Käsitys ihmisen lajihistoriasta monimutkaistuu geenitutkimuksen tarkentuessa. Nykyisin elävien ihmisten geeneistä on löytynyt muistoja useista hominideista, jotka ovat eronneet nykyihmiseen homo sapiens sapiens johtaneesta kehityslinjasta satoja tuhansia tai miljoonan vuotta sitten, mutta nykyihmisen levittäytyessä Itä-Afrikasta muuhun maailmaan ristetyneet ja jättäneet geenejään ihmiskuntaan.
Otsikkokuvassa Andamaanien asukkaita.
Perinteisen ja pitkään ainoana hyväksyttynä tutkimusta ja opetusta dominoineen "out of Africa" -näkemyksen mukaan olemme kaikki noin 100 000 vuotta sitten itäisestä Afrikasta muualle levinneet panmigraation (maailmanlaajuinen muuttoliike) seurausta, eikä meillä ole Afrikan ulkopuolisten ihmispopulaatioiden geenejä. Sitkeän jarrutuksen jälkeen tästä käsityksestä on luovuttu.
Monet ei-geneettiset tiedot olivat jo vuosikymmeniä tukeneet hypoteesia geenienvaihdosta homo sapiens neanderthalensiksen (Neanderthalin ihminen) ja nykyihmisen välillä:
- Kraniologisesessa (kallonmittaus-) aineistossa havaittu h.s.neanderthalensis- ja h.s.sapiens-kallojen samansuuntainen kehitys arkaaisesta tyypistä kohti "modernimpaa". So. varhaiset nykyihmiset olivat "neanderthalimaisempia" ulkonäöltään, kuin myöhemmät jälkeläisensä, ja neanderthaleiden kehitys oli samansuuntainen. (M.Niskanen)
- H.s.sapiensien on täytynyt Afrikasta poistuttuaan kohdata h.s.neanderthalensiksia mm. Persianlahden jokisuistoissa, joita he eivät ole voineet sivuuttaa levittäytyessään vanhalle mantereelle.
- Mekanismia, joka estäisi geenienvaihdon esihistoriallisessa oloissa on vaikea olettaa.
- Tunnettiin jo vuosikymmen sitten useita selvästi nykyihmis-neanderthal -hybridejä. Mm. "Lagar Velhon poika" Portugalista. (Trinkaus)
- Geenimutaatiot, joista seuraa niitä kantavalle yksilölle mm. vaaleat/punertavat hiukset ja sini/viher/harmaa silmienväri ja heikosti uv-säteilyä sietävä vaalea ja ohut iho, ajoitettiin ensin vuosituhansille ennen "nykyihmisen" silloin oletettua migraatiota Euraasiaan. Olosuhteet Afrikassa eivät ole voineet tukea näiden ominaisuuksien yleistymistä, joten niiden täytyy olla perittyjä pohjoisilla leveysasteilla jo ennen "out of Africa" -panmigraatiota asuneelta väestöltä.
- Szeletian-kulttuurin argeloginen aineisto Böömissä osoittaa esinekulttuurin jatkuvuutta vaikka ihmisjäännökset muuttuvat neanderthalensiksista "nykyihmiseen".
Tämä kaikki oli tiedossa, mutta tiedemaailman konsensus piti kiinni "out-of-Africasta", kunnes: Kun Svante Pääbon työryhmä Max Planck -instituutissa sai avattua h.s.neanderthalensiksen genomin, vertailu nykyihmiseen osoitti "neanderthal-geenien" jatkavan olemassaoloaan nykyisin elävissä ihmisissä, -poikkeuksena musta Afrikka.
Vakuuttavimman nykyaikaisen käsityksen mukaan:
- Ihmis-lajiperheen ensimmäinen(?) panmigraatio oli homo erectuksen leviäminen Afrikan ulkopuolelle. Tämä jätti jälkeensä populaatioita, jotka olivat maantieteellisesti eristäytyneitä itäisessä Afrikassa tapahtuvasta lajikehityksestä, ja siis jonkinverran etääntyivät geneettisesti homo sapiens sapiensista, joka oli ilmaantumassa nykyisen Kenian yms. seutujen savanneilla.
- Noin 100 000 vuotta sitten jokin olosuhteiden muutos ts. suhteellinen ylikansoitus aiheutti toistuvia massa-maastamuuttoja itäisestä Afrikasta a) kohti Euraasiaa, b) muualle Afrikkaan.
- Nykyisen Persianlahden paikkeilla muuttajat kohtasivat h.s.neanderthal-asutusta, ja sulautuivat siihen.
- Hybridiväestö jatkoi levittäytymistään rannikkoreittiä Itäiseen Aasiaan, saavuttaen 40-60 000 vuotta sitten Australia-UusiGuinea -mannerkompleksin ja Indonesian erottavan salmen, ylittäen sen.
- H.s.neanderthalensiksen geenejä on siten kaikissa Aasian-Oseanian väestöissä, Australian abot mukaanlukien.
- Tämä itään suuntautunut rannikkomigraatio kohtasi jossain päin eteläistä Aasiaa nyt löytyneen *tuntemattoman ihmislajin*, ja sulautti sen itseensä. Tuntemattoman lajin geenejä on mm. Andamaanien saarten viimeisissä alkuasukkaissa, ja melanesialaisissa. Tämän lajin päätellään olevan jäännös homo erectus -panmigraatiosta. Kun uudella löydöllä ei ole vielä nimeä, käytämme siitä nimitystä "Andamaanien ihminen", mutta vain tässä artikkelissa.
