https://nykysuomi.com/paivan-kyssari/
Päivän kyssäri kyselee kansalaisilta ajatuksia nykymaailman menosta ja meiningistä.
MITEN on. Mitä laitat ruokalautasellesi, jos ja kun Suomalainen maatalous on ajettu alas ?
Ja mistä ruokasi hankit ?
https://nykysuomi.com/tutkimus-psykiatrisen-hoidon-tarve-kasvoi-jyrkasti-sukupuolenkorjaushoitojen-jalkeen/
Nuorten suomalaisten keskuudessa, jotka saivat feminisoivaa sukupuolenkorjaushoitoa, erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa myöhemmin tarvinneiden osuus kasvoi yli kuusinkertaiseksi. Kansallisen rekisteritutkimuksen takana olevat tutkijat eivät havainneet merkkejä mielenterveyden kohentumisesta, jota hoidoilla oli luvattu saavuttaa.
Tutkimus julkaistiin Acta Paediatrica -tiedelehdessä 4. huhtikuuta 2026, ja se perustuu suomalaisiin terveysrekistereihin. Se kattaa kaikki alle 23-vuotiaat, jotka hakeutuivat vuosina 1996–2019 hoitoon Suomen kahteen keskitettyyn sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön Helsingin ja Tampereen yliopistollisiin sairaaloihin: yhteensä 2 083 henkilöä, joita verrattiin 16 643 väestöstä poimittuun verrokkiin. Seuranta-aika alkoi ensimmäisestä käynnistä ja jatkui kesäkuuhun 2022 saakka, ollen keskimäärin 5,49 vuotta ja enimmillään 25 vuotta.
Jo ennen tutkimusjaksoa 45,7 prosenttia lähetteen saaneista oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa, kun verrokeilla vastaava luku oli 15,0 prosenttia. Vähintään kaksi vuotta ensimmäisen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikössä käynnin jälkeen osuus oli noussut 61,7 prosenttiin, kun taas verrokkiryhmässä luku pysyi 14,6 prosentissa. Lähetteen saaneista 38,2 prosenttia eli 796 henkilöä läpi lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen hormoneilla ja/tai leikkauksilla.
Juuri tässä ryhmässä kasvu on dramaattista. Niiden joukossa, jotka tavoittelivat naiseutta ja saivat feminisoivaa hoitoa, erikoissairaanhoitotasoisen psykiatrisen hoidon tarve nousi 9,8 prosentista ennen arviointia 60,7 prosenttiin sen jälkeen. Maskulinisoivassa hoidossa osuus nousi 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin. Niillä, jotka arvioitiin mutta jotka eivät saaneet lääketieteellistä hoitoa, luvut olivat korkeita jo alussa ja muuttuivat vain marginaalisesti: 53,1 prosentista 59,7 prosenttiin naiseutta tavoittelevilla ja 65,0 prosentista 67,2 prosenttiin mieheyttä tavoittelevilla. Tutkijat itse huomauttavat, että vaikea psykiatrinen sairastavuus voi olla este lääketieteelliselle hoidolle, mikä todennäköisesti selittää hoitoryhmän matalamman lähtötason.
Tutkimus jakaa aineiston myös ajallisesti. Vuosina 2011–2019 lähetteen saaneista – aikana, jolloin lähetteiden määrä räjähti koko länsimaissa – 47,9 prosenttia oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa jo ennen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön tuloaan, kun verrokkiryhmässä luku oli 15,3 prosenttia. Tämä on suunnilleen kaksinkertainen määrä verrattuna vuosien 1996–2010 kohorttiin. Verrokkiryhmässä vastaavaa kasvua ei havaittu.
