Kolumni: Talouden tasapainottamisohjelma kansalaisjärjellä

Suomi ottaa ensi vuonna 1,7 miljardia euroa lisää velkaa. Siten talous on melkoisen yksiselitteisesti 1,7 miljardia alijäämäinen. Joku voisi ajatella, että olisi fiksumpaa elää varojensa mukaan kuin ottaa vuosi toisensa jälkeen miljarditolkulla lainaa, jonka vuosittaiset korot huitelevat muuten myös miljardiluokassa. Verotuloja tulee joka vuosi lisää, mutta siltikään ei riitä… Mistä sitten leikata? Leikin hetken ”johtajien johtajaa” ja oletan, että minua kuunneltaisiin äärimmäisen vakavasti budjettia/talousarviota veistellessä…

1. Kehitysyhteistyö

Kehitysavun hyödyllisyydestä voidaan olla montaakin mieltä ja on mielestäni kohtuutonta, että maassa, jossa BKT on noin 40 000 euroa per kansalainen ja jossa asuu noin viisi miljoonaa ihmistä, maksetaan kehitysapua 726 miljoonaa euroa, eli noin 140 euroa per kansalainen. 0,3% BKT:sta kehitysapuun… Ei sanon minä (ei sillä että siitä jotain hyötyä olisi) ja toteankin esimerkiksi 360 000 000 euron, n. 0,15% riittävän varsin hyvin.

+360 miljoonaa

2. Maahanmuutto

Rajat-kiinni. Hyvin yksinkertaista. Jos ei muuten, niin säästösyistä. Pakolaisten vastaanottoon ollaan hassaamassa 127 miljoonaa euroa, joten siitä säästyisi pitkä penni omaan taskuun ja esimerkiksi suoraan kriisialueille jaettavaksi, jos oikein joviaaleiksi heittäydytään. Leikataan vastaanottotoiminnasta 100 miljoonaa ja panostetaan 27 miljoonaa euroa kohdistettavaksi paikallisesti kriisialueille. Vastaanottokeskusten muuttuessa tarpeettomiksi, säästyy vielä lisäksi 60 miljoonaa.

+160 miljoonaa

3. Kotouttaminen

Rajat kiinni-politiikan seurauksena kulut eivät enää kasvaisi ja ylipäätään kiristettävän pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan seurauksena ainakin rikokseen syyllistyneet turvapaikanhakijat tulee karkottaa. Tämä tarkoittaisi automaattisestikin noin 10% tiputusta erinäisiin kuluihin, mutta kotouttaminen on ala, josta riittää leikattavaa nytkin. Kyseessä on maahantulijalle, oli hän sitten pakolainen tai ”tavallinen” maahanmuuttaja, tarjottavien palveluiden viidakko, johon uppoaa 225 miljoonaa euroa valtion rahoja vuosittain. Jos emme kotouttaisi, vaan odotuttaisimme tulijoita esimerkiksi parakkitaloissa siksi, kunnes tilanne kotimaassa olisi ”siedettävä”, säästäisimme pitkän pennin. Tämä myöskin karsisi osaltaan maahan pyrkivien määrää. Määrärahat puolitetaan ja lopuilla hankitaan kielitaitoisia kuraattoreita ja sosiaalityöntekijöitä parakkikyliin.

+110 miljoonaa

4. Uusiutuvan energian tuotantotuki

Uusiutuva energia on toki hieno asia, mutta niin kauan, kuin valtio ei saa suoraa rahallista tuloa energiatuotannosta näilläkään keinoin, ei valtion tule siihen investoida, vaan kyseessä on normaalia yritystoimintaa, joka maksaa tutkimuksensa itse. Vuodelle 2019 budjetoitu 280 miljoonaa tulisi asettaa Korkeintaankin vuoden 2015 tasolle, eli noin 200 miljoonaan, ellei jopa kokonaan poistettavaksi. Olemme kuitenkin realisteja ja toteamme, ettei määrärahan nollaaminen kelpaisi kuitenkaan kuin tietylle väelle, joten sanotaan, että noudattaisimme vuoden 2015 tasoa.

+80 miljoonaa

5. Puoluetuet

Eivät kaipaa selittelyä.

+30 miljoonaa

6. Lapsilisät pois hyvätuloisilta

Jos kymmeneltä parhaiten tienaavalta prosentilta poistettaisiin lapsilisät, säästyisi pyöreästi noin 137 miljoonaa euroa. Hyvätuloiset eivät tarvitse lapsilisää mihinkään, vaan hyvin usein raha menee jälkikasvun Porsche-säästötilille tai muuhun vastaavaan. Ylipäätään, rikkaamman väestönosan oikeus sosiaalitukiin tulee saattaa kyseenalaiseksi.

+137 miljoonaa

7. Valtion ”televisio- ja radiorahasto”

Rahasto, jolla tuetaan Yleisradion toimintaa. Siis läpeensä mädän ja politisoituneen mediatalon propagandistista huoraamista hallitukselle. Määrä on huimaava 518 miljoonaa euroa. YLE:n yhteiskunnallinen ja journalistinen merkitys sekä laatu on laskenut niin merkittävästi, ettei sen tukemista nykyisellä tasolla voda pitää siedettävänä, saati hedelmällisenä. 1/3 leikkaus on vähintäänkin kohtuullinen ja sen luulisi puhdistavan nurkkia turhista sukan kuluttajista. Journalismin laatua ei tehdä rahalla vaan työllä.

