Mainos:
Mainos:

Sodat nostavat dieselin hintoja Pohjoismaissa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 17.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Ruotsalaisen dieselin hinta on nyt lähellä 24 kruunua (€2.13) litralta, kun Pohjoismaiden polttoainehintat seuraavat tiukempaa globaalia markkinaa.

Iranin sota ja Ukrainan hyökkäykset venäläisiin jalostamoihin kiristävät kansainvälisiä dieselmarkkinoita. Pohjoismaiset pumppuhinnat seuraavat maailmantilannetta: ruotsalainen diesel lähestyy 24 kruunua (2,13 €) litralta, ja lasku kasvaa kuljetusyrittäjille, viljelijöille ja työmatkalaisille Norjasta Suomeen.

Jokaiselle autoilijalle jokainen hinnannousu on konkreettinen. Circle K ja OKQ8 ovat nostaneet dieselin hintaa Ruotsissa 90 äyrillä (0,08 €). Kuljetusliike, joka tankkaa 30 000 litraa kuukaudessa, maksaa tällöin 27 000 kruunua (2 392 €) enemmän, kun taas keskellä satoa olevat maanviljelijät ja maaseudun työmatkalaiset kohtaavat saman kehityksen pienemmässä mittakaavassa.

Circle K, OKQ8 ja Preem listaavat dieselin hinnan lähelle 24 kruunua (2,13 €) syyskuun 16. päivästä alkaen. Premium-diesel on hieman yli 24,50 kruunua (2,17 €). 95-oktaaninen bensiini on hinnoiteltu hieman yli 18,50 kruunuun (1,64 €) kahden päivän aikana tapahtuneiden 75 ja 60 äyrin korotusten jälkeen, yhteensä 1,35 kruunua (0,12 €). Nämä ovat yhtiöiden listahintoja; yksityisasiakkaiden ilmoitetut pumppuhinnat voivat olla alhaisempia.

Muu Pohjoismaat eivät ole eristyksissä. Tanskassa Circle K listaa dieselin hinnaksi noin 21 kruunua (2,81 €) litralta sisältäen alv:n 17. syyskuuta alkaen, kun taas suurten ketjujen ilmoitetut pumppuhinnat ovat noin 19,50 kruunua (2,61 €). Norjan väliaikainen polttoaineveron alennus päättyi 1. syyskuuta; diesel maksaa tällöin enimmillään hieman yli 29 Norjan kruunua (2,69 €) ja bensiini noin 27,50 kruunua (2,55 €), asemien välillä ollessa useiden kruunujen eroja. Suomessa kuljettajien raportoimat keskimääräiset pumppuhinnat ovat noin 2,50 euroa litralta dieselille ja hieman yli 2,30 euroa 95-oktaaniselle.

Mainos:

Venäläiset jalostamot seisovat

Rosneftin omistamat jalostamot Syzranissa ja Saratovissa ovat lopettaneet jalostuksen Ukrainan lennokkihyökkäysten jälkeen. Syzranin pääyksikkö on vaurioitunut, ja korjausten odotetaan kestävän vähintään kuukauden.

Puolet Venäjän kuudesta suurimmasta dieseliä tuottavasta jalostamosta on joutunut leikkaamaan tuotantoaan jyrkästi tai sulkemaan toimintansa syyskuun aikana. IEA:n mukaan venäläiseen jalostamoon on isketty keskimäärin joka kolmas päivä vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana.

Venäjä, joka on normaalisti maailman toiseksi suurin dieselin viejä, on rajoittanut vientiä ja jatkanut vientikieltoaan 30. syyskuuta asti. Enemmän polttoainetta jää siten Venäjän kotimarkkinoille samalla kun tarjonta maan ulkopuolella kutistuu.

Mainos:

Paine tulee useista suunnista. Euroopan diesel-futuurien hintaero Brent-raakaöljyyn nähden saavutti ennätystasot syyskuun alussa, ja hyökkäykset jalostamoihin sekä Venäjällä että Lähi-idässä ovat kiristäneet jo ennestään koeteltua maailmanlaajuista jalostuskapasiteettia. Iranin sota vetää samaan suuntaan.

Trump osoittaa Ukrainaa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sysäsi syyn Ukrainan niskaan puhuessaan toimittajille Doonbegissa, Irlannissa, 13. syyskuuta.

— Herra Zelenskyin on tehtävä yksi asia: Hänen on lopetettava dieselpolttoaineen tuhoaminen Venäjällä, Trump sanoi.

— Älkää iskekö dieselpolttoaineeseen. Se vahingoittaa maailmaa, hän lisäsi.