Kun tutkijat vakioivat syntymävuoden, indeksivuoden ja aiemman psykiatrisen hoidon, erot tasoittuivat lääketieteellistä hoitoa saaneiden ja ilman jääneiden välillä: vakavan psykiatrisen sairastuvuuden riski oli noin kolminkertainen naisverrokkeihin ja viisinkertainen miesverrokkeihin nähden. Rekisteritutkimus ei voi kokeellisesti määrittää, mitä itse interventiot aiheuttavat. Aineisto kuitenkin osoittaa, etteivät hoidon tarpeet vähene hoitojen jälkeen – ja että ne kasvoivat jyrkästi hoitoryhmässä.
Tampereen yliopiston tiedotteessa 14. huhtikuuta 2026 tutkimuksen pääkirjoittaja Sami-Matti Ruuska kommentoi tuloksia.
— Nuoruusiässä aloitettuihin lääketieteellisiin sukupuolenkorjausinterventioihin on kohdistettu suuria odotuksia, sillä niiden on uskottu vaikuttavan suotuisasti mielenterveyteen ja yleiseen toimintakykyyn. Tämä poikkeuksellisen kattava ja valtakunnallisesti edustava rekisteripohjainen seurantatutkimus ei kuitenkaan osoittanut näitä hyötyjä. Päinvastoin, tulokset viittaavat mielenterveyden heikkenemiseen henkilöillä, jotka läpikäyvät lääketieteellisiä sukupuolenkorjausinterventioita, hän sanoo.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat toteavat lyhyesti, että "psykiatriset tarpeet eivät vähene lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen jälkeen". He kirjoittavat edelleen, että jo ennen klinikalle hakeutumista esiintyvä laaja psykiatrinen sairastavuus ja sen kasvu ajan myötä viittaavat siihen, että sukupuolidysforia saattaa joillakin näistä nuorista olla toissijaista muihin mielenterveysongelmiin nähden.
Tutkijoiden tekemä johtopäätös on, että sukupuolenkorjausta hakevien nuorten mielenterveysongelmat on tutkittava perusteellisesti ja hoidettava asianmukaisesti – sekä ennen peruuttamattomia lääketieteellisiä interventioita että niiden jälkeen.
https://nykysuomi.com/sininen-salama-80-luvun-klassikkotrilleri-valvonnasta/
Jotkut elokuvat tarvitsevat vain muutaman minuutin muistuttaakseen meitä siitä, miksi rakastamme elokuvia.
Musta helikopteri jylisee Los Angelesin yllä, elektroniikka vilkkuu ja Roy Scheider istuu ohjaimissa.
Yhtäkkiä 1980-luku tuntuu enemmältä kuin vain aikakaudelta. Se tuntuu omalta elokuvatyylilajiltaan.
Tervetuloa Sinisen salaman kyytiin...
Ohjaaja John Badham oli jo osoittanut rytmitajunsa ja viihdyttäjän kykynsä elokuvalla Saturday Night Fever – lauantai-illan huumaa (1977). Teknothrilleri Sotaleikit (1983) teki hänestä myöhemmin yhden 1980-luvun teknologisten trillerien suurista nimistä.
Sininen salama (Blue Thunder) osoittaa, että Badham hallitsi paljon muutakin kuin tanssilattiat ja tietokoneet. Tässä hän pääsee työskentelemään edistyneen poliisihelikopterin, kovapintaisten pilottien ja Los Angelesin parissa, joka osoittautuu pian paljon vaarallisemmaksi ilmasta kuin maasta käsin – unohtamatta Roy Scheiderin graniittisia kasvoja.
Elokuva kuvattiin syksyllä 1981 ja talvella 1982, mutta sen ensi-ilta viivästyi vuoteen 1983 asti. Ei ole täysin selvää, miksi Columbia Pictures päätti odottaa, mutta viivästys antoi elokuvalle mielenkiintoisen paikan 1980-luvun elokuvahistoriassa.
Sininen salama ei ole pelkkä helikoptereilla höystetty toimintaelokuva. Pinnan alla piilee synkkä tarina siitä, miten pitkälle kehittynyt teknologia voi muuttaa poliisityön joksikin paljon pelottavammaksi.
