Mainos:

Ville Tavio: Suomen takausvastuut kasvavat jopa 10 miljardilla eurolla – Hallitus pimittää tietoa kansalta

Päivitetty 2.6.2020, Julkaistu 27.5.2020 – Kirjoittaja Toimitus
Kansallisromantikko.fi julkaisi hiljattain videon eduskunnasta, jossa perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio tylyttää hallitusaitioon huolensa siitä, että hallitus on pimittänyt uusien EU-rahastojen hintalappua kansalta. 

Tavion mukaan Suomen takausvastuut saattavat kasvaa jopa kymmenellä miljardilla esimerkiksi unionin Covid-rahaston sekä "elpymisrahaston" myötä. Kansanedustaja myöskin muistuttaa ohimennen siitä, että Suomi on jo ennestään mukana mm. Euroopan vakausmekanismissa, joka käytännössä vie paremmalla tolalla olevat taloudet samaan suohon kriisimaiden kanssa. Videon löydät ingressissä olevan linkin takaa.

Esimerkiksi SURE-rahaston laskennallinen osuus Suomen takausvastuiksi lähentelee puolta miljardia. SURE-rahastosta voidaan myöntää kriisimaille lainaa "työttömyysriskien lieventämiseksi", eli yrityksien tukemiseen aina 100 miljardiin saakka.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoi iltalehdelle Suomen riskien olevan huomattavasti mainittua vajaata puolta miljardia suuremmat.

- Mikäli takauksia myönnettäisiin aina 100 prosenttiin saakka, Suomen takausvastuu olisi tällöin enimmillään jopa 100 miljardia euroa. Tätä todennäköisemmissä skenaarioissa Suomen enimmäistakausvastuut voidaan arvioida olevan miljardiluokassa mainitun 427,5 miljoonan vähimmäismäärän sijaan.

Mainos:

Julkisuudessa on hiljattain esitetty huolta jo siitä, kykeneekö Suomi takausvastuidensa ja lainataakkansa alla tuottamaan edes perustuslaissa määrättyjä palveluita lain edellyttämällä tasolla.

Lähde: Iltalehti,  Kansallisromantikko.fi

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Juha
Juha
6

heh. kostean ravintolaillan jälkeen viimeinen (lue tyhmin) pöydässä istuja maksaa laskun..

Late
Late
6

EU on demokratian IRVIKUVA!
Suomi äkkiä ulos tästä kommunistisesta kusetuksesta!

juha II
juha II
6

Niin ja rahaa siinä samalla. Muistakaapa ihan vain huviksenne ”El Dorado -maan eli Kiinan Kansatasavallan hyper -maaallinen kansainvälinen elinkauppa.

Se antaa aihetta aatoksiin.

Juha
Juha
6

heh, edellisissä eduskuntavaaleissa Suomen EU eroa kannatti 0,08 %a (IPUn äänet) väestöstä. Ehkäpä kolmen vuoden päästä EU eroa kannattaa jo yli promille kansasta.

Suo-maalaiset haluavat olla alistettu kansa. EUsta ei päästä muuten kuin että se kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Jarme
Jarme
6

Persuilla ei ole mitään annettavaa Suomelle.

AukaiskaaSilmänne
AukaiskaaSilmänne
6

Maistuuko eu:n perse noin hyvältä?

Kalergi-suunnitelma
Kalergi-suunnitelma
6

On myös syytä muistaa, millä tavalla Suomi liitettiin Euroopan Unioniin:

”Suomalainen EU-vaalipetos tiivistettynä ”A-nelosella””,
http://jormajaakkola.fi/EY-vaalipetos%20A-nelosella

”Entisen MTV:n päätoimittajan Pekka Karhuvaaran tunnustus kuinka Suomi lobattiin Euroopan Unioniin.

Mediapomo katuu lehtitalojen yhteistä EU-lobbausta

Keskiviikkona 21.7.2010 Ilta Sanomat uutisoi otsikolla ’Mediapomo katuu’, kuinka MTV3 toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara piti lähtöä yhteiseen EU-kampanjaan virheenä, joka haisi pahalle. Porin Suomi-areenan tapahtumassa Karhuvaara paljasti miten laajaa ja keskitettyä isojen lehtitalojen lobbaus Suomen EU-jäsenyyden puolesta 90-luvun alussa oli.

Karhuvaaran mukaan EU-hankkeen primus motor oli Sanomien pääomistaja, ministeri Aatos Erkko.

– ”Aatos Erkko soitti Turun Sanomat -konsernin pääomistajille Ketosille ja Alma Median toimitusjohtajalle, esimiehelleni Matti Packalenille. Erkko esitti kysymyksen, voisivatko kaikki nämä lehdet, Turun Sanomat, Salon Seudun Sanomat, Alma Median Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa ja sitten Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat tehdä koko sivun kampanjan EU-jäsenyyden puolesta”, kirjoitti Ilta-Sanomat Karhuvaaran sanoneen porilaisyleisön edessä.

Näin olikin myös tapahtunut. Päätöstään Karhuvaara piti kuitenkin pahana erehdyksenä.

– ”Vaikka se olikin vaan ilmoitus, niin siinä isot mediatalot, siis valtaosa suomalaisesta painetusta viestinnästä, asettui kimppaan jonkin yhteiskunnallisen ratkaisun puolesta. Juttu haisi tosi pahalle ja oli yhteiskunnallisesti väärin”.”, https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/harriimmonen/219985-helsingin-sanomien-entinen-paatoimittaja-myontaa-vainon-perussuomalaisia-kohtaan/

Brysselin Pravda on sama BRYSSELIN Pravda edelleen, takapiruksi on tullut Bilderber-globalisti Aatos Erkon sijaan Bilderberg-globalisti Antti Herlin.

AukaiskaaSilmänne
AukaiskaaSilmänne
6

Erkko tiedettiin kusipääksi jo vuosia ennen rikastiúmistaan, täydeksi psykopaatiksi joka ei välittänyt yhdestäkään ihmisestä.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.