Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Avan loistavaa. Jos teet töitä kaupunkien alueella, maksat 16e/pv piiloveroa kaupungin kassaan. On se toki vähemmän kuin Helsingissä, jossa se on 36e/pv.
Vuodessa on siis vähintaan 3360 (euroa) hyvää syytä muuttaa kaupungeista pois. Kymmenen vuoden aikana tällä rahalla maksaa jo kokonaisia omakotitaloja Pirkanmaaltakin.
Itse muutin vuokralta Töölöstä pieneen hämäläiseen kylään noin 25 vuotta sitten. Enkä ole katunut. Töitä riittää ympäristökunnissa aivan tarpeeksi. Talosta ei ollut koskaan velkaa, perikuntakin jo omillaan ja pankkitileillä yli 100 000e. Ja kaikki ihan tavallisena duunarina. Ei edes yritttäjänä. Samaa elintasoa ei koskaan voi saada kaupungissa minä maaseudulla saa. Ja jos ajatellaan että käydään Petikossa töissä, niin minä ajan Tampereelta samassa ajassa kuin ihmiset Keravalta. Ja saan huomattavasti paremmat kilometrikorvaukset verovähennyksiin.
Suosittelen. Ei maaseudulla kuole eikä nälkiinny. Kunhan pitää järjen mukana ostoksissa eikä lähde maajussien ryöstöhinnoitteluun. Pellon hinta on noin 1000-2000e/ha ja metsän 1500-3000e/ha puustoineen. Ja ne vanhat rintamamiestalot joita myydään pienen pellonpalan kanssa, ne ovat 20 000e – 30 000e. Tiiliset omakotitalotkin alkavat 30 000e:sta. Juuri mistään ei tarvitse maksaa edes 80 000e vaikka olisivat juuri rempattuja. Katsokaa vaikka Valkeakosken hintapyyntöjä.
Maalla on sekin etu että pystyy itse kasvattamaan kasviksensa ja säilömään kellariin. Eipä tarvitse itkeä nälissään jos ja kun vielä aiheutetaan kriisi ja kaupoista loppuu ruoka vuorokaudessa. 🙂
Suomi liittyi Pariisin ilmastosopimuksen pellekerhoon ja sitoutui puolittamaan CO2 päästöt vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen kanta on että yksityisautoilu on rikos. Valtionvarainministeriöltä on tullut selkeä ohjeistus kaupungeille hankaloittaa kaikin tavoin henkilöautoilua.. siihen liittyy kaikki nämä epäloogiset liikennejärjestelyt, huonosti toimivat liikennevalot sekä pysäköinnin kalleus. Autoilusta tehdään kallista ja hankalaa. Sairas maa ja sairaammaksi menee..