Helikopteri voi seurata ihmisiä, kuunnella keskusteluja ja kerätä tietoa tavalla, joka saa nykyisen valvontayhteiskunnan vaikuttamaan vähemmän tieteiskirjallisuudelta kuin ehkä toivoisimme. Virallisesti Sininen salama on tarkoitettu terrorismin vastaiseksi työkaluksi Los Angelesin vuoden 1984 kesäolympialaisten alla.
Roy Scheider näyttelee Frank Murphya, kokenutta poliisihelikopterilentäjää, jolla on takanaan Vietnamin sota. Murphy ei ole mikään kiiltokuvamainen Hollywood-sankari, vaan väsynyt, karaistunut ja toisinaan varsin hankala ammattilainen.
Murphy alkaa pian epäillä, ettei Sinistä salamaa ole tarkoitettu ainoastaan rikollisuuden torjuntaan. Joku, tai mahdollisesti useat tahot, näyttävät testaavan salaa uutta työkalua väestön valvontaan ja hallintaan.
Elokuvan viranomaiset ja agentit toimivat salassa, eikä mikään ole aivan sitä, miltä näyttää.
Kun valtio saa käyttöönsä teknologiaa, joka näkee ja kuulee seinien läpi ja iskee ylhäältä käsin tehokkailla aseilla, kysymys ei ole enää vain siitä, kuka pitää valtaa.
Kysymys kuuluu: Kuka valvoo valvojia?
Särmikkäällä charmillaan, graniitinkovilla kasvoillaan ja hieman kuluneella olemuksellaan Roy Scheider saa Frank Murphyn tuntumaan mieheltä, joka on nähnyt aivan liikaa ja haluaisi mieluummin olla näkemättä enempää.
Tappajahain (1975) jälkeen Scheider oli jo todistanut pystyvänsä kantamaan suurta elokuvaa, ja Sininen salama antaa hänelle roolin, jossa hän voi yhdistää arkisen poliisirealismin ja spektaakkelimaisen toiminnan.
Tuloksena on sankari, joka ei koskaan tunnu silotellulta, mutta sitäkin elävämmältä.
Malcolm McDowell näyttelee eversti F.E. Cochranea, Murphyn vanhaa vihollista Vietnamin sodasta. McDowellilla on hämmästyttävä kyky tehdä hahmoistaan yhtä aikaa viehättäviä ja vastenmielisiä.
Tässä hän hyödyntää tuota kykyä täysillä. Cochrane on mies, joka hymyilee silloin, kun hänen pitäisi olla huolissaan, ja puhuu rauhallisesti silloin, kun kaikkien muiden pitäisi juosta karkuun.
Warren Oates näyttelee kapteeni Jack Braddockia totutulla auktoriteetillaan. Elokuva on myös omistettu Oatesille, joka kuoli yllättäen hieman ennen ensi-iltaa.
Candy Clark näyttelee Murphyn neuvokasta vaimoa yhtä suurella lämmöllä ja itsenäisyydellä. Aina kekseliäs Daniel Stern täydentää kaartin tuoden mukanaan hermostunutta energiaa, luontaista uteliaisuutta ja huumoria, joka sopii elokuvaan täydellisesti.
Tämä vie meidät elokuvan todelliseen ytimeen. Sininen salama tarjoaa helikopteritoimintaa, joka tekee edelleen vaikutuksen.
Lennot Los Angelesin keskustan yllä tuntuvat sekä vaarallisilta että konkreettisilta, kiitos pitkälti aitojen stunttien ja erikoistehosteiden yhdistelmän.
Kamera seuraa helikoptereita läpi kaupungin betoniviidakon, antaen tunteen siitä, että istumme todella ohjaamossa. John A. Alonzon kuvaus tekee kaupungista olennaisen osan kokemusta.
Los Angelesista tulee moottoriteiden, pilvenpiirtäjien ja kapeiden käytävien labyrintti. Kaiken yllä leijuu Sininen salama kuin musta petolintu, varustettuna poliisiradiolla ja konetykillä.
