Asumiskustannukset, kallis ruoka, korkea verotus ja elinkustannukset yleensä aiheuttavat Suomessa sen, ettei palkalla tule toimeen. Tämä on varsin yleinen käsitys ja mikäli PAM:n selvitystä on uskominen, se pitää tyystin paikkansa. Suomi käytti vuonna 2017 arviolta 500 miljoonaa, eli puoli miljardia euroa palkkatyököyhien riittämättömien ansiotulojen kompensaatioon, suomeksi: sosiaalietuuksiin.
Mainitusta puolen mijardin kakusta yksin kokkien, tarjoilijoiden ja siivoojien saamat tukiaiset muodostavat PAM:n mukaan jopa 8% siivun. Liiton mukaan myöskin osa-aikaiset sekä pätkätyöt ovat lisääntyneet ja tämä näkyy mm. sovitellun päivärahan maksamisen lisääntymisenä.
"Vuonna 2011 palvelualojen työttömyyskassan työttömyysetuuden saajista 19,9 % sai päivärahan soviteltuna, vuonna 2018 vastaava osuus oli jo 38,2 %", selvityksessä todetaan.
Selvityksessä todettiin myös, että esimerkiksi edellä mainittujen tehtävien osalta tarjolla olevat työpaikat ovat lähes 3/4 oli laadultaan heikkoja sekä toimeentulon epävarmuutta lisääviä, eli PAM:n määritelmän mukaan mm. osa-aikatöitä, pätkätöitä, vuokratöitä, provisiopalkattuja, yrittäjiä ynnä muita vastaavia.
"Tilastokeskuksen aineistoon rajautuneet siivoojat joutuivat turvautumaan 3,89 kertaa todennäköisemmin soviteltuun perusturvaan, 2,62 kertaa todennäköisemmin soviteltuun ansioturvaan, 3,62 kertaa useammin yleiseen asumistukeen ja 3,51 kertaa useammin toimeentulotukeen kuin keskivertopalkansaajat", selvityksessä tiivistettiin.
Lähde: PAM
