Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Kannattaa välttää dalmatiankoiraa, karva on niin hienoa että se tarttuu auton verhoiluun pysyvästi. Suorastaan verhoillen mustavalkoisilla hienon hienoilla piikkimäisillä karvoilla verhoilun, josta sitä ei saa pois imurilla saati liimarullilla, niin lujaan karva kiinnittyy pysyvästi. Siinäpähän on katsastusmiehille koiraa karvoihin katsomatta.
Meleko huono feikki
Voi hyvät hyssykät täytyykö koirakin siivota huushollista pois koska karvojahan on kuskin vaatteissakin ja niitä tippuu autoon Tulee kyllä sääli katsastusmiehiä
Pyyhkiköön Berner perseellään ne koiran karvat. Minun autosta niitä löytyy. Olishan tuo pilkun nussintaa jos menis noin tarkaksi että koiran karvat hylkäyksen syy.
Sitten kun Trafin henkilökuntaan kuuluva saa merkinnän otteeseen koirankarvoista, niin kyllä säännöt muuttuu.
Se varsinainen syyhän on nuo alatukivarren kiinnitykset. Ei niistä koiran karvoista mitään hylätä.
Mutta mitä niistä edes mainitsemaan. Toi on kasvotonta virkamiesvittuilua.
B€RK€L€€N ohjeiden mukaan tavallisen suomalaisen elämä tehdään mahdollisimman hankalaksi, kalliiksi ja wittumaiseksi.
Kyllä katsastus saa minulta positiivisen arvosanan . Katsastutan 5 vanhaa (+20 v) autoa vuosittain. Hylky tulee miltei joka kerta ja aiheesta. Ei perustu enää viranomaisen mielivaltaan kuten 80-luvulla , valtion katsastuskonttoreissa. Jos auto on paskassa kunnossa, se on paska ja korjataan.