Nuorten norjalaisten usko Jumalaan on kääntynyt nousuun pitkän maallistumisjakson jälkeen. Muutos on nyt voimakkain sukupolvessa, jossa maallistumista on pidetty pitkään itsestäänselvyytenä.
Alle 25-vuotiaista norjalaisista 32 prosenttia sanoo nyt uskovansa Jumalaan, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 22 prosenttia – kyseessä on ikäryhmän korkein osuus sitten vuoden 2008. Koko väestön osalta luku on 29 prosenttia. Luvut ovat peräisin Ipsos Norwayn Norsk Monitor 2026 -tutkimuksesta, ja niistä raportoi sunnuntaina NRK.
Vuodesta 1985 vuoteen 2022 niiden norjalaisten osuus, jotka sanovat uskovansa Jumalaan, laski tasaisesti yli puolesta noin neljännekseen. Viimeisen neljän vuoden aikana lasku on tasaantunut, ja koko väestön osalta lukema osoittaa nyt pientä kasvua.
Projektipäällikkö Lars Erik Lie sanoo yllättyneensä tuloksesta ja yhdistää sen toiseen samaan aineistoon sisältyvään kehityskulkuun.
— Näemme tämän olevan yhteydessä siihen, että yhä useampi nuori on huolissaan omasta turvallisuudestaan ja sodasta, Lie sanoo.
Saman tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaat käyvät nyt ensimmäistä kertaa jumalanpalveluksissa useimmin – useammin kuin koko väestö tai yli 60-vuotiaat.
Roald Zeiffert, Høyskolen for ledelse og teologi -korkeakoulun tutkimusjohtaja ja yliopistonlehtori, tulkitsee suuntauksen olevan seurausta vallitsevasta epävarmuudesta.
— Ihmiset ovat paljon taipuvaisempia etsimään jotain ikuisempaa, vakaampaa ja totuudellisempaa, joka voi antaa elämälle suunnan. Levottomassa maailmassa, jossa on sotaa, taloudellista epävarmuutta ja liukuvia normeja, monet kokevat kristillisen kertomuksen tuovan merkitystä, hän sanoo.