- On epäselvää, kohtasivatko kohti itää levittäytyvät h.s.sapiens+h.s.neanderthalensis+"Andamaanien-ihminen" -hybridit matkallaan Indonesian Floresin saarelta kahdesta luolasta jäännöksinä löydetyn homo florensiksen väkeä. Tätänykyä arvellaan yleisimmin, että florensikset olivat h.erectus-panmigraation jättämää eteläaasialaista ihmislajien t. alalajien kirjoa.
- Altain vuorilta, Etelä-Siperiasta, Denisin luolasta (Denisovan-) löytyneistä luufragmenteista tunnistettu ihmislaji "Denisovan ihminen" oli joka tapauksessa jo jättänyt perimänsä po. Euraasian eteläiseen asutusvirtaan.
- Meillä on nyt tarkastelussa homo sapiensiksen 100 000 vuotta sitten alkaneen panmigraation kaksi päähaaraa: 1. Pohjoinen, Keski-Aasiaan ja Eurooppaan suuntautunut; 2. Etelä-aasialainen rannikkoreitti, joka asutti Intian tasangot, Kaakkois-Aasian ja Oseanian. H.s.sapiens, h.s.neanderthalensis ja "Denisovan ihminen" vaikuttivat molemmissa, "Andamaanien ihminen" vain eteläisessä.
- Denisovan ihmisen perimää on runsaimmin Uuden Guinean asukkaissa, mutta merkittävän vähän han-kiinalaisissa. Kiinan nykyistä valtaväestöä edeltänyt väestö on omannut denisova-tekijän, koska sitä esiintyy Oseaniassa, joka asutuksen merkittävin aalto lähti Kiinasta Taiwanin kautta Filippiineille, ja edelleen Polynesiaan. Taiwanin nykyiset vuoristokansat ovat tätä ryhmää.
- Espanjasta, Sierra Atapuercasta, löytyneistä luista on tunnistettu Altain denisova-löydön kanssa yhtenevää mtDNA:ta 400 000:n vuoden takaa. Denisovan alkuperän maantieteellinen sijoittaminen on siis hyvin ongelmallista.
- H.s.neanderthalensiksen ja denisovan katsotaan periytyvän h.erectus-panmigraatiosta, siis olevan sisarlajeja.
- "Out of Africa" -panmigraation kolmas haara, jota emme vielä käsitelleet, kohdistui läntiseen Afrikkaan. Sielläkään ei ollut tyhjää "nykyihmisen" tullessa: 700 000 vuotta aiemmin ihmislinjan päähaarasta eronnut populaatio oli jo siellä.
- 35 000 vuotta sitten "nyky"ihmis-asuttajat kohtasivat jonkin, joka jätti 2%:n jäljen heidän geeneihinsä. Mitään fossiilitodisteista tästä ihmisen serkusta ei ole, vain molekyylinpätkä jokaisen afrikkalaistaustaisen perimässä. Nimitämme (vain) tässä tuntematonta afrikkalaista hominidia *Kongon ihmiseksi*. Tässä vaiheessa on tarpeen muistuttaa: "Olemme kaikki erilaisia, mutta olemme samanarvoisia." Ettei tule jälkipuheita.
Ihmiskunta koostuu siis seuraavanlaisesta väestä:
- Homo sapiens sapiens + homo sapiens neanderthalensis + Denisovan ihminen. => Eurooppalaiset, aasialaiset, ja mm. aussi-abot.
- Edelliset + "Andamaanien ihminen. =>Andamaanilaiset, papulaiset, aussi-abot.
- Home sapiens sapiens + "Kongon ihminen". => Mustat afrikkalaiset.
Kuva saattaa tarkentua kun lisää serkkuja löytyy.
Charles Darwinin todistettua ihmisen ja apinoiden lähisukulaisuuden, kiivaan vastustuksen jälkeen asiassa alettiin nähdä hyvät puoletkin: Kun muilla mantereilla, paitsi Euroopassa, esiintyy apinoita, voitiin ajatella että muut polveutuvat apinoista, me eurooppalaiset olemme Jumalan luomia. Äskeinen neanderthal-nykyihminen -geenienvaihdon kiistäminen oli yhtä poliittinen tapa vääntää tieteen löytöjä.
Professoreiden Tatu Vanhanen ja Yrjö Ahmavaara yhteisjulkaisu "Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin", sai 2001 kummallisen vastaanoton, kuten myös Vanhasen ja Richard Lynnin julkaisut. Tiedeyhteisö on kovin kärkkäästi lähtenyt ylitulkitsemaan ja torjumaan joitain näkökulmia ja tosiasioiden esilletuomisia, mutta kovin haluton puuttumaan myös opiskelija-julkaisuissa levitettyihin epätieteellisiin näkemyksiin, kuten "kansallisuus ja jopa sukupuoli on sosiaalinen konstruktio" tai "ihmisrotuja ei ole". Juuri käsittelimme ihmisen alalajeja. 
Asiasta kertoivat:
http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/10/19/tajunnan-rajayttava-tutkimus-afrikkalaisten-alkuperasta/#comment-1824