Tämä on Trumpin väite. Hyökkäykset ovat vaikuttaneet Venäjän tuotantoon, mutta häiriöt Lähi-idässä ovat merkittävä tekijä globaalien markkinoiden kiristymisessä.

Ruotsin hallituksen arvion mukaan Ruotsia uhkaavat pääasiassa korkeammat hinnat, ei polttoainepula. Maalla on omaa jalostuskapasiteettia ja se käyttää pitkälti Pohjanmeren öljyä – mutta pohjoismaisten pumppujen hintaa ei määrätä tyhjiössä.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Pohjoismainen energiasuunnitelma voi nostaa ruotsalaisten sähkölaskuja

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tuulivoimaloita Vattenfallin Stor-Rotlidenin tuulipuistossa lumisen metsämaiseman yllä.
Vattenfall on yksi Nordic Compass -energia-aloitteen takana olevista yrityksistä, joka ehdottaa uusia sähköyhteyksiä ja energiakeskuksia. Tässä arkistokuvassa näkyvä Stor-Rotlidenin tuulipuisto ei ole yksi ehdotetuista keskuksista.

Jotkut Pohjoismaiden suurimmista yrityksistä haluavat yhdistää maiden sähköjärjestelmät useammilla kaapeleilla ja uusilla sähkökeskuksilla. Ajatuksena on, että sähkö virtaa sinne, missä siitä saa korkeimman hinnan, mikä voi jättää Etelä-Ruotsin kotitaloudet entistä alttiimmiksi Manner-Euroopan korkeille sähkön hinnoille.

Suunnitelmat julkistettiin, kun Nordic Compass -verkosto piti ensimmäisen huippukokouksensa Göteborgissa 5. marraskuuta. Paikalla oli yli 200 liike-elämän johtajaa ja poliitikkoa, ja Suomen presidentti Alexander Stubb avasi kokouksen.

Yli 40 pohjoismaista yritystä, säätiötä ja organisaatiota on Nordic Compassin takana. Sen energiatyöryhmään kuuluvat Vattenfall, Statkraft, SKF ja Alfa Laval. Teollisuusyritys kertoo ryhmän esitelleen suunnitelmia uusista energiakeskuksista, joiden on tarkoitus linkittää Pohjoismaat toisiinsa.

Göteborgs-Postenissa ehdotus esitetään keinona alentaa sähkön hintoja.

Mainos:

Sähköä Ruotsista Tanskaan

Pääasiallinen ehdotus on yhdistää maat uusilla kaapeleilla ja keskelle sijoitettavalla suurella tuulipuistolla, joka toimittaisi 1 500 megawattia kumpaankin maahan, Omni raportoi.

Christian Rynning-Tønnesen, joka johtaa Nordic Compassin energiakysymyksiin liittyvää työtä, kuvailee ideaa selkeästi: sähkön on määrä virrata niiltä markkinoilta, joilla hinta on alhaisin, esimerkiksi Ruotsista Tanskaan. Seuraava askel on neuvottelut teollisuuden ja hallitusten kanssa.

Manner-Eurooppa määrittää hinnat etelässä

Ruotsalaisille sähköasiakkaille ongelma piilee juuri tässä. Kun halpaa ruotsalaista sähköä voidaan helpommin myydä naapurimaihin, joissa sähkö on kalliimpaa, sen kysyntä kasvaa ja hinnoilla on taipumus lähentyä toisiaan.

Mainos:

Svenska kraftnät kuvailee, kuinka sähkökaupan kapasiteetti naapurimaiden ja Manner-Euroopan välillä on kasvanut viime vuosina. Tämän seurauksena Etelä-Ruotsin hinnat määräytyvät yhä enemmän Manner-Euroopan hintojen mukaan, kun taas Pohjois-Ruotsin hintoja ohjaa vesi- ja tuulivoiman saatavuus.

Viraston päästrategi Niclas Damsgaard toteaa, etteivät useammat siirtojohdot riitä kaventamaan hintaeroja. Etelä-Ruotsi tarvitsee myös uutta sähköntuotantoa, joka voi toimia silloin, kun sähköä tarvitaan.

Lisää kaapeleita voisi siten tarkoittaa halvempaa sähköä tanskalaisille asiakkaille. Mutta kun halpaa ruotsalaista sähköä myydään enemmän etelään, Etelä-Ruotsin kotitaloudet riskitsevät sähkölaskujensa nousemisen.

