Mainos:

VOK-toimintaan 11,2 M€ lisämääräraha – Valtion lainanottotarve 4,5 mrd. € tänä vuonna

Julkaistu 17.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Hallitus neuvotteli tiistaina 17. lokakuuta vuoden 2017 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina 19. lokakuuta.

Innovaatioita tuetaan

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 30,9 milj. euron lisäystä, joka mahdollistaa laivanrakennusteollisuuden panostukset innovaatioiden kehittämiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusten maksatuksiin ehdotetaan 40 milj. euron lisäystä, mikä johtuu julkisen tutkimustoiminnan hankkeiden maksatusten aikaistumisesta.

Panostuksia digitalisaatioon

KIRADIGI on rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota ajava kärkihanke, jonka jatkamiseksi ehdotetaan 3,75 milj. euron rahoitusta.

Mainos:

Kansallisarkistolle ehdotetaan 110 000 euron määrärahaa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun suunnittelukustannuksiin.

Väestörekisterikeskukselle ehdotetaan lisättäväksi 20 milj. euron valtuus käytettäväksi sopimuksiin ja muihin sitoumuksiin, joilla saataisiin käyttömääristä riippumaton kiinteä hinnoittelu julkisen hallinnon vahvan sähköisen tunnistamisen välineille.

Osaavan työvoiman saatavuutta tuetaan

Hyvän talouskehityksen vuoksi avoimien työpaikkojen ja erityisesti erikoisosaamista vaativien työpaikkojen määrä on työllisyyskehityksen vuoksi kasvussa. Joillakin alueilla on jo nyt pulaa uuden teknologian osaajista.

Hallitus esittää 10 milj. euron lisämäärärahaa kohdennettavaksi korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen. Näin vastataan osaavan työvoiman tarpeisiin kasvualueilla ja samalla laajennetaan muuntokoulutusta rakennusalan lisäksi. Lisämäärärahalla käynnistettävään muuntokoulutukseen osallistuisi noin 550 opiskelijaa.

Viljelijöitä tuetaan vaikeassa sadonkorjuutilanteessa

Hallitus on päättänyt tukea vaikeassa sadonkorjuutilanteessa olevia viljelijöitä 25 milj. euron panostuksella. Uutta rahaa kohdennetaan 15 milj. euroa. Tämän lisäksi Makeraan jo päätetyistä varoista kohdennetaan uudelleen 10 milj. euroa akuutin kriisin helpottamiseksi. Varat on tarkoitus osoittaa viljelijöille energiaveron palautusjärjestelmän kautta EU-lainsäädännön puitteissa. Lisäksi valtiovarainministeriö perustaa työryhmän selvittämään vakuutusmaksuveron huojennusta satovahinkovakuutusten osalta.

Hallitus tukee viljelijöiden jaksamista kohdistamalla miljoonan euron lisämäärärahan Välitä viljelijästä -hankkeeseen.

Suomi hakee Euroopan unionilta tukea poikkeuksellisten sääolosuhteiden johdosta. Hallitus selvittää kevään 2018 kehysriiheen mennessä, onko EU:n valtiontukisääntöjen pohjalta hyväksyttävää ottaa käyttöön pysyvä järjestelmä valtiontakausten myöntämiseksi poikkeuksellisista tilanteista johtuvien maatilojen maksuvalmiusongelmien helpottamiseksi.

Osana budjettiriihen aikaisempia linjauksia, kokonaan kansallisesti maksettaviin luonnonhaittakorvauksiin ehdotetaan kohdennettavaksi 21,0 milj. euroa. Päätös on osa vuoden 2016 kriisipakettia.

Matkailun edistäminen

Finpron valtionapuun ehdotetaan 800 000 euron lisäystä, jolla aikaistetaan Matkailu 4.0 -kärkihankkeen käynnistämistä. Lisäksi ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 90 000 euron lisämäärärahaa Kiinan paikkariippumattoman viisumikäsittelyn pilotointiin.

Vastaanottotoiminnan menoihin lisämääräraha

Vastaanottotoiminnan menoihin ehdotetaan lisäystä 11,2 milj. euroa ennakoitua suuremman käyttäjämäärän johdosta. Lisäksi yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 1,6 milj. euron lisämäärärahaa mm. turvapaikanhakijoiden oikeusturvamenoihin.

Tampereen monitoimiareenan rakentaminen

Tampereen monitoimiareenan rakentamisen valtionrahoitukseen ehdotetaan myönnettäväksi rahapelitoiminnan voittovaroista yhteensä 18 milj. euroa vuosina 2017–2019. Vuoden 2017 osuus rahoituksesta on 7 milj. euroa.

Muita tarkistuksia

Yliopistojen valtionrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi 5,14 milj. eurolla vuosien 2015 ja 2016 apteekkikompensaatioiden tarkistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vastaamaan niiden maksamaa toteutunutta yhteisöveron ja apteekkimaksun määrää.

Energiatuen myöntämisvaltuuteen ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä energia- ja ilmastostrategian mukaisiin investointeihin.

Kouvolan Kimolan kanavahankkeeseen ehdotetaan 3,7 milj. euron lisäystä, joka aiheutuu arvioitua suuremmista kustannuksista.

Rauman meriväylän valtuutta ehdotetaan lisättäväksi 1,5 milj. eurolla vedenalaisen louhittavan kallion arvioitua suuremmista määristä johtuen.

