Euroopan komissio esitteli tällä viikolla ehdotuksensa koronakriisin jälkihoitoon. Paketissa on mm. vahva panostus ilmasto- ja ympäristötoimiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan samanlaisia ratkaisuja tarvitaan myös kansallisella tasolla.
- Myös Suomessa kaikkea koronakriisin jälkeistä elvytystä tulee tarkastella talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi niiden ilmasto- ja luontovaikutusten näkökulmasta. Ilmastotyötä tukeva elvytys on pitkän aikavälin sijoitus, joka hyödyttää parhaiten myös tulevia sukupolvia. Tutkimusten mukaan ilmasto- ja luontotoimia tukeva elvytys luo myös tehokkaasti uusia työpaikkoja ja edistää talouden toipumista, Mikkonen toteaa.
Ilmastonmuutos myöskin koronakriisin jälkihoidon keskiössä
- Paketissa on läpileikkaavana “do no harm” -periaate eli mikään elvytystoimi ei saa vaikeuttaa ilmasto- ja luontotavoitteiden toteutumista. Tämä osoittaa, että EU on tosissaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kanssa.
Euroopan komissio ehdottaa elvytykseen uutta jäsenmaiden yhteistä rahoituslähdettä: maksujen ja verojen keräämistä ympäristöä kuormittavasta toiminnasta.
- Ajatus hakea rahoitusta elvytykseen esimerkiksi päästökaupasta ja muoviverosta on todella kiinnostava. Tällainen malli hyödyttäisi ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijämaita ja kannustaisi puhtaan teknologian ratkaisujen käyttöön, Mikkonen näkee.
- Eilisestä ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kokouksesta tuli vahva viesti siitä, että ilmasto- ja luontotavoitteita tukevalle elvytykselle on laaja tuki. Tulevien viikkojen päätöksissä meidän tulee esimerkiksi edistää mahdollisuuksia irtautua öljylämmityksestä, satsata puurakentamiseen, edistää uusiutuvan energian hankkeita ja kevyen liikenteen infrastruktuuria, ministeri jatkaa. Esimerkiksi puurakentamisen lisääminen on ristiriidassa sen kanssa, että nykyinen hallitus on pyrkinyt vähentämään metsähakkuita.
Valtioneuvostossa valmistellaan parhaillaan jo vuoden neljättä lisätalousarviota ja ensi vuoden budjettia.
Lähde: Valtioneuvoston verkkopalvelu
