. kansalaistottelevaisuus kokee vähentynyttä arvostusta johtuu se pelkästään siitä, että maassa sovelletaan kaksoisstandardeja, joissa tiettyä ryhmää hyvitään ja peitellään heidän tekemiä rikoksia ryhmänä tai yksilötasolla ja taas toista poliittisesti epäkelpoa joukkoa tai yksilöitä mätkitään siitäkin edestä on tälläinen epäkypsä poliittinen käytäntö vain ja ainoastaan sieltä ”Irwinin paikasta”. Tällöin tälle maalle tehdään karhunpalvelus ja lähdetään totalitäristisen valtion tielle kuten esim. Neuvostoliitto ja lukuisat muut kommunistiset valtiot jos kohta myös sotilaisdiktatuurit, joissa kuten ensin mainitussakin hallinnossa ”katoaa ihmisiä”. vangitaan mielipiteitteinsä vuoksi, kavennetaan sananvapautta, poliittinen puhekieli eli diktatuurinen jargon eli käsitteiden vääristeleminen päälaelleen, jolla luodaan valmis ”alusta” esim. sananvapaudelle, jota kärsii suustansa päästää tai buukstaaveja peräkkäin laitella.
Esim. ”Nuorisojoukko” tarkoittaa ”suomeksi” käännettynä. Maahanmuuttajataustaisia jengejä, jotka ovat suvakkien ja Angela Merkelin perässähiihtäjiä ”lemmikkejä” eli Mutti ja Suomen pienimunaiset miehet ja luonnostaan munattomat naiset avaavat oven ja sanovat marisevalle sakasalaiselle ja härmäläiselle nuo kuolemattomat sanat: ”Ei meidän poika / tyttö / puimakone / katepillari / kangaspuut…. jne.

Valkoinen hetero
8

Mitä Suomen laki sanoo rajapuomista. Islamilaiset tervetuloa,ruotsalaiset vastarintamiehet nej tack. Mitkä kaksoisstandardit?

Kaikkivoipa
Kaikkivoipa
8

Paperilla näyttää niin pirun hyvältä. Entäs katutasolla? Poliittinen poliisi ei ole turhaan nimeään ansainnut. Plausable deniability on opittu Amerikan upeasta politiikasta.

Helsingin poliisi toimii mielivaltaisesti
Helsingin poliisi toimii mielivaltaisesti
8

Miksi Helsingin poliisi toistuvasti sortaa Junes Lokkaa ja hänen perusoikeuksiaa?

Kaikki näkivät Juneksen videon ja se ei ollut poliisin puolelta mitän muuta kuin kusipäisyttä ja öykkäröintiä. Niin kauan kun on natsat on ”aina oikeassa”. Saman näkee armeijan kapiaisissa. Nekään eivät pystyisi normaalien ihmisten tapaan kommunkoimaan jos armeijaa ei olisi. Suurin osa henkisesti epätasapainoisia ja syrjäytyneitä. Vailla minkäälaista moraalia. Ne eivät koskaan pääsisi normaaleihin työpaikkoihin ja olisivat saneerauksissa aina ensimmäisten joukossa.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.