Mainos:

Valtion talousarvioesitys julkistettiin – Lisää rahaa kehitysyhteistyöhön, mm. varhaiskasvatukselta ja kouluilta pois

Päivitetty 11.8.2018, Julkaistu 9.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriö julkaisi talousarvioesityksensä vuodelle 2019 tänään. Ennalta tiedetyt leikkaukset mm. koulutukseen toteutuivat ja myöskin vähemmän yllätyksellisesti Suomi tulee panostamaan entistä enemmän kehitysyhteistyöhön. Maahanmuutosta leikataan 47 miljoonaa euroa ja korkeakoulutuksesta 175 miljoonaa. Kaikenkaikkiaan Suomen talous on ensi vuonna tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 1,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Kehitysyhteistyöhön Suomi aikoo tuupata 726 miljoonaa euroa, joka on noin 36 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kohdassa "Eräät jäsenmaksut" rahaa on arvioitu palavan 78 miljoonaa. Kaikenkaikkiaan ulkoministeriön hallinnonalaan on budjetoitu ensi vuodelle noin 1,12 miljardia euroa, 17 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna.

Suurimpana kärsijänä tässä talousarviossa näyttäisivät olevan opiskelijat. Leikkauksia on tehty kautta linjan ja rahaleikkurissa ovat niin varhaiskasvatus, peruskoulut kuin korkeakoulutkin. Lisää rahaa on suunnattu ainoastaan ammatilliseen koulutukseen, jonka osalta budjettiin lisätään 24 miljoonaa euroa. Tämän investoinnin jättämän aukon paikkaamiseksi varhaiskasvatuksesta sekä peruskouluilta otetaan pois noin 33 miljoonaa euroa, korkeakouluilta 175 miljoonaa euroa ja opintotuesta leikataan 1,8 miljoonaa euroa. Taiteelta ja kulttuurilta nipsaistaan 15 miljoonaa ja liikuntatoimelta mojovat 18 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä viedään budjettiesityksessä 223 miljoonaa euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriöltä otetaan pois 310 miljoonaa euroa, josta suurimpana yksittäisenä leikkauksena nousee esiin uusiutuvan energian tuet, joita leikataan noin 73 miljoonan euron arvosta, sekä julkiset työvoima- ja elinkeinopalvelut 83 miljoonan euron "kevennyksellään".

Sosiaali- ja terveysministeriö menettää määrärahoja noin 83 miljoonaa euroa. Sote-palveluista leikataan 100 miljoonaa, jotka katoavat budjetista valinnanvapauskokeilun rahoituksen päättymisen myötä. Perustoimeentulotukeen kohdistui arviossa 32 miljoonan euron leikkaus, mutta siksi sitä arvioksi kutsutaankin. Työttömyysturvaa leikataan 307 miljoonaa euroa ja veteraaneilta otetaan 11 miljoonaa. Asumistukeen mätetään 81 miljoonaa ja sairausvakuutusjärjestelmään 253 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän.

Mainos:

Oikeusministeriön määrärahat saavat napsun, 25 miljoonaa lisää. Hallinnonalalla panostetaan pienimuotoisesti kautta linjan, mutta suurimman osan lisärahasta nielee itse ministeriö ja hallinto, joka tulee syömään 21 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Valtiovarainministeriö budjetoi itselleen 158 miljoonan euron lisärahan, joka käytetään mm. Euroopan unioniin, jonka kulut ovat Suomen osalta kasvaneet ensi vuodelle 170 miljoonaa euroa sekä eläkkeisiin, jotka tulevat nielemään 129 miljoonaa enemmän vuonna 2019. Kaikenkaikkiaan EU ja "kansainväliset järjestöt" nielevät 2019 yli kaksi miljardia euroa. Myöskin verottaja saa toimintakuluihinsa 10 miljoonaa enemmän, kun taas kunnilta viedään 147 miljoonaa euroa, kohdistuen mm. peruspalveluiden järjestämisen valtionosuuksiin. VM:n budjetti ensi vuodelle on noin 17,4 miljardia euroa.

