Euroopan komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä, jolla vahvistetaan väärinkäytösten ilmoittajien suojelua kaikkialla EU:ssa. Uuden direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi luotava luottamukselliset ilmoituskanavat mm. työpaikoilla havaittujen väärinkäytösten ilmoittamiseen. Valtioneuvosto lähetti direktiiviehdotuksen tiedoksi eduskunnalle tänään.
- Direktiiviehdotus on hyvä lisä keinovalikoimaan, joilla voidaan puuttua korruptioon ja muihin väärinkäytöksiin. On tärkeää luoda turvallinen ympäristö lainvastaisuuksien ilmoittamiseen, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Tarkoituksena on luoda tehokas suoja niille, jotka ilmoittavat yleiseen etuun kohdistuvista, nimenomaan EU:n lainsäädännön rikkomisista esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, elintarvikkeiden turvallisuudessa tai kuluttajansuojassa. Nykyisin väärinkäytösten ilmoittajien suojelu on EU:ssa jokseenkin retuperällä. Vain 10 jäsenmaata takaa väärinkäytösten paljastajille kattavan suojelun. Nykysuomi ei tavoittanut lainsäädäntöneuvos Tia Mölleriä kommentoimaan sitä, koskeeko uusi direktiivi todella vain EU-lainsäädäntöä, vai kattaako se myöskin kansallisen lainsäädännön.
Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioissa tulisi ottaa käyttöön suojatut kanavat, joiden avulla voidaan ilmoittaa työn yhteydessä havaituista väärinkäytöksistä sekä organisaatioiden sisällä että tarvittaessa suoraan viranomaisille. Tavoitteena on myös suojata väärinkäytösten ilmoittajia esimerkiksi irtisanomiselta.
Sekä yksityisellä että julkisen sektorin organisaatioissa tulisi olla malli, jolla voitaisiin ilmoittaa korruptiosta tai muusta väärinkäytöksestä. Yksityisellä sektorilla vaatimus koskisi yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää tai joiden vuotuinen liikevaihto on vähintään 10 miljoonaa euroa. Pienillä yrityksillä tai kunnilla ei olisi ehdotuksen mukaan velvollisuutta luoda ilmoituskanavia. Julkisella sektorilla velvollisuus koskisi valtionhallintoa, alue- ja maakuntahallintoa ja yli 10 000 asukkaan kuntia.
Organisaatioiden sisäisten ilmoituskanavien lisäksi jäsenvaltioissa tulisi olla myös ulkoinen, viranomaisten ylläpitämä ilmoituskanava, jolla väärinkäytöksistä voi ilmoittaa luottamuksellisesti. Tämän toteuttamiseksi jäsenvaltioiden tulisi nimetä toimivaltaiset viranomaiset.
Direktiivin mukainen suoja ei kattaisi ilkivaltaisten tai perättömien ilmoitusten tekijöitä tai aiheetonta maineen vahingoittamista. Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi myös kertoa kansalaisille uusista säännöistä ja antaa viranomaisille koulutusta väärinkäytösten ilmoittajien kohtelusta. Sitä, kuka tulkitsee ilmoituksia "aiheettomiksi maineen vahingoittamisiksi" tai vastaaviksi, ei Oikeusministeriön tiedotteessa kerrota.
Lähde: Oikeusministeriö