Arthur B. Rubinsteinin musiikki on yksi elokuvan monista nautinnoista. Elektroniset äänet, tunnelmalliset sävyt ja läsnä oleva teknologisen vaaran tuntu luovat ilmapiirin, joka sopii täydellisesti.
Äänimaailma kuulostaa tulevaisuudelta – mutta tulevaisuudelta, jossa valtiolla on liikaa salaisuuksia ja helikoptereilla aivan liikaa tulivoimaa.
John Badhamin Sininen salama on elokuva, joka uskaltaa olla samanaikaisesti hieman yksinkertainen ja älykäs.
Se haluaa antaa yleisölle suuria toimintakohtauksia, mutta se haluaa meidän myös pohtivan, mitä tapahtuu, kun teknologia ohittaa ihmiskunnan kyvyn hallita sitä.
Toisinaan yhteiskunnallinen kommentointi muuttuu kuitenkin hieman raskassoutuiseksi. Viranomaiset ovat hämäriä, pahikset ovat todella hämäriä, ja lähes kaikilla pukuisilla miehillä tuntuu olevan jotain salattavaa (mikä tosielämässä on tietysti usein totta), mutta se on osa elokuvan charmia.
Sininen salama ei ole dokumentti valtion valvonnasta.
Se on vuoden 1983 toimintatrilleri, joka tehtiin ihmisille, jotka halusivat nähdä helikopterien lentävän kovaa, sankarien uhmaavan ylivoimaa ja pahisten saavan ansionsa mukaan. Se täyttää nämä odotukset erinomaisesti.
Sininen salama on yksi niistä elokuvista, jotka muistuttavat, miksi 1980-luku oli niin upeaa aikaa toimintaelokuville.
Sillä on vaikuttava näyttelijäkaarti, ohjaaja, joka tuntee ammattinsa, ja helikopteri, joka varastaa huomion lähes kaikilta muilta.
Roy Scheider on täydellinen vastahakoisena sankarina, Malcolm McDowell nautiskelee konnan roolistaan ja Arthur B. Rubinsteinin musiikki täydentää kokemuksen.
Elokuva ei ehkä ole niin syvällinen kuin se välillä luulee olevansa. Mutta se on viihdyttävä, jännittävä ja pirun hyvännäköinen.
Kun Sininen salama nousee ilmaan ja kiitää Los Angelesin yllä, millään muulla ei ole oikeastaan väliä.
Sitä vain istuu ja hymyilee. Koska joskus elokuvan ei tarvitse olla sen monimutkaisempi.
Sininen salama on erinomainen 80-luvun vauhtielokuva – elokuva, joka saa yhä roottorin lavat pyörimään.
Jan Sundstedt
https://nykysuomi.com/google-ostaa-puolet-suomalaisen-ydinvoimalan-sahkosta-vuoteen-2049-asti/
Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.
Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:
— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.
Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.
Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.
Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.
https://nykysuomi.com/sodat-nostavat-dieselin-hintoja-pohjoismaissa/
Iranin sota ja Ukrainan hyökkäykset venäläisiin jalostamoihin kiristävät kansainvälisiä dieselmarkkinoita. Pohjoismaiset pumppuhinnat seuraavat maailmantilannetta: ruotsalainen diesel lähestyy 24 kruunua (2,13 €) litralta, ja lasku kasvaa kuljetusyrittäjille, viljelijöille ja työmatkalaisille Norjasta Suomeen.
Jokaiselle autoilijalle jokainen hinnannousu on konkreettinen. Circle K ja OKQ8 ovat nostaneet dieselin hintaa Ruotsissa 90 äyrillä (0,08 €). Kuljetusliike, joka tankkaa 30 000 litraa kuukaudessa, maksaa tällöin 27 000 kruunua (2 392 €) enemmän, kun taas keskellä satoa olevat maanviljelijät ja maaseudun työmatkalaiset kohtaavat saman kehityksen pienemmässä mittakaavassa.
