Mainos:

VOK-toimintaan 11,2 M€ lisämääräraha – Valtion lainanottotarve 4,5 mrd. € tänä vuonna

Julkaistu 17.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Hallitus neuvotteli tiistaina 17. lokakuuta vuoden 2017 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina 19. lokakuuta.

Innovaatioita tuetaan

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 30,9 milj. euron lisäystä, joka mahdollistaa laivanrakennusteollisuuden panostukset innovaatioiden kehittämiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusten maksatuksiin ehdotetaan 40 milj. euron lisäystä, mikä johtuu julkisen tutkimustoiminnan hankkeiden maksatusten aikaistumisesta.

Panostuksia digitalisaatioon

KIRADIGI on rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota ajava kärkihanke, jonka jatkamiseksi ehdotetaan 3,75 milj. euron rahoitusta.

Mainos:

Kansallisarkistolle ehdotetaan 110 000 euron määrärahaa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun suunnittelukustannuksiin.

Väestörekisterikeskukselle ehdotetaan lisättäväksi 20 milj. euron valtuus käytettäväksi sopimuksiin ja muihin sitoumuksiin, joilla saataisiin käyttömääristä riippumaton kiinteä hinnoittelu julkisen hallinnon vahvan sähköisen tunnistamisen välineille.

Osaavan työvoiman saatavuutta tuetaan

Hyvän talouskehityksen vuoksi avoimien työpaikkojen ja erityisesti erikoisosaamista vaativien työpaikkojen määrä on työllisyyskehityksen vuoksi kasvussa. Joillakin alueilla on jo nyt pulaa uuden teknologian osaajista.

Hallitus esittää 10 milj. euron lisämäärärahaa kohdennettavaksi korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen. Näin vastataan osaavan työvoiman tarpeisiin kasvualueilla ja samalla laajennetaan muuntokoulutusta rakennusalan lisäksi. Lisämäärärahalla käynnistettävään muuntokoulutukseen osallistuisi noin 550 opiskelijaa.

Viljelijöitä tuetaan vaikeassa sadonkorjuutilanteessa

Hallitus on päättänyt tukea vaikeassa sadonkorjuutilanteessa olevia viljelijöitä 25 milj. euron panostuksella. Uutta rahaa kohdennetaan 15 milj. euroa. Tämän lisäksi Makeraan jo päätetyistä varoista kohdennetaan uudelleen 10 milj. euroa akuutin kriisin helpottamiseksi. Varat on tarkoitus osoittaa viljelijöille energiaveron palautusjärjestelmän kautta EU-lainsäädännön puitteissa. Lisäksi valtiovarainministeriö perustaa työryhmän selvittämään vakuutusmaksuveron huojennusta satovahinkovakuutusten osalta.

Hallitus tukee viljelijöiden jaksamista kohdistamalla miljoonan euron lisämäärärahan Välitä viljelijästä -hankkeeseen.

Suomi hakee Euroopan unionilta tukea poikkeuksellisten sääolosuhteiden johdosta. Hallitus selvittää kevään 2018 kehysriiheen mennessä, onko EU:n valtiontukisääntöjen pohjalta hyväksyttävää ottaa käyttöön pysyvä järjestelmä valtiontakausten myöntämiseksi poikkeuksellisista tilanteista johtuvien maatilojen maksuvalmiusongelmien helpottamiseksi.

Osana budjettiriihen aikaisempia linjauksia, kokonaan kansallisesti maksettaviin luonnonhaittakorvauksiin ehdotetaan kohdennettavaksi 21,0 milj. euroa. Päätös on osa vuoden 2016 kriisipakettia.

Matkailun edistäminen

Finpron valtionapuun ehdotetaan 800 000 euron lisäystä, jolla aikaistetaan Matkailu 4.0 -kärkihankkeen käynnistämistä. Lisäksi ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 90 000 euron lisämäärärahaa Kiinan paikkariippumattoman viisumikäsittelyn pilotointiin.

Vastaanottotoiminnan menoihin lisämääräraha

Vastaanottotoiminnan menoihin ehdotetaan lisäystä 11,2 milj. euroa ennakoitua suuremman käyttäjämäärän johdosta. Lisäksi yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 1,6 milj. euron lisämäärärahaa mm. turvapaikanhakijoiden oikeusturvamenoihin.

Tampereen monitoimiareenan rakentaminen

Tampereen monitoimiareenan rakentamisen valtionrahoitukseen ehdotetaan myönnettäväksi rahapelitoiminnan voittovaroista yhteensä 18 milj. euroa vuosina 2017–2019. Vuoden 2017 osuus rahoituksesta on 7 milj. euroa.

Muita tarkistuksia

Yliopistojen valtionrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi 5,14 milj. eurolla vuosien 2015 ja 2016 apteekkikompensaatioiden tarkistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vastaamaan niiden maksamaa toteutunutta yhteisöveron ja apteekkimaksun määrää.

Energiatuen myöntämisvaltuuteen ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä energia- ja ilmastostrategian mukaisiin investointeihin.

Kouvolan Kimolan kanavahankkeeseen ehdotetaan 3,7 milj. euron lisäystä, joka aiheutuu arvioitua suuremmista kustannuksista.

Rauman meriväylän valtuutta ehdotetaan lisättäväksi 1,5 milj. eurolla vedenalaisen louhittavan kallion arvioitua suuremmista määristä johtuen.