Puolustusministeriö saa 287 miljoonaa lisää ja summa uppoaa käytännössä täydelleen puolustusvoimien materiaalihankintoihin.

Sisäministeriöltä leikataan 21 miljoonaa ja leikkaukset kohdistuvat erityisesti vastaanottokeskuksien toimintamenoihin, joidenka arvioidaan supistuvan jopa 20 miljoonalla eurolla. Myöskin vastaanottokeskuksien asiakkaille maksettavien tukien määrän odotetaan tippuvan noin 14,5 miljoonaa euroa. Poliisitoimeen satsataan ensi vuonna 22 miljoonaa enemmän kuin 2018, kun taas  rajavartiolaitos on juustohöylän kohteena joutuessaan puolen miljoonan leikkauksien eteen. Pelastustoimi saa 763 000 euroa enemmän ja summa uppoaa heittämällä hätäkeskuslaitoksen kasvaneisiin toimintamenoihin.

Verotulot kasvussa, lainaa otetaan 1,75 miljardia euroa

Suomi saa arvioiden mukaan vuonna 2019 verotuloja 45,7 miljardia euroa, jonka myötä kasvua odotetaan -18-19 tulevan 1,7 miljardia euroa. Erityisen suuri luotto ministeriöllä on ansio- ja pääomatuloverojen kasvuun, josta odotetaan 671 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna sekä arvonlisäveroon, jonka tuoton odotetaan kasvavan 875 miljoonalla.

Valtion velan korot ovat vuonna 2019 näillä näkymin noin 1,2 miljardia euroa, joten lainan lyhentämiseen ei taida juuri rahaa liietä.

Lähde: VM

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

15 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Kari Lindberg
Kari Lindberg
8 years ago

Elikkäs lisää rahaa neekerinperseeseen ja kaikki leikkaukset suomalaisilta. Kiitos oikeen perkeleesti maanpetturit siellä eduskunnassa ja hallituksessa.

Sensuroimaton Totuus
Sensuroimaton Totuus
8 years ago

Polpo on pamputtanut kansallismielisiä 22 miljoonan arvoisesti, maahantunkeutujilla bileet jatkuu ja afrikan neekerit pystyvät ostamaan monta uutta kumivenettä.

Valtakunnassa kaikki hyvin!

Mielienpahoittaja
Mielienpahoittaja
8 years ago

Tuosta nähdään kun alle apinatason edustajat ottaa rahoja sieltä mihin ei ikinä pitäsi koskea.