Circle K, OKQ8 ja Preem listaavat dieselin hinnan lähelle 24 kruunua (2,13 €) syyskuun 16. päivästä alkaen. Premium-diesel on hieman yli 24,50 kruunua (2,17 €). 95-oktaaninen bensiini on hinnoiteltu hieman yli 18,50 kruunuun (1,64 €) kahden päivän aikana tapahtuneiden 75 ja 60 äyrin korotusten jälkeen, yhteensä 1,35 kruunua (0,12 €). Nämä ovat yhtiöiden listahintoja; yksityisasiakkaiden ilmoitetut pumppuhinnat voivat olla alhaisempia.
Muu Pohjoismaat eivät ole eristyksissä. Tanskassa Circle K listaa dieselin hinnaksi noin 21 kruunua (2,81 €) litralta sisältäen alv:n 17. syyskuuta alkaen, kun taas suurten ketjujen ilmoitetut pumppuhinnat ovat noin 19,50 kruunua (2,61 €). Norjan väliaikainen polttoaineveron alennus päättyi 1. syyskuuta; diesel maksaa tällöin enimmillään hieman yli 29 Norjan kruunua (2,69 €) ja bensiini noin 27,50 kruunua (2,55 €), asemien välillä ollessa useiden kruunujen eroja. Suomessa kuljettajien raportoimat keskimääräiset pumppuhinnat ovat noin 2,50 euroa litralta dieselille ja hieman yli 2,30 euroa 95-oktaaniselle.
Rosneftin omistamat jalostamot Syzranissa ja Saratovissa ovat lopettaneet jalostuksen Ukrainan lennokkihyökkäysten jälkeen. Syzranin pääyksikkö on vaurioitunut, ja korjausten odotetaan kestävän vähintään kuukauden.
Puolet Venäjän kuudesta suurimmasta dieseliä tuottavasta jalostamosta on joutunut leikkaamaan tuotantoaan jyrkästi tai sulkemaan toimintansa syyskuun aikana. IEA:n mukaan venäläiseen jalostamoon on isketty keskimäärin joka kolmas päivä vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana.
Venäjä, joka on normaalisti maailman toiseksi suurin dieselin viejä, on rajoittanut vientiä ja jatkanut vientikieltoaan 30. syyskuuta asti. Enemmän polttoainetta jää siten Venäjän kotimarkkinoille samalla kun tarjonta maan ulkopuolella kutistuu.
Paine tulee useista suunnista. Euroopan diesel-futuurien hintaero Brent-raakaöljyyn nähden saavutti ennätystasot syyskuun alussa, ja hyökkäykset jalostamoihin sekä Venäjällä että Lähi-idässä ovat kiristäneet jo ennestään koeteltua maailmanlaajuista jalostuskapasiteettia. Iranin sota vetää samaan suuntaan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sysäsi syyn Ukrainan niskaan puhuessaan toimittajille Doonbegissa, Irlannissa, 13. syyskuuta.
— Herra Zelenskyin on tehtävä yksi asia: Hänen on lopetettava dieselpolttoaineen tuhoaminen Venäjällä, Trump sanoi.
— Älkää iskekö dieselpolttoaineeseen. Se vahingoittaa maailmaa, hän lisäsi.
Tämä on Trumpin väite. Hyökkäykset ovat vaikuttaneet Venäjän tuotantoon, mutta häiriöt Lähi-idässä ovat merkittävä tekijä globaalien markkinoiden kiristymisessä.
Ruotsin hallituksen arvion mukaan Ruotsia uhkaavat pääasiassa korkeammat hinnat, ei polttoainepula. Maalla on omaa jalostuskapasiteettia ja se käyttää pitkälti Pohjanmeren öljyä – mutta pohjoismaisten pumppujen hintaa ei määrätä tyhjiössä.