Tuloarvioissa vain pieniä muutoksia

Hallituksen syyskuussa antamaan vuoden 2017 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyi merkittäviä muutoksia tuloarvioissa ja nyt sovittuun kolmanteen lisätalousarvioesitykseen siten vain pieniä muutoksia tuloarvioissa. Alkuvuoden toteutuneen kehityksen perusteella ajoneuvoveron tuottoarviota ehdotetaan korotettavaksi 15 milj. eurolla. Arviota muiden sekalaisten tulojen kehityksestä ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 12 milj. eurolla.

Valtion lainanottotarve 4,5 mrd. euroa vuonna 2017

Valtion nettolainanotoksi vuonna 2017 arvioitiin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa 5,6 mrd. euroa. Vuoden 2017 aikana arvio nettolainanottotarpeesta on alentunut. Kolmannen lisätalousarvioesityksen jälkeen nettolainanotoksi vuonna 2017 arvioidaan 4,5 mrd. euroa. Vuoden 2017 kolmas lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 106 milj. eurolla.

Valtionvelan määrän vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan noin 107 mrd. euroa, mikä on noin 48 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lähde: VM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

11 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
8 years ago

Luulisi maajussienkin jo heräävän porvarien prioriteettiin rahanjaossa. Kato on vienyt monelta kaiken ja rahaa jaetaan mm. suomi sata höpötykseen melkein 20 miljoonaa ja matujen ylläpitoon ties montako miljardia on jo mennyt. On hauska nähdä seuraavat gallupit joko keskusta rypee alle 10 % kannatuksessa.

Pirttiviljelyä
Pirttiviljelyä
8 years ago
Reply to  huugo

Olet ymmärtänyt väärin. Maajussithan ovat porvareita, omistajaluokkaa. Siksi ne vuodesta toiseen ajavat Keskustan ja Kokoomuksen agendaa, saadakseen enemmän itselleen.

Juha
Juha
8 years ago
Reply to  huugo

Luuletko saatanan urpo että keskustalle on mitään väliä niin pienestä joukosta kuin maanviljelijät tai että maanviljelijöiden äänillä on mitään merkitystä,toisekseen vitun nuija ketä äänestämällä oikein kuvittelet muutosta tuovan peruspettureitako muutenkin vituttaa kun elämänkoululaiset ja muut vitun idiootit itkee maataloustuista menkää saatanan ruikut itkemään kaupalle kuinka on ruoka kallista mutta ette uskalla kauppa voisi lopettaa kaljan myynnin teidän roskasakille.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago
Reply to  Juha

Taitaa Juha olla tukien varassa loisiva jyväjemmari kun menee noin tunteisiin?

Seija Rantasalo
Seija Rantasalo
8 years ago

Suomi näiten mammujen takia mennyt HUIPPUN koska tää LOPPU TOIVON hartasti että vimestän seuravissa vaaleissa !!!!!!

Suomalainen on tyhmä
Suomalainen on tyhmä
8 years ago

Ei tämä lopu, älä perlkää. Suomalaiset on niin tyhmää kansaa että ne äänestää taas kerran samat vanhat hallituspuolueet valtaan, eikä mikään muutu.

Jo se tosiasia että Janitskinille ei ole vielä saatu 50 000 kannattajakorttia kertoo ettei Suomessa ole edes 50 000 ihmistä jotka haluaisivat äänestää toisin. Sen sijaan, Niinistön 150 000 kortin keräys saatiin tehtyä muutamassa kuukaudessa. Se tarkoittaa että silakkaa äänestää ainakin 150 00 ihmistä.

Jos okeasti haluttaisiin muutosta niin kaikki sellaiset puolueet pitäisi hylätä jotka eivät ja ko. ihmisen agendaa. Jäljelle jäisivät esim. IPU ja Piraatti. Mutta Piraatitkin rupesivat hyssytttelemään kun niihin koitti pistää vauhtia ja koiti saada eroa EU:sta ja markkaa takaisin. Nekin paljastuivat kansainvälistä agendaa ajaviksi tahoiksi.

Me tarvitsemme tähän yhden kansainvälisen sodan jonka häviämme ja rotumme hävitetään lähes sukupuuttoon. Sen jälkeen jäljelle jääneet ymmärtävät mitä meillä oli. Ja minkä paratiisin me annoimme tuhoutua oman itsekkyytemme ja rahan vuoksi. Ja jos mahdollista, Suomi ratifioidaan uudelleen maaksi ja sen jälkeen sillä on jälleen rajat. Mutta se tarvitsee sen yhden sodan, jotta kurjuus kaikkineen iskee ihmisten tajuntaan.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Jyväjemmarit ja pakolaiset kerää potin kuten aina -TÄHÄN ON TULTAVA LOPPU!

Juha
Juha
8 years ago

Sulla ei ole kuin kaljasodan henki joka riittää viimeiseen tölkkiin saakka.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago
Reply to  Juha

Vastikkeettoman rahan jakamiselle on tultava loppu -tämä koskee myös jyväjemmareita joille rahaa syydetään täysin holtittomasti.

Juha
Juha
8 years ago

Kaljasodan henki oot kasa paskaa kai ymmärrät että latkimasi kalja valmistetaan viljasta muutenkin kaltaisesi rankkitynnyri joutaisi kuolla nälkään on hyvä että pakolaiset vievät sinunkaltaisiltasi loisivalta roskasakilta kaikki rahat sossusta kun ette saatanat osaa muuta kuin kadehtia viljelijöitä.

Kalevi Puttonen
Kalevi Puttonen
8 years ago

”Jyväjemmareille” apua voi suoda, mutta EI mm. IRAKILAISILLE RINTAMAKARKUREILLE.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.