juha.
juha.
8 years ago

Rahat menevät mulliturville täällä ja tuonne.
Ei paljoa hae, että itse Sipilä hyötyy näistäkin ”panostuksista” kautta rantain tai suoranaisesti. Mitään häpyä tuolla lestalla ei ole ollut missään vaiheessa elämänsä aikana, jolloin tämä ”liikenerona” tunnetun miehen kuvatuksen suurimmat menestystarinat ovat kirjatut.
Muutoin on hyvin mielenkiintoista, että peruskouluilta ja opiskelijoilta otetaan budjetti rahoja pois kun jokainen meistä tietää millaista väkeä yliopistoihin on pesiytynyt ja minkälaisia opinnäytetöitä nuo läpitteensä politisoituneet laitokset suoltavat kuin väärää rahaa. Ja mitäpä sanomista puolustuksekseen voivat kyseiset maailmanparantaja-opiskelijat sanoa kun toisessa vaakakupissa on aivan turhaan pois suomalaisilta lisätty kehitysapumäärärahat vallankin kun Suomessa on köyhyyttä nykyään kaikkein eniten ottaen huomioon sodanjälkeiset ajat 1970-luvulta alkaen. Ja jos köyhyyttä oli reaalisesti enemmän tuolloinkin. Se johtui ainoastaan siitä ettei tuolloinkaan vielä ollut taloudellisia resursseja käytettävissä toisin kuin nyt on ollut, mutta jotka lukuiset hallitukset ovat tuhlanneet valuuttaa taivaantuuliin pitkin maailmaa juuri siihen kehitysapuun ja Afrikan savikylien naimakunnon kohentamiseen sillä aikaa kun omassa kotimaassa olisi ollut lukuisia erilaisia rahanreikiä, joita viisaat ja isänmaalliset poliittiset johtajat olisivat korjanneet parantaen näin oman kansan elinehtoja ja -oloja niin kuin hyvän isä miehen tuleekin tehdä. En voi olla mainitsematta presidentti Urho Kekkosta (1900-1986), joka siitä kaikesta ”pahasta” huolimatta mitä tuohon ”pahaan” mieheen voi vain kulminoitua. Oli kuitenkin isänmaallisista isänmaallisin mies, joka kantoi huolta omasta kansastaan joka ainoana virka päivänä oli hän sitten pussaamassa ryssää tai hoitamassa sisäpolitiikkaa umpi kierojen, pikkusieluisten ja keskenään riitaisten hallituspuolueiden takia, jolloin Kekkoseen lyötiin itsevaltiaan lähtemätön leima hänen hajoittaessa eduskunnan tuon tuostakin kun asioiden hoidosta ei tullut yhtään mitään kun urakka kusi kuin VPK:lla joka tappeli kuin kissat ja koirat palavan talon pihassa siitä kuka saa pitää mistäkin letkusta kiinni ja kenenkä kiivetä välikattoa sammuttamaan. Hyvin aktiivisesti suuri taloudellinen hanke, jossa presidentii Urho Kekkonen oli mukana hoitaen neuvottelut Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosyginin (1904-1980) kanssa perustettavan kaupungin Kostamuksen kaivos kombinaatin ja kerrostalot, joka työllisti suomalasia rakennusmiehiä ja rakennusteollisuutta kautta Suomen. Eräänä lukuna voidaan pitää myös Kekkosen ”runnaamaa” Hätätilahallitusta v. 1976 kun Suomessa työttämyys oli noussut muistaakseni reiluun 70 000. Tuossa tilaisuudessa virnistelevät poliitikot eivät olleet ”läsnä” edes nimeksikään huolimatta vakavasta yhteiskunnallisesta tilanteesta, sillä tuonakin aikana kyse oli poliittisesta eliitistä, jolla itsellä ei ollut hätäpäivää, vaikka nykyajan kaikkia herkkuja ei vielä ollut saatavillakaan lahjusrahojen ja pimeiden itsekkäiden kauppojen osalta ainakaan tässä laajuudessa kuin nyt.
Reilun 30 vuoden aikana maata hallinneet hallitukset eivät ole nakanneet paskaakaan Suomen kansan edusta vaan he ovat vain ajatelleet omaa poliittista karriääriään ja sen ulkopuolelta käärittävillä eduilla ja rahalla. Tämä kaikki eskaloitui hyper -mittasuhteisiin sen jälkeen kun v. 1994 Suomi suhmuroitiin vääryydellä ja viekkaudella samoja ominaisuuksia omaavaan EU:hun.

m1xa
m1xa
8 years ago
Reply to  juha.

Siinä se oli! Ei lisättävää. Aamen!

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Eu ja kansainväliset järjestöt nielevät yli kaksi miljoonaa euroa. Miksi ei siis säästetä eroamalla Eu:sta ja hukkaputki järjestöistä? Samoin haittamaahanmuuton lopettaminen toisi oivat säästöt. Tuuli voima-tuet pois samoin sellaiset turhakkeet lopetettava kuin valtion ravitsemusneuvottelukunta ja muut vastaavat
rahan haaskuu organisaatiot.

