https://nykysuomi.com/valtion-talousarvioesitys-julkistettiin-lisaa-rahaa-kehitysyhteistyohon-mm-varhaiskasvatukselta-ja-kouluilta-pois/

Kotimaa

Valtion talousarvioesitys julkistettiin – Lisää rahaa kehitysyhteistyöhön, mm. varhaiskasvatukselta ja kouluilta pois

Päivitetty 11.8.2018, Julkaistu 9.8.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Valtiovarainministeriö julkaisi talousarvioesityksensä vuodelle 2019 tänään. Ennalta tiedetyt leikkaukset mm. koulutukseen toteutuivat ja myöskin vähemmän yllätyksellisesti Suomi tulee panostamaan entistä enemmän kehitysyhteistyöhön. Maahanmuutosta leikataan 47 miljoonaa euroa ja korkeakoulutuksesta 175 miljoonaa. Kaikenkaikkiaan Suomen talous on ensi vuonna tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 1,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Kehitysyhteistyöhön Suomi aikoo tuupata 726 miljoonaa euroa, joka on noin 36 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kohdassa "Eräät jäsenmaksut" rahaa on arvioitu palavan 78 miljoonaa. Kaikenkaikkiaan ulkoministeriön hallinnonalaan on budjetoitu ensi vuodelle noin 1,12 miljardia euroa, 17 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna.

Suurimpana kärsijänä tässä talousarviossa näyttäisivät olevan opiskelijat. Leikkauksia on tehty kautta linjan ja rahaleikkurissa ovat niin varhaiskasvatus, peruskoulut kuin korkeakoulutkin. Lisää rahaa on suunnattu ainoastaan ammatilliseen koulutukseen, jonka osalta budjettiin lisätään 24 miljoonaa euroa. Tämän investoinnin jättämän aukon paikkaamiseksi varhaiskasvatuksesta sekä peruskouluilta otetaan pois noin 33 miljoonaa euroa, korkeakouluilta 175 miljoonaa euroa ja opintotuesta leikataan 1,8 miljoonaa euroa. Taiteelta ja kulttuurilta nipsaistaan 15 miljoonaa ja liikuntatoimelta mojovat 18 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä viedään budjettiesityksessä 223 miljoonaa euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriöltä otetaan pois 310 miljoonaa euroa, josta suurimpana yksittäisenä leikkauksena nousee esiin uusiutuvan energian tuet, joita leikataan noin 73 miljoonan euron arvosta, sekä julkiset työvoima- ja elinkeinopalvelut 83 miljoonan euron "kevennyksellään".

Sosiaali- ja terveysministeriö menettää määrärahoja noin 83 miljoonaa euroa. Sote-palveluista leikataan 100 miljoonaa, jotka katoavat budjetista valinnanvapauskokeilun rahoituksen päättymisen myötä. Perustoimeentulotukeen kohdistui arviossa 32 miljoonan euron leikkaus, mutta siksi sitä arvioksi kutsutaankin. Työttömyysturvaa leikataan 307 miljoonaa euroa ja veteraaneilta otetaan 11 miljoonaa. Asumistukeen mätetään 81 miljoonaa ja sairausvakuutusjärjestelmään 253 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän.

Oikeusministeriön määrärahat saavat napsun, 25 miljoonaa lisää. Hallinnonalalla panostetaan pienimuotoisesti kautta linjan, mutta suurimman osan lisärahasta nielee itse ministeriö ja hallinto, joka tulee syömään 21 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Valtiovarainministeriö budjetoi itselleen 158 miljoonan euron lisärahan, joka käytetään mm. Euroopan unioniin, jonka kulut ovat Suomen osalta kasvaneet ensi vuodelle 170 miljoonaa euroa sekä eläkkeisiin, jotka tulevat nielemään 129 miljoonaa enemmän vuonna 2019. Kaikenkaikkiaan EU ja "kansainväliset järjestöt" nielevät 2019 yli kaksi miljardia euroa. Myöskin verottaja saa toimintakuluihinsa 10 miljoonaa enemmän, kun taas kunnilta viedään 147 miljoonaa euroa, kohdistuen mm. peruspalveluiden järjestämisen valtionosuuksiin. VM:n budjetti ensi vuodelle on noin 17,4 miljardia euroa.

Puolustusministeriö saa 287 miljoonaa lisää ja summa uppoaa käytännössä täydelleen puolustusvoimien materiaalihankintoihin.

Sisäministeriöltä leikataan 21 miljoonaa ja leikkaukset kohdistuvat erityisesti vastaanottokeskuksien toimintamenoihin, joidenka arvioidaan supistuvan jopa 20 miljoonalla eurolla. Myöskin vastaanottokeskuksien asiakkaille maksettavien tukien määrän odotetaan tippuvan noin 14,5 miljoonaa euroa. Poliisitoimeen satsataan ensi vuonna 22 miljoonaa enemmän kuin 2018, kun taas rajavartiolaitos on juustohöylän kohteena joutuessaan puolen miljoonan leikkauksien eteen. Pelastustoimi saa 763 000 euroa enemmän ja summa uppoaa heittämällä hätäkeskuslaitoksen kasvaneisiin toimintamenoihin.

Verotulot kasvussa, lainaa otetaan 1,75 miljardia euroa

Suomi saa arvioiden mukaan vuonna 2019 verotuloja 45,7 miljardia euroa, jonka myötä kasvua odotetaan -18-19 tulevan 1,7 miljardia euroa. Erityisen suuri luotto ministeriöllä on ansio- ja pääomatuloverojen kasvuun, josta odotetaan 671 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna sekä arvonlisäveroon, jonka tuoton odotetaan kasvavan 875 miljoonalla.

Valtion velan korot ovat vuonna 2019 näillä näkymin noin 1,2 miljardia euroa, joten lainan lyhentämiseen ei taida juuri rahaa liietä.

Lähde: VM

Kolumni: Talouden tasapainottamisohjelma kansalaisjärjellä

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.