Korkeat sähkökustannukset ajavat työpaikkoja pois Etelä-Ruotsista

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 29.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuva Volvon tehtaasta Olofströmissä, rakennuksen ulkopuolella pysäköityjä autoja sinisen taivaan alla.
Volvon tehdas Olofströmissä vuonna 2011 kuvattuna. Etelä-Ruotsin kauppakamari varoittaa, että korkeat sähkönhinnat ajavat tuotantoa ja työpaikkoja pois Etelä-Ruotsista.

Etelä-Ruotsi menettää investointeja, tuotantoa ja työpaikkoja sähkön hintojen noustessa. Etelä-Ruotsin kauppakamarin mukaan noin 200 000 työpaikan odotetaan katoavan vuoteen 2030 mennessä.

Luvut ovat peräisin Etelä-Ruotsin kauppakamarilta, joka jakaa ne Ekotin kanssa. Kauppakamarin toimitusjohtaja Johan Eklund kuvailee, kuinka nousevilla sähkön hinnoilla on epätasaisia vaikutuksia: Pohjois-Ruotsin työllisyys hyötyy, kun taas Etelä-Ruotsi vuotaa verta.

Osa valmistavasta teollisuudesta siirtyy Pohjois-Ruotsiin, missä sähkö on halvempaa. Suuri osa siitä kuitenkin lopettaa toimintansa tai siirtyy muihin maihin.

Etelä-Ruotsi on kokenut tätä suuntausta jo noin viiden vuoden ajan. Jatkossa vaikutusten odotetaan olevan suurimpia Keski-Ruotsissa.

Mainos:

Nykypäivän kaltaiset suuret erot maan sähkön hinta-alueiden välillä ovat uusi ilmiö. Ennen 2020-lukua hintaerot alueiden välillä eivät olleet yhtä suuria, huomauttaa konsulttiyhtiö Polite Energyn energiamarkkina-analyytikko Christian Holtz. Siksi hän sanoo, ettemme ole vielä nähneet nykyisen hintaeron kaikkia seurauksia.

Sähkön hinta-alueet juontavat juurensa Brysselissä tehtyyn päätökseen. Euroopan komissio vastusti Svenska kraftnätin tapaa hallita Ruotsin sisäisiä pullonkauloja rajoittamalla rajat ylittävää kapasiteettia ja päätti vuonna 2010 tehdä viraston sitoumuksesta perustaa useita sähkön hinta-alueita oikeudellisesti sitovan.

Ruotsi jaettiin neljään sähkön hinta-alueeseen vuonna 2011. Vientirajoitusten sijaan maan sisäisiä siirtorajoituksia hallitaan kunkin alueen erillisillä hinnoilla, jotka eroavat toisistaan, kun kapasiteetti on riittämätön.

Mainos:

Euroopan kaasun hinta nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2022

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 27.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valkoisia varastosäiliöitä ja teollisuusrakennuksia Świnoujścien LNG-terminaalissa Puolassa.
EU:n kaasunvarastointilaitokset olivat noin 75-prosenttisesti täynnä 26. lokakuuta Gas Infrastructure Europen mukaan. Arkistokuva Świnoujścien LNG-terminaalista Puolasta.

Euroopan kaasun hinta nousi maanantaina yli 97 euroon megawattitunnilta, mikä on sen korkein taso sitten joulukuun 2022. Varastot ovat vain kolmeneljäsosaa täynnä talven kynnyksellä.

Eurooppalaisen maakaasun tukkuhinta saavutti maanantaina korkeimman tasonsa lähes neljään vuoteen. Tiistaina hinta laski hieman ja liikkui noin 95–96 eurossa, Trading Economics raportoi, mutta pysyy lähellä monivuotista huippuaan. Hinta on noin kolminkertainen vuoden takaiseen verrattuna ja hieman yli kolmanneksen korkeampi kuin kuukausi sitten.

Maaliskuun 2022 ennätyslukemaan, 345 euroon, on vielä pitkä matka. Varastotasot lähettävät silti selvän viestin. Gas Infrastructure Europe, joka kerää varastotietoja operaattoreilta, raportoi, että EU:n varastot olivat 74,92 prosenttia täynnä 26. lokakuuta. Saksa, jolla on EU:n suurin varastokapasiteetti, oli 61,65 prosentissa.

Trading Economics kutsuu tasoa alhaisimmaksi, mitä tähän aikaan vuodesta on koskaan mitattu. Lämpötilojen odotetaan laskevan koko mantereella, mikä lisää lämmityksen kysyntää, kun taas odottamattomat katkokset Norjassa vähentävät tarjontaa entisestään. Eurooppa ja Aasia kilpailevat myös samoista lasteista, ja kilpailu voi kiristyä kylmän sään saapuessa.