Mjäs
Mjäs
8 years ago

Liikenero Sipilä rikastui tsägällä ja koplauksilla jotka olivat lain ja laittomuuden välisellä harmaalla alueella.
Taloaan pakoloisille tarjotessaan Sipilä paljastui tuiki tyhmäksi.
Lukenut mies muttei mitään käsitystä kokonaisuuksista, kuten usein on tämän paremman väen kohdalla.
Samanlainen globalistien korruptoima nilkki kuin kataiset ym.
EU:lle ei muka ole vaihtoehtoa, totta vitussa on!
Suurin ongelma mitä nämä eivät tunnusta on rosvopankkien mafia joka ryöstää vähitellen kaiken.
Kohta taas nostavat korkoja.
Korothan pitäisi julistaa maailmanlaajuisesti ikiajoiksi 0-1:een%.

Eetee
Eetee
8 years ago

”Maahanmuutosta leikataan 47 miljoonaa euroa”

HA! Hevonpaskaa. Ja jos olisikin totta, mitätön pisara kolmessa matumiljardissa.

pertti a manninen
pertti a manninen
8 years ago
Reply to  Eetee

taitaa tosiasiassa mamukulut kaikkinen virkakoneistopalveluineen maksavan n.4-6 MRD/v 2018..2019+ 1Mrd

Huomioitsija
Huomioitsija
8 years ago

Vanhuksista ei puhuta mitään verot senkun on kovemmet kun työssä käyvillä Kuinka voidaan suosia tasa arvottomuutta otetaan niiltä joilla on vähän ennestään Kuinka kehdataan demarit jo vie eläkkeestä indeksillään Saadaan kiittä Mooses Lipposta

Patriootti
Patriootti
8 years ago

Ja jos en aivan väärässä ole, niin nämäkin hallituksen ilakoimat ALV:n lisätulot eivät hetkauta valtion taloutta millään tavalla, koska ne ohjataan suoraan EU:n pohjattomaan a.reikään samoin kuin ne vähäiset tullimaksut ulkomaankaupasta.

pirre
pirre
8 years ago

TAAS OTETAAN LAPSILTA! NYT NE RAJAT KIINNI! Tänne raahataan aikuisia ukkoja ekalle luokalle ympäri maailmaa, omat lapset kärsii! … Hallitus vaihtoon.

huugo
huugo
8 years ago

Varsinainen maturahasto on piilotettu ovelasti niin että se ei suoraaan näy budjetissa. Se on helppo ”kikkailla” piiloon. Muistuttaa nykyistä isojen pörssiyhtiöiden tiedotuslinjaa. Muistan kun meillä oli ennen taloudellisen tilanteen ja budjetti palaveri henkilökunnalle. Siinä näkyi selvästi eri menoerät ja jyvitykset melko tarkasti. Aika muuttui johtajat vaihtui ja aloimme heitellä tikkaa tiedostustilaisuuksissa, mitä keskemmälle osui, se oli hyvä juttu ja porukat olivat haltioissaan. Itse naureskelin sille paskalle. Kerran osastomme päälle oli ”löytynyt” ylimääräisiä kuluja ja kysyin mitä ne on. En saanut vastausta vaan silmien muljauttelua. Selvisi että hyvin tuottavan osastomme rahavarat oli ryöstön kohteena toisille osastoille, joka on tavallista pörssi yhtiöiden sisällä nykyään, sitä ”kikkailua” nääs. Tuli olo että olen munannut jossain kun yhtä äkkiä tulos ja viivan alle jäänyt tulos huononi. Ja kateelliset pääsivät vittuilemaan.

Matsui
Matsui
8 years ago

Toivoisin ettei Sipilän naamaa näytettäisi näillä sivuilla. Tulee huono olo.

Tpo
Tpo
8 years ago
Reply to  Matsui

Toimitus pahoittelee kuvavalintaa. Totuus ei ole aina kaunista…

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.