Oxfordin ja Toronton tutkijat ovat löytäneet veren DNA:sta kemiallisia muutoksia, jotka voisivat tunnistaa korkean eturauhassyöpäriskin henkilöt 5–8 vuotta ennen diagnoosia. Rintasyövän kohdalla signaali oli huomattavasti heikompi, eikä kumpikaan löydös ole vielä kliinisessä käytössä oleva testi.
Tutkimus julkaistiin Cell Genomics -tiedelehdessä. Sen suorittivat Oxford Population Healthin ja Toronton yliopiston tutkijat, ja Oxfordin yliopisto tiedotti tuloksista 23. syyskuuta 2026.
Tutkijat hyödynsivät säilytettyjä verinäytteitä 491 osallistujalta Ontario Health Studysta, joka on kanadalainen väestötutkimus. Kaikki olivat syövättömiä verinäytteen ottohetkellä. Osa sairastui myöhemmin rinta- tai eturauhassyöpään, kun taas toiset pysyivät terveinä.
Oxfordin mukaan näytteet kerättiin jopa yhdeksän vuotta ennen syöpädiagnoosia. Tutkimusraportin otsikko ja tärkeimmät havainnot kuvaavat signaaleja jopa kahdeksan vuotta ennen kliinistä havaitsemista.
Kehon vaste, ei itse kasvain
Tutkijat eivät etsineet ensisijaisesti DNA:ta jo tunnistetusta kasvaimesta. He tutkivat DNA-metylaatiota eli kemiallisia merkkiaineita, jotka säätelevät geenien aktivoitumista ja sammumista. Kyseiset geenit liittyivät solujen kasvuun, immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdukseen.
Muutokset heijastavat siis kehon vastetta syövän kehittymisen varhaisiin merkkeihin. Kuvion löytyminen verestä ei tarkoita tutkijoiden osoittaneen, että henkilöllä olisi ollut kasvain jo näytteenottohetkellä.
Eturauhassyöpä tuotti selkeimmän varhaisen signaalin. Se ilmestyi DNA-alueilla, joita kutsutaan vaimentajiksi (silencers) ja jotka normaalisti auttavat kytkemään geenejä pois päältä. Näiden merkkiaineiden avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan korkean eturauhassyöpäriskin henkilöt 5–8 vuotta ennen diagnoosia.
Tulosten tulkinnassa on kuitenkin ratkaiseva huomautus. Tutkimus on retrospektiivinen eli takautuva: tutkijat tiesivät, ketkä osallistujista sairastuivat myöhemmin syöpään, ja pystyivät vertaamaan heidän vanhoja näytteitään terveinä pysyneiden näytteisiin. Käytännössä toimivan testin on sen sijaan pystyttävä ennustamaan sairaus henkilöillä, joiden terveyden kehitystä ei vielä tiedetä.
Rintasyöpää vaikeampi havaita
Rintasyövän kohdalla tilanne oli epäselvempi. Varhaiset signaalit ilmestyivät tehostajissa (enhancers), jotka ovat geenien aktiivisuutta lisääviä DNA-alueita. Testi pystyi erottamaan korkeamman ja pienemmän riskin naiset 1,5–8 vuotta ennen diagnoosia, mutta se oli epätarkempi kuin eturauhassyövän kohdalla.
Kirjoittajat itse uskovat, että menetelmä ei todennäköisesti ole riittävän tarkka yleiseen rintasyövän seulontaan. He uskovat kuitenkin, että se voisi lopulta täydentää muita riskiarvioita.
Askel eteenpäin, ei valmis testi
Tutkijat näkevät suurimman käytännön potentiaalin eturauhassyövässä, johon Oxfordin mukaan ei ole olemassa koko väestön kattavaa seulontaohjelmaa. Kirjoittajat ehdottavat, että tämäntyyppinen verikoe voisi lopulta tunnistaa ihmiset, jotka tarvitsevat tiheämpää seurantaa, ja samalla vähentää tarpeettomia tutkimuksia niiltä, joiden riski on pieni.
Philip Awadalla, Oxford Population Healthin ja Big Data Instituten molekyyligenetiikan professori, kuvailee työtä koko alan suunnanmuutoksena. Lehdistötiedotteessa hän kirjoittaa: "Yhdessä nämä tutkimukset viitoittavat tietä etenemiselle vakiintuneiden kasvainten havaitsemisesta syövän kehittymisen varhaisimpien systeemisten signaalien tunnistamiseen – tukien tulevaisuutta, jossa vähän kajoavat verikokeet voisivat täydentää nykyistä seulontaa ja auttaa tunnistamaan ne henkilöt, jotka hyötyisivät eniten tarkemmasta seurannasta.”
Awadallan mukaan havainnot tukevat tulevaisuutta, jossa minimaalisesti invasiiviset verikokeet voisivat täydentää nykyisiä seulontoja ja auttaa tunnistamaan ne, jotka hyötyisivät eniten tiheämmästä seurannasta.
Oxford esittää löydöksen tutkimusohjelman seuraavana askeleena, ei kliiniseen käyttöön otettuna testinä. Seuraava haaste on osoittaa, että kaavat pitävät paikkansa silloin, kun tutkijat eivät tiedä etukäteen, kuka tulee sairastumaan.