Mainos:

Markkinat ovat erityisen herkkiä nesteytetylle maakaasulle eli LNG:lle. Se on kaasua, joka on jäähdytetty nesteeksi, jotta sitä voidaan kuljettaa säiliöaluksilla. Hyökkäykset laivoja vastaan Hormuzinsalmessa jatkuvat, mikä pitää huolen tarjonnasta korkealla. Toiveet rauhasta Saudi-Arabian, Turkin, Pakistanin ja Iranin maanantaisten neuvottelujen jälkeen laskivat hintaa tiistaina.

Luvut viittaavat tukkuhintaan. Se ei ole sama asia kuin kotitalouden lasku.

Venäläinen kaasu poistumassa

Samaan aikaan EU on sulkemassa ovea venäläiselle kaasulle. Euroopan komission mukaan unionin riippuvuus venäläisestä kaasusta on laskenut vuoden 2021 45 prosentista tuonnista 12 prosenttiin vuonna 2025. Tammikuussa EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät asetuksen, joka kieltää pysyvästi venäläisen putkikaasun ja LNG:n.

Mainos:

Jäljellä olevan 35 miljardin kuutiometrin vuotuisen tuonnin on määrä poistua markkinoilta alle kahdessa vuodessa. Komissio sanoa, että EU maksaa kyseisestä kaasusta noin 10 miljardia euroa vuodessa.

Trading Economics odottaa hinnan nousevan 98,20 euroon neljännen neljänneksen loppuun mennessä ja 119 euroon kahdentoista kuukauden kuluttua.

Vattenfallin Ruotsin tuulivoimatappiot kasvavat pääoman lisäyksistä huolimatta

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 21.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tuulivoimaloita Stor-Rotlidenissa Ruotsissa lumipeitteisen metsän yläpuolella.
Vattenfallin Stor-Rotlidenin tuulipuisto Ruotsissa. Yhtiön Ruotsin tuulivoimatoiminnot tekivät noin 114 miljoonan euron tappion vuonna 2025 Affärsvärlden-lehden tarkastelun mukaan.

Vattenfallin Ruotsin tuulivoimatoimintojen tappiot jatkavat kasvuaan. Vuonna 2025 toiminnot tuottivat noin 114 miljoonan euron tappion, vaikka ne saivat noin 315 miljoonaa euroa osakaspanostuksia.

Tappio oli noin 36 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2024, jolloin se oli yhteensä noin 78 miljoonaa euroa. Luvut kattavat Vattenfallin Ruotsin tuulivoimayhtiöt yhdessä, eivät koko konsernia, Affärsvärldenin julkaiseman katsauksen mukaan. Lehden mukaan Ruotsin tuulivoimatoiminnot ovat tehneet tappiota joka vuosi vuodesta 2020 lähtien.

Noin puolet tappiosta on peräisin yhdestä erästä: noin 54 miljoonan euron arvonalentumisesta Velingan tuulivoimahankkeessa, joka oli tuolloin vielä rakenteilla. Yhtiö nimeää ainoaksi syyksi "päivitetyt investointiolosuhteet".

67 megawatin Velinga-hanke on sittemmin otettu käyttöön Vattenfallin tammi–maaliskuun 2026 osavuosikatsauksen mukaan.

Mainos:

Noin 315 miljoonan euron osakaspanostus näkyy kassavirtalaskelmassa. Määrä on lähes kolminkertainen vuoden tappioon verrattuna.

"Sähkön hinta lähellä nollaa"

Vattenfall Vindkraft AB perustelee vuosikertomuksessaan heikkoa vuotta "ylikapasiteetista johtuvilla alhaisilla sähkön hinnoilla, leudoilla sääolosuhteilla ja vesivoiman tuotannon korkealla tasolla". Osittain omistetun Blakliden Fäbodberget Wind AB:n vuosikertomus kuvailee "pitkiä jaksoja, jolloin sähkön spot-hinnat olivat lähellä nollaa".

Osittain omistetussa Vattenfall Toledo Vindissä tilanne eteni niin pitkälle, että yhtiö keskeytti tuotannon. Affärsvärldenin mukaan 31 prosenttia Toledon potentiaalisesta tuotannosta jätettiin tuottamatta.

Mainos:

Syy oli vuosikertomuksen mukaan se, että "tuotannon siirtämisestä kantaverkkoon aiheutuvat muuttuvat kustannukset ylittivät tulot".

Tästä huolimatta Vattenfall Vindkraft AB kirjoittaa, että yhtiö "aikoo jatkaa tuulivoimalaitosten kehittämistä, rakentamista ja hallinnointia Ruotsissa".