Mainos:

Ministeri Kimmo Tiilikainen YK:n ympäristökokouksen (UNEA) johtokunnan varapuheenjohtajaksi

Julkaistu 7.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Ympäristökokouksen pääteemoiksi nousivat merten muoviroskat ja ilmanlaatu.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on valittu varapuheenjohtajaksi YK:n ympäristökokouksen (UNEA) johtokuntaan. Kymmenhenkinen johtokunta vastaa erityisesti korkean tason poliittisista kysymyksistä, kuten ympäristökokouksen teemoista. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Viron ympäristöministeri Siim Kiisler.

”Johtokunta on avainasemassa, kun ympäristöasioita viedään kansainvälisen politiikan ytimeen. Aion toimia aktiivisesti UNEAn vahvistamiseksi”, Tiilikainen sanoo.

YK:n kolmas ympäristökokous UNEA päättyi keskiviikkoiltana Nairobissa Keniassa. Kokouksen teemana oli saastumisen ehkäiseminen. Nairobiin kokoontui yli 4000 valtionpäämiestä, ministeriä, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä virkamiehiä.

Merten muoviroskille nollatoleranssi – työryhmä pohtimaan sääntelyä

Ympäristökokouksen keskeiset saavutukset liittyvät merten muoviroskien ja ilmansaasteiden vähentämiseen. Ministerit hyväksyivät kaikkiaan 13 päätöslauselmaa, jotka ohjaavat YK:n ympäristöohjelman (UN Environment) työtä ja jäsenmaiden ympäristön pilaantumista ehkäiseviä toimia.

Mainos:

Kokouksessa päätettiin perustaa työryhmä valmistelemaan muoviroskaongelman ratkaisua maailmanlaajuisesti. YK:n ympäristöohjelman mukaan merissä on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kaloja, mikäli nykyinen saastumisen tahti jatkuu. Työryhmä selvittää erilaisia vaihtoehtoja globaalista sitovasta sopimuksesta vähemmän järeisiin toimiin ja antaa suosituksensa seuraavassa kokouksessa maaliskuussa 2019. Ilmansaasteiden todetaan olevan merkittävin yksittäinen ympäristöterveysriski, jolla on laaja-alaisia kielteisiä vaikutuksia. Jäsenmaita kehotetaan vähentämään ilmansaasteita lukuisilla erilaisilla toimilla ja asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita ilmanlaadulle WHO:n ohjeiden mukaisesti. Päätöslauselma tunnistaa mustan hiilen roolin saastuttajana ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjänä. Kokouksen lopputuloksena julkaistiin ensimmäistä kertaa myös ministerien yhteinen julistus, jossa ministerit sitoutuvat ehkäisemään ympäristön pilaantumista ja edistämään ympäristöterveyttä.

Suomen virkamiesvaltuuskunnan panos neuvotteluissa oli merkittävä. Ympäristöministeriön Tita Korvenoja oli puheenjohtajana ilmanlaatua koskevan päätöslauselman neuvotteluissa. Suomen Nairobin pysyvän edustuston suurlähettiläs Tarja Fernandéz ja pysyvän edustajan sijainen Toni Sandell tekivät vaikuttavaa työtä diplomaattisesti vaativan ympäristö ja konfliktit -päätöslauselman neuvotteluissa konsultaatioissa sekä puheenjohtajan roolissa. Lisäksi ulkoministeriön Marjaana Kokkonen toimi EU:n neuvottelijana UNEAn ja kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin (HLPF) suhteita sekä YK:n ympäristöohjelman vahvistamista koskevien päätöslauselmien neuvotteluissa. Kaikista näistä asiakohdista saatiin Suomen näkökulmasta hyvät tulokset.

Suomi näkyi kiertotalousteemalla

Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johti ministeri Tiilikainen.  Järjestöjen edustajina valtuuskunnassa olivat Suomen YK-liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Suomi esiintyi Nairobissa näkyvästi mm. kiertotaloutta ja yksityisen sektorin roolia koskevissa tapahtumissa. Ministeri Tiilikainen keskusteli kahdenvälisesti muun muassa Kenian, Japanin ja Kiinan ympäristöministerien kanssa. Ministeri tapasi myös suomalaisia ja kenialaisia yrityksiä ja vieraili Turkana-järvelle valmistuvassa tuulivoimapuistossa, jota Suomi on ollut mukana rahoittamassa.

Lähes 2,5 miljoonaa sitoumusta saastumisen ehkäisemiseksi

YK:n ympäristöohjelma keräsi kokouksen yhteydessä mailta, järjestöiltä, yrityksiltä ja muilta tahoilta sitoumuksia saastumisen ehkäisemiseksi. Sitoumuksia annettiin kokouksen päättymiseen mennessä lähes kaksi ja puoli miljoonaa kappaletta. Suomesta sitoumuksen ovat tehneet Kaupan liitto ja Sitra. Kaupan liiton ja ympäristöministeriön yhteinen Green Deal koskee muovikassien vähentämistä, ja Sitran sitoumus kiertotalouden tiekarttaa, jonka Sitra, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat valmistelleet yhdessä.

Lähde: Ympäristöministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
IKirouta
IKirouta
8

Huraaaa! Kepu pelastaa maailmaa veronmaksajien rahoilla ja pyrkii olemaan vihreämpi kuin vihreet itse. En vastusta ympäristön suojelua ja roskaamisen estämistä, mutta, mutta…!
Suomi on niin pieni kansantalous että sen toimet on kuin kärpäsen kakka suur-navetan seinällä, ei mitään käytännön merkitystä!
Ei mulla muuta.

juha.
8

Siis taas on suomalainen bobrikovi päässyt tuon ylikansallisen parasiittijärjestön virkaan, joka kuppaa länsimaisilta veronmaksajilta rahaa 75% Maapalloa peittävien merien veden tislaamiseen kun sillä aikaa rosvovaltiot putsaavat pilssivesiään maailman meriin vailla omantunnon tuskia. Sen sijaan Suomi aikoo taas pelastaa maailman, koska sillä on pohjaton sammio käytettävissään eli suomalaiset veronmaksajat, jotka kartuttavat aivan jokaisen puolimielisen suomalaisen poliitikon vähämielisyydet joiden ”punaisenalankana” on Suomen köyhdyttäminen ja maineen metsästys kansainvälisillä teransseilla, joissa kukin kyseinen suomi-tollo pääse takarivin pojaksi ja tytöksi julkisuuden paisteeseen, jota ei edes seuraavana päivänä muista kukaan muu kuin tämä maineenkipeä suomalainen tsuhna -ministeri.

romaaneja hyllyllä kirjastossa
romaaneja hyllyllä kirjastossa
8

Tuossapa edellisessä tuli kaikki,ihmekkö tuo sitte että tiilikaiselle pelastusrengas heitettiin, siihenmalliin on suomilaivaa karikkoon ohjattui !!

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.