+172 miljoonaa

8. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen

56 miljoonaa euroa tukea asiaan, jonka tulisi olla jokaisen alalla toimivan yrityksen lain säätämä velvollisuus ja jonka tulisi olla merkittävä toiminnan laatua sekä edellytyksiä säätelevä tekijä. Poistettavaksi.

+56 miljoonaa

9. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin ja muuhun toimintaan

On vuosi 2018 ja Suomen valtio työntää kirkon toimintaan yhä 117 miljoonaa vuodessa… Toki tiedostan kirkon toiminnan merkityksen, mutta yhteiskunnallisten toimintojensa osalta kirkko on käytännössä turha välikäsi. Tämän lisäksi Evankelis-Luterilainen kirkko on melko rikas omistuksiensa ja verotusoikeutensa kautta, joten 2/3 leikkaus kirkon tukiin on täysin kohtuullinen. Kirkon yhteiskunnallisesti merkittävät tehtävät on hoidettavissa muinkin keinoin.

+80 miljoonaa

10. Ahvenanmaan itsehallintokulut eli ns. ”tasoitusmaksu”

Suomen valtio maksaa yhdelle maakunnistaan vuosittain kasvavaa tasoitusmaksua sen itsehallinnon toteuttamiseen. Kuitenkin Ahvenanmaa on yksi Suomen rikkaimmista maakunnista ja ainoastaan Uusimaa menee asukkaiden tienesteissä sen edelle. Vuodelle 2019 tasoitusmaksu on arvioitu 240 miljoonaan. Sääntö summalle on 0,45% valtion kokonaistuotosta. Ahvenanmaalla asuu hieman alle 30 000 ihmistä, joten summa on posketon. Ahvenanmaalle maksetaan jos jonkinlaista tukea ja kompensaatiota muutenkin, joten 2/3 leikkaaminen on vähintäänkin kohtuullista.

+160 miljoonaa

11. ”Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus”

Rahaa asiaan, jokaon vastatuulessa jopa hallituksen sisällä joka sote-uudistuksen mahdollisesti kaatuessa menee suoraan suden perseeseen. Koska järjestelmässä toki on korjattavaa ja koska maakuntauudistus tullaan aivan varmasti Keskustan mieliksi toteuttamaan kuitenkin, jätämme 1/3 213 miljoonan euron määrärahasta koskematta.

+141 miljoonaa

12. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle, avustukset eräiden museoiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin sekä leikkaukset sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintamenoihin

Sijoitustuottojen siirto Kreikkaan (10 miljoonaa) poistetaan kokonaan. Ne kun eivät ole Kreikkalaisten rahoja ja me saamme tälläkin lahjoituksella vastineeksi ainoastaan oikeuden antaa lisää. Avustukset ym. käyttökustannuksiin joutavat leikkurin alle, sillä taiteen tulee elättää itse itsensä, tai sitten se ei elä. Parempina aikoina voidaan tukea ”parempaa taidetta”, jonka kuluttajat eivät sitä itse tahdo maksaa (1/3= n. 15 miljoonaa). Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintamenoihin käytettävä 58 miljoonaa on täydellisen tuottamaton ja valtiolle turha menoerä. Koska harjoituksen vuoksi voi jossakin käydä ”kriisiä hallitsemassa”, jätetään määrärahasta 1/3 koskematta, eli säästöä noin 38 miljoonaa.

+63 miljoonaa

13. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset

Käytännössä raha on mm. kehitysmaissa tapahtuvaa rahan polttamista, eli sijoitus jonka potentiaali arvonsa lisäämiseen on käytännössä 0. Yritystuet, jotka kohdistuvat Suomen rajojen ulkopuolelle, vieläpä niin, etteivät ne todennäköisesti koskaan tuota mitään, ovat mielisairas idea ja käytännössä osa kehitysapua, jonka näen kohtuuttomaksi kokonaisuudessaan muutenkin. Poistetaan koko roska.

+130 miljoonaa

Kolmetoistakohtaisen talouden tasapainotusohjelman loppusumma: 1,679 miljardia euroa lisää valtion kassaan. Maalais-/kansalaisjärki ei välttämättä näytä tai kuulosta hyvältä suurissa saleissa, mutta se toimii. Suomi ei olisi tämän tasapainotusohjelman jälkeen yhtään sen enempää kusessa kuin nytkään, päinvastoin. Ehkä joku saattaisi hieman kieroon katsoa ja ehkäpä erilaisten kansainvälisten hyväveli-kerhojen selkääntaputtelijat saattaisivat vähentyä, mutta Suomi ensin, eikö?

Toki nuo näkemykseni ovat täydellisen absurdeja nykyisen hallinnon ja ”yleisen mielipiteen” aikana, mutta yhtä kaikki. Osoitin mielestäni sen, että jos talous halutaan kuntoon, se saadaan kuntoon. Osoitin myöskin mielestäni sen, ettei talous tule olemaan kunnossa niin pitkään, kuin nykyinen ”halataan koko helvetin maailmaa”-politiikka on voimissaan.

Valtio on olemassa kansaa varten ja kansa on olemassa itseään varten. Sellaiset ajatukset ja instituutiot jotka eivät tähän ajatuksen kykene taipumaan, ovat suoraan haitallisia Suomen kansalle.

Petri Perta

PS: Niin absurdiksi en heittäytynyt, että olisin esimerkiksi EU:n kahden miljardin jäsenmaksun ynnä muun EU-liitännäisen poistanut, sillä ero EU:sta on vielä pitkän matkan päässä. Emme myöskään voi tietää kuinka ero vaikuttaisi valtion talouteen, joten ne useamman miljardin säästöt vapautuvat sitten kansallisiin investointeihin, kun se ilon ja onnen päivä koittaa.