Mainos:

Sarjatörmääjä vaani autoilijoita parkkipaikoilla – Vakuutusetsivä käräytti

Julkaistu 3.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Toistakymmentä samankaltaista kolaria vajaan kahden vuoden aikana herätti vakuutusyhtiön epäilyt. Kaikki kolarit olivat tapahtuneet markettien parkkipaikoilla, ja jokaisessa oli osallisena sama mies.

Viisikymppinen mies vanhan autonsa kanssa oli kaikissa tapauksissa se  ns. syytön osapuoli, jolle vakuutusyhtiöt olivat maksaneet yhteensä yli 17 000 euron korvaukset.

Vakuutusyhtiö katsoi, ettei ollut uskottavaa, että kukaan tahtomattaan joutuisi näin moneen ja luonteeltaan samanlaiseen liikennevahinkoon, joten se laittoi vakuutusetsivänsä tutkimaan asiaa.

Tutkimuksissa selvisi, että kolarit olivat tapahtuneet Citymarketin, Prisman ja Tarjoustalon parkkipaikoilla Riihimäellä, Klaukkalassa ja Kannelmäessä.

Esimerkiksi Kannelmäen Prisman parkkipaikalta lähdössä ollut mies oli huomannut takanaan oikealla olleen auton pysähtyneen, jolloin hän ymmärsi kuljettajan antavan hänelle tilaa poistua ruudusta. Kun mies oli lähtenyt peruuttamaan, perässä rysähti.

Mainos:

Pysähdyksissä ollut vanha punainen Renault oli yllättäen kiihdyttänyt päin peruuttavaa. Renaultista hyppäsi ulos mies, jolla oli vakuutusyhtiön lomakkeet valmiina kädessään. Hän vaati peruuttajaa allekirjoittamaan syyllisyytensä.

Samanlainen kuvio oli toistunut kaikissa muissakin tapauksissa. Yllättäen taakse ilmestynyt autoilija oli saanut peruuttajat vakuuttumaan syyllisyydestään. Joissain tapauksissa mies oli puhunut poliisin kutsumisesta, jos peruuttaja ei heti myöntänyt syyllisyyttään.

Monessa tapauksessa mies oli vaatinut peruuttajaa lähtemään saman tien kanssaan vakuutusyhtiöön tekemään vahinkoilmoitusta.

Syylliseksi lavastetut autoilijat kertoivat, että auto, johon he olivat törmänneet, oli ilmestynyt täysin yllättäen ja kovaa vauhtia heidän taakseen juuri silloin, kun he olivat lähteneet liikkeelle.

Klaukkalan Tarjoustalon parkkipaikalla kolaroinut henkilö kertoi nähneensä kuukauden kuluttua samalla parkkipaikalla saman miehen, jonka autoon hän oli peruuttanut. Mies oli istunut autossaan ajoväylän päässä seuraten myymälästä ulos tulevia ihmisiä. Parin viikon kuluttua hän näki taas saman miehen, joka tällä kertaa selvitteli kolaria samalla parkkipaikalla.

Vakuutusyhtiö Pohjolan etsivänä lähes 30 vuotta toiminut entinen poliisi kertoi, ettei ole koskaan aiemmin ollut törmännyt vastaavaan petossarjaan.

Parkkipaikoilla vaaninut vakuutushuijari oli aina liikkeellä vanhoilla autoilla, joiden arvo oli muutamasta satasesta muutamaan tuhanteen euroon. Vakuutusyhtiöt olivat maksaneet hänelle aina reilun, lähes auton käyvän arvon mukaisen kertakorvauksen. Korvauksen saatuaan mies oli nopeasti myynyt autot eteenpäin.

Miehen autojen saamilla pienillä maali- ja muilla vahingoilla ei juurikaan ollut vaikutusta vanhan auton hintaan. Mies saattoi myös ajaa uusia vahinkoja entisten korjaamattomien "päälle".

Asian päädyttyä poliisitutkintaan, ei vanhimpia tapauksia voitu enää ottaa vanhentuneina käsittelyyn.

Hyvinkään käräjäoikeus piti rikossarjaa kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Oikeus tuomitsi vuonna 1964 syntyneelle miehelle 8 kuukautta ehdollista vankeutta törkeästä petoksesta ja seitsemästä liikennerikkomuksesta. Tämän lisäksi mies tuomittiin maksamaan yhteensä yli 20 000 euron korvaukset vakuutusyhtiöille ja muille asianomistajille.

Helsingin hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden tuomion tällä viikolla antamallaan päätöksellä.

Artikkelikuvan auto ei liity tapaukseen. Kuvituskuva.

Lähde: IL

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Niin se on
Niin se on
8

Vakuutuspetos, suomalaisten yleisin petos.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.