Mainos:

Venäjän uusi Suomen suurlähettiläs arvostaa suomalaista rehellisyyttä mutta muistuttaa NATO-jäsenyyden mahdollisista seurauksista

Julkaistu 7.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Venäjä on nimittänyt uudeksi Suomen suurlähettilääkseen Pavel Kuznetsovin jonka työhistoriasta löytyy jo vahva kosketus maahamme. Kuznetsov aloitti diplomaattiuransa Suomessa, Neuvostoliiton lähetystössä avustajana ja attaseana 1980. Suurlähettilään poika on syntynyt Helsingissä naistenklinikalla ja vaikka hän ei olekaan omien sanojensa mukaan käynyt Suomessa vuoden 1996 jälkeen, jolloin hänen edellinen työkomennuksensa täällä loppui, "on Suomella erityinen paikka hänen sydämessään".

Erityisesti Kuznetsov kertoo arvostavansa perisuomalaista rehellisyyttä.

-"Aiemmasta kokemuksesta tiedän, että suomalaiset osaavat pitää sanansa ja sopimus heidän kanssaan on aina pitävä. Pidän tätä ominaisuutta suuressa arvossa, Kuznetsov pohtii vaikutelmiaan Suomesta ja suomalaisista."

"Toivon, että myös saunaperinteet, jotka ovat aina olleet yhtä rakkaita niin suomalaisille kuin venäläisille, ovat säilyneet täällä ennallaan.", hän kertoo naureskellen iltasanomien haastattelussa.

Mainos:

NATO-jäsenyys johtaisi Venäjän vastareaktioihin

Suomea hyvin puhuva suurlähettiläs muistuttaa että Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys johtaisi varmasti venäjän vastatoimiin. Toimien laatua tai laajuutta hän ei kommentoi, mutta ilmaisee mielipiteensä NATO:n tarpeellisuudesta esimerkiksi Suomelle.

-"Jokaisella maalla on suvereeni oikeus itse määritellä kansallisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linja. Luulen kuitenkin kaikkien ymmärtävän, että Naton sotilaallisen infrastruktuurin tulo lähemmäs meidän rajojamme pakottaa meidät ryhtymään asianmukaisiin vastatoimiin. Ehkä joku tarvitseekin sitä, mutta eivät ainakaan Suomen ja Venäjän kansat. Kaikki mielipidetutkimukset osoittavat, että Suomen kansan enemmistö on sitä mieltä, että Suomen johdon tähän asti harjoittama sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikka ei vain turvaa parhaalla tavalla maan kansallisia etuja, vaan on edelleen myös varteenotettava vakauttava tekijä Itämerellä. Minä tuen tätä näkökulmaa."

Status quon kannattaja, osaa suomen kieltä, pitää suomesta... Ottaen huomioon alati kiristyvän maailmanpoliittisen tilanteen ja EU:n Venäjän vastaiset toimet, näyttäisi siltä että suurlähettilään tehtävään on valittu mies "rauhan asialla". Huolimatta Kuznetsovin Neuvostoliittolaisesta koulutuksesta ja jopa työtaustasta, ainakaan miehen puheista ei välity Neuvostoliiton painostava ja ylimielinen asenne.

-"Sanon avoimesti, että tuntuu loukkaavalta ja katkeralta, kun on viime aikoina kuullut kysyttävän, pitääkö naapuriemme pelätä Venäjää. Kaikki tervejärkiset ihmiset käsittävät, että se on täyttä pötyä, Kuznetsov toteaa."

Lähde: IS

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Valuuttamme: Rupla
Valuuttamme: Rupla
8 years ago

Tämän NATO-kiiman (jotka ovat HIV:hen verrattavia) seuraukset lausui Lavrov jo vuosia sitten:”Venäjä ei hyväksy että Suomi liittyy NATO:on.

Miettikääpä nyt itsekkin. Suomeen tulee noin 110-120 laivalastillista tavaraa kuukaudessa. Jos rahdin määrä putoaa 80-90 laivalastilliseen kuuakudessa, kauppojen hyllyillä on tavaraa mutta ”yleillisyystuoteet” häviävät ja niiden hinta nousee. Elämä pääosin kyllä jatkuu ruuan puolesta, mutta esim. vaatteiden valikoima kapenee rajusti.

Venäjälle menee 350 laivallista rahtia kuukaudessa. Jos jostain systä Suomi ja Eesti päättäisivät aloittaa yhteiset NATO-sotaharjoituksen niin mitä tapahtuisi kauppojen hyllyille kun sotaharoituksen rahtitarkastuksineen haittaisivat Venäjän rahtia? Pienikin viivästys pilaisi osan tuotteista.

Ja mitä muistetaan Pietarin ”uhkasta”?? Aina kun Pietaria on ”uhannut” jokin asia, eli se on ollut abstraktin uhan alla, aina on aloitettu sota. Sodan aloittajasta ja uhasta voitaisiin väitellä, mutta joka kerta kun Venäjä on ilmoittanut että Pietari on ollut uhattuna tavalla tai toisella, aina on sodittu.

Ja nyt tullaan siihen parhaaseen kohtaan… Nimittäin, uutta EU:ta ruvetaan kokoamaan Macronin vision kautta. Ja siihen visioon kuuluu pohjoismaan, keskinen eurooppa sekä entiset itäblockin maat. Mutta kas kummaa… Suomea ei lueta pohjoismaihin. Suomea ei mainita nimeltä vaan pohjoismaat käsittävät suluissa olevat maat: Ruotsin, Tanskan ja Norjan.

Eli, kun tämä tiedetään jo nyt, niin NATO-kiimaisilta pitäisi saada pili pöksyihin takaisin ja pois pukilta. Ja sassiin!!

Minä Vain
Minä Vain
8 years ago

Suomessa vaikuttaa historiantajuton päättäjäsukupolvi, joka ei ymmärrä Suomen ja Venäjän suhteiden tiettyjä vivahteita. Tämä on sääli, koska Venäjällä on nyt vallassa varsin historiatietoinen päättäjäkunta. Suomen olisi ollut hyvä jatkaa erityisen suhteen rakentamista itään ja sitä jopa länsivallat olisivat arvostaneet lukuunottamatta aivan höyrypäisimpiä Venäjän nykyjohdon vihaajia. On ollut hyvin turhauttavaa seurata Suomen ja Venäjän välisten suhteiden, jopa kaupallisten sellaisten, systemaattista tuhoamista, mitä meiltä on edellytetty(?) länsiblokin tarjoamien etujen(?) vastineeksi. Venäjä on ollut Suomen suhteen hyvin pitkämielinen ja luottaa yhä siihen, että kansan syvät rivit arvostavat näitä em. erityissuhteita, mutta valtamedian jatkuvassa rummutuksessa asetelma kääntyy hyvin pian eikä mitään pohjaa erityissuhteille kohta enää ole.

Jos Putinin jälkeen Venäjällä nousee valtaan joku panslavisti, joka ei enää muista Suomen ja Venäjän välillä vallinneita erityissuhteita (ja miksi muistaisikaan), niin kyyti voi olla täällä kylmää.

huugo
huugo
8 years ago

Suomen Natohaukat vähät välittävät esim. kauppasuhteista ja sen tuomasta työllisyydestä. Pääasia on hyvin rasvattu sotakoneisto ja jenkkien etuvartiona olo. En kyllä itsekkään täysin luota venäläisiin mutta turha uhomainen pois. Suursodan syttyessä olemma ensimmäisen iskun kohteena natomaana ja yksi hyttysen paska.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.