Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Mainitsen tämä vielä kerran: Teruo Higan kehittämä EM (Efective mikro-organism) on aine jota voi valmistaa itse ja jolla pystyään yhdessä vuodessa korjamaan järvien ja merien tila, jos halutaan.
Aineen valistamiseen tarvitaan sokeriruoko melassia (ei juurikas koska se sisältää kloori) sekä kaivovettä (siis ilman klooria) ja sen jälkeen sitä valmistetaan kuin olutta. Esim. kuution pöntöstä voidaan ottaa 30 litraa vierrettä ja laittaa seuraavaan kuuton pönttöön, jonne tulee myös 30kg melassia energiaksi. Näin ”monistamalla” saadaan seitsemän vuorokauden välein ainetta joka normaalisti laimennetaan 1/15 osaan. Ja jos siis meillä on tonnin verran melassia sekä bikrobikanta ensimmäisen kuution valmistamiseen, ovat kustannukset 1500 euroa. Sillä saamme 100% mikrobia 36 kuutiometriä. Ja se vastaa laimennettuna 240 kuutiometrin liuosta. Litrahinnaksi tulee silloin 6,25c/litra.
Kun tämä liuos lasketaan jokaisen mereen laskevan joen/vesistön yläjuoksulta sen jälkeen kun vedet ovat keväällä lämmenneet, virtaavat ne läpi jokien ja järvien puhdistaen sekä vesistöt että vesistöjen pohjat. Mikrobi alkaa lisääntyä heti kun se löytää itselleen sopivaa ravintoa ja se mahdollistaa mm. planktonien monituhatkertaistumisen (Kangasalan kirkkojärvi). Se myös lisää vesistöjen happitasapainoa joka osaltaan auttaa vesien puhdistumiseen.
Kun sitten tietyn ajan kuluessa mikrobit virtaavat meriin asti, on kanta jo niin suuri ja vahva, että se puhdistaa meriämme pohjasedimenttejä myöten. Ei siis tarvita kalliita miljoonien operaatioita. Muutaman kymmenen tuhannen euron investoinnit ja paljon talkootyötä riittävät. Luonto tasapainottaa aina itsensä. Ja niin tälläkin kertaa. Eikä tule mitään mutanttihaukia tai ihosairauksia ihmisille. Ne mikrobit ovat niitä samoja jota löytyy ympäristöstäme jokapuolelta. Ongelmia syntyy silloin kun jotkut niistä on myrkytyksellä tai muuten ihmisen toimesta tapettu. Esim. pelloilta.
Jos vihreät ajaisivat tätä niin meille olisi syntynyt jo uusia tuotannonaloja. Ja itämeremme olisi puhdas sinilevästä. Nythän se on syksyisin niin palksua että lokit sen päällä kävelevät ja jos siihen heittää kiven, niin se jää sinilevän päälle eikä uppoa mereen.