Valtion talousarvioesitys julkistettiin – Lisää rahaa kehitysyhteistyöhön, mm. varhaiskasvatukselta ja kouluilta pois

Päivitetty 11.8.2018, Julkaistu 9.8.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Valtiovarainministeriö julkaisi talousarvioesityksensä vuodelle 2019 tänään. Ennalta tiedetyt leikkaukset mm. koulutukseen toteutuivat ja myöskin vähemmän yllätyksellisesti Suomi tulee panostamaan entistä enemmän kehitysyhteistyöhön. Maahanmuutosta leikataan 47 miljoonaa euroa ja korkeakoulutuksesta 175 miljoonaa. Kaikenkaikkiaan Suomen talous on ensi vuonna tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 1,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Kehitysyhteistyöhön Suomi aikoo tuupata 726 miljoonaa euroa, joka on noin 36 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kohdassa "Eräät jäsenmaksut" rahaa on arvioitu palavan 78 miljoonaa. Kaikenkaikkiaan ulkoministeriön hallinnonalaan on budjetoitu ensi vuodelle noin 1,12 miljardia euroa, 17 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna.

Suurimpana kärsijänä tässä talousarviossa näyttäisivät olevan opiskelijat. Leikkauksia on tehty kautta linjan ja rahaleikkurissa ovat niin varhaiskasvatus, peruskoulut kuin korkeakoulutkin. Lisää rahaa on suunnattu ainoastaan ammatilliseen koulutukseen, jonka osalta budjettiin lisätään 24 miljoonaa euroa. Tämän investoinnin jättämän aukon paikkaamiseksi varhaiskasvatuksesta sekä peruskouluilta otetaan pois noin 33 miljoonaa euroa, korkeakouluilta 175 miljoonaa euroa ja opintotuesta leikataan 1,8 miljoonaa euroa. Taiteelta ja kulttuurilta nipsaistaan 15 miljoonaa ja liikuntatoimelta mojovat 18 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä viedään budjettiesityksessä 223 miljoonaa euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriöltä otetaan pois 310 miljoonaa euroa, josta suurimpana yksittäisenä leikkauksena nousee esiin uusiutuvan energian tuet, joita leikataan noin 73 miljoonan euron arvosta, sekä julkiset työvoima- ja elinkeinopalvelut 83 miljoonan euron "kevennyksellään".

Sosiaali- ja terveysministeriö menettää määrärahoja noin 83 miljoonaa euroa. Sote-palveluista leikataan 100 miljoonaa, jotka katoavat budjetista valinnanvapauskokeilun rahoituksen päättymisen myötä. Perustoimeentulotukeen kohdistui arviossa 32 miljoonan euron leikkaus, mutta siksi sitä arvioksi kutsutaankin. Työttömyysturvaa leikataan 307 miljoonaa euroa ja veteraaneilta otetaan 11 miljoonaa. Asumistukeen mätetään 81 miljoonaa ja sairausvakuutusjärjestelmään 253 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän.

Oikeusministeriön määrärahat saavat napsun, 25 miljoonaa lisää. Hallinnonalalla panostetaan pienimuotoisesti kautta linjan, mutta suurimman osan lisärahasta nielee itse ministeriö ja hallinto, joka tulee syömään 21 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Valtiovarainministeriö budjetoi itselleen 158 miljoonan euron lisärahan, joka käytetään mm. Euroopan unioniin, jonka kulut ovat Suomen osalta kasvaneet ensi vuodelle 170 miljoonaa euroa sekä eläkkeisiin, jotka tulevat nielemään 129 miljoonaa enemmän vuonna 2019. Kaikenkaikkiaan EU ja "kansainväliset järjestöt" nielevät 2019 yli kaksi miljardia euroa. Myöskin verottaja saa toimintakuluihinsa 10 miljoonaa enemmän, kun taas kunnilta viedään 147 miljoonaa euroa, kohdistuen mm. peruspalveluiden järjestämisen valtionosuuksiin. VM:n budjetti ensi vuodelle on noin 17,4 miljardia euroa.

Puolustusministeriö saa 287 miljoonaa lisää ja summa uppoaa käytännössä täydelleen puolustusvoimien materiaalihankintoihin.

Sisäministeriöltä leikataan 21 miljoonaa ja leikkaukset kohdistuvat erityisesti vastaanottokeskuksien toimintamenoihin, joidenka arvioidaan supistuvan jopa 20 miljoonalla eurolla. Myöskin vastaanottokeskuksien asiakkaille maksettavien tukien määrän odotetaan tippuvan noin 14,5 miljoonaa euroa. Poliisitoimeen satsataan ensi vuonna 22 miljoonaa enemmän kuin 2018, kun taas  rajavartiolaitos on juustohöylän kohteena joutuessaan puolen miljoonan leikkauksien eteen. Pelastustoimi saa 763 000 euroa enemmän ja summa uppoaa heittämällä hätäkeskuslaitoksen kasvaneisiin toimintamenoihin.

Verotulot kasvussa, lainaa otetaan 1,75 miljardia euroa

Suomi saa arvioiden mukaan vuonna 2019 verotuloja 45,7 miljardia euroa, jonka myötä kasvua odotetaan -18-19 tulevan 1,7 miljardia euroa. Erityisen suuri luotto ministeriöllä on ansio- ja pääomatuloverojen kasvuun, josta odotetaan 671 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna sekä arvonlisäveroon, jonka tuoton odotetaan kasvavan 875 miljoonalla.

Valtion velan korot ovat vuonna 2019 näillä näkymin noin 1,2 miljardia euroa, joten lainan lyhentämiseen ei taida juuri rahaa liietä.

Lähde: VM

Kolumni: Talouden tasapainottamisohjelma kansalaisjärjellä

 

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.