Tuloarvioissa vain pieniä muutoksia

Hallituksen syyskuussa antamaan vuoden 2017 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyi merkittäviä muutoksia tuloarvioissa ja nyt sovittuun kolmanteen lisätalousarvioesitykseen siten vain pieniä muutoksia tuloarvioissa. Alkuvuoden toteutuneen kehityksen perusteella ajoneuvoveron tuottoarviota ehdotetaan korotettavaksi 15 milj. eurolla. Arviota muiden sekalaisten tulojen kehityksestä ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 12 milj. eurolla.

Valtion lainanottotarve 4,5 mrd. euroa vuonna 2017

Valtion nettolainanotoksi vuonna 2017 arvioitiin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa 5,6 mrd. euroa. Vuoden 2017 aikana arvio nettolainanottotarpeesta on alentunut. Kolmannen lisätalousarvioesityksen jälkeen nettolainanotoksi vuonna 2017 arvioidaan 4,5 mrd. euroa. Vuoden 2017 kolmas lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 106 milj. eurolla.

Valtionvelan määrän vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan noin 107 mrd. euroa, mikä on noin 48 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lähde: VM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

11 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
8 years ago

Luulisi maajussienkin jo heräävän porvarien prioriteettiin rahanjaossa. Kato on vienyt monelta kaiken ja rahaa jaetaan mm. suomi sata höpötykseen melkein 20 miljoonaa ja matujen ylläpitoon ties montako miljardia on jo mennyt. On hauska nähdä seuraavat gallupit joko keskusta rypee alle 10 % kannatuksessa.

Pirttiviljelyä
Pirttiviljelyä
8 years ago
Reply to  huugo

Olet ymmärtänyt väärin. Maajussithan ovat porvareita, omistajaluokkaa. Siksi ne vuodesta toiseen ajavat Keskustan ja Kokoomuksen agendaa, saadakseen enemmän itselleen.

Juha
Juha
8 years ago
Reply to  huugo

Luuletko saatanan urpo että keskustalle on mitään väliä niin pienestä joukosta kuin maanviljelijät tai että maanviljelijöiden äänillä on mitään merkitystä,toisekseen vitun nuija ketä äänestämällä oikein kuvittelet muutosta tuovan peruspettureitako muutenkin vituttaa kun elämänkoululaiset ja muut vitun idiootit itkee maataloustuista menkää saatanan ruikut itkemään kaupalle kuinka on ruoka kallista mutta ette uskalla kauppa voisi lopettaa kaljan myynnin teidän roskasakille.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago
Reply to  Juha

Taitaa Juha olla tukien varassa loisiva jyväjemmari kun menee noin tunteisiin?

Seija Rantasalo
Seija Rantasalo
8 years ago

Suomi näiten mammujen takia mennyt HUIPPUN koska tää LOPPU TOIVON hartasti että vimestän seuravissa vaaleissa !!!!!!

Suomalainen on tyhmä
Suomalainen on tyhmä
8 years ago

Ei tämä lopu, älä perlkää. Suomalaiset on niin tyhmää kansaa että ne äänestää taas kerran samat vanhat hallituspuolueet valtaan, eikä mikään muutu.

Jo se tosiasia että Janitskinille ei ole vielä saatu 50 000 kannattajakorttia kertoo ettei Suomessa ole edes 50 000 ihmistä jotka haluaisivat äänestää toisin. Sen sijaan, Niinistön 150 000 kortin keräys saatiin tehtyä muutamassa kuukaudessa. Se tarkoittaa että silakkaa äänestää ainakin 150 00 ihmistä.

Jos okeasti haluttaisiin muutosta niin kaikki sellaiset puolueet pitäisi hylätä jotka eivät ja ko. ihmisen agendaa. Jäljelle jäisivät esim. IPU ja Piraatti. Mutta Piraatitkin rupesivat hyssytttelemään kun niihin koitti pistää vauhtia ja koiti saada eroa EU:sta ja markkaa takaisin. Nekin paljastuivat kansainvälistä agendaa ajaviksi tahoiksi.

Me tarvitsemme tähän yhden kansainvälisen sodan jonka häviämme ja rotumme hävitetään lähes sukupuuttoon. Sen jälkeen jäljelle jääneet ymmärtävät mitä meillä oli. Ja minkä paratiisin me annoimme tuhoutua oman itsekkyytemme ja rahan vuoksi. Ja jos mahdollista, Suomi ratifioidaan uudelleen maaksi ja sen jälkeen sillä on jälleen rajat. Mutta se tarvitsee sen yhden sodan, jotta kurjuus kaikkineen iskee ihmisten tajuntaan.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Jyväjemmarit ja pakolaiset kerää potin kuten aina -TÄHÄN ON TULTAVA LOPPU!

Juha
Juha
8 years ago

Sulla ei ole kuin kaljasodan henki joka riittää viimeiseen tölkkiin saakka.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago
Reply to  Juha

Vastikkeettoman rahan jakamiselle on tultava loppu -tämä koskee myös jyväjemmareita joille rahaa syydetään täysin holtittomasti.

Juha
Juha
8 years ago

Kaljasodan henki oot kasa paskaa kai ymmärrät että latkimasi kalja valmistetaan viljasta muutenkin kaltaisesi rankkitynnyri joutaisi kuolla nälkään on hyvä että pakolaiset vievät sinunkaltaisiltasi loisivalta roskasakilta kaikki rahat sossusta kun ette saatanat osaa muuta kuin kadehtia viljelijöitä.

Kalevi Puttonen
Kalevi Puttonen
8 years ago

”Jyväjemmareille” apua voi suoda, mutta EI mm. IRAKILAISILLE RINTAMAKARKUREILLE.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu eilen 08:15 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.