Terrorismi tuli Suomeenkin – Vastustajat kokoontuvat Helsinkiin

Julkaistu 25.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Eilen julkaistun Iltalehden teettämän tutkimuksen mukaan 80% suomalaisista haluaa hylätyn turvapaikkapäätöksen saaneiden nopeampaa poistamista Suomesta. Lapualainen Henri Nieminen on kutsunut koolle mielenilmaisun ensi lauantaiksi (26.08.) Helsinkiin, aiheena terrorismin suomalaisille aiheuttama uhka. Miltä tämä mielipidetutkimuksen tulos kuullostaa, Henri?


Henri Nieminen: Oikealla tiellä ollaan! Kaikki paperittomat, ilman matkustusasiakirjoa olevat, on otettava kiinni. Eniten minua pyöristyttää tässä asiassa se että Suomeen voi tulla ilman asiallisia papereita, mutta heitä ei voida lähettää kotia, juuri siksi kun ei ole näitä papereita.

NS: Viime perjantaina kaksi ulkomaalaista, joista toinen on turvapaikanhakija, syyllistyivät Turussa tekoon josta ovat saamassa syytteet kahdesta murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä. Tämähän on jo samaa menoa kuin Euroopassa?

Henri Nieminen: Täysin samassa tilanteessa ollaan. Tämä on oikeastaan jo toinen terrori-isku, koska Otamäessä tappoivat sauomalaisen jo viime vuonna. Mutta tämä Turun tapaus oli ensimmäinen kerta, kun media ymmärsi ottaa kopin. Yksi uhri ei ilmeisesti riittänyt.

Tarvittiin sharia-puukotus, että media jas päättäjät heräsivät.

NS: Ollaanko me suomalaiset menettämässä turvallista ympäristöämme lopullisesti?

Henri Nieminen: Toivottavasti ei.

NS: Kutsuit koolle mielenilmaisun Helsinkiin lauantaiksi. Mikä on viestinne päättäjille?

Henri Nieminen: Suomen sisäinen turvallisuus on heikentynyt huomattavasti. Miten päättäjät meinaatte reagoida tähän asiaan? Alle 18-vuotiaat pelkäävät jo kävellä kotoaan kouluun, kun ei voi koskaan tietää, koska seuraava isku tapahtuu.
Maassamme kävelee vapaina 350 tikittävää aikapommia, jotka ovat suponkin seurannassa, emmekä me tiedä koska heidän kellonsa aika tulee finaaliin, ja taas posahtaa.

Lisäksi maassamme on tuhansia paperittomia, laittomia, potentiaalisia terroristeja, joidenka oikeaa etunimeäkään emme tiedä.

NS: Onko tässä ryhmässä, tuhansien joukossa, lisää näitä aikapommeja?

Henri Nieminen: Me vaadimme hallitukselta: Rajat kiinni! Suomeen ei saa päästää ketään ilman asiallisia matkustusasiakirjoja. Kaikki laittomasti maassaolevat on otettavaa kiinni välittömästi, ja suljettava palautuskeskuksiin.

NS: Olisko tämä toimenpide estänyt Turun murhat?

Henri Nieminen: Ilman muuta. Tästä radikalisoituneesta henkilöstä oli ilmoitettu jo supollekin, mutta viranomaiset pyörittivät vain peukaloitaaan. Tätä henkilöä ei edes lisätty supon seurattavien listaaan, näiden 350:n tikittävän aikapommin joukkoon.

Samalla supo pyytää ilmoittamaan kaikista henkilöistä joidenka epäillään radikalisoituneen. Mitä hyötyä näistä ilmoituksista on, kun niihin ei reagoida?

NS: Mitenkäs kansalaisten omat toimenpiteet: Katupartiot?

Henri Nieminen: Suomalaisten on itsekin aktivoiduttava, ja meidän on yhdistyttävä, kun uhkaa on melkein joka nurkan takana. Poliisi ei voi taata kaikkien meidän turvallisuutta. Älkää kulkeko yksin, vaan porukassa, -silloin on mahdollisuus hälyttää apua helpommin.

Kiitosta annan Soldiers of Odineille, jotka ovat tulleet kaduille turvaamaan suomalaisia. Vaikka tästä järjestöstä on monenlaisia mielipiteitä, he ovat liikkeellä meidän turvaksemme. Rasisteja he eivät ole.

NS: Olet tehnyt aloitteen mielenilmaisusta terrorin uhkaa vastaaan. Keitä kaikkia toivot paikalle?

Henri Nieminen: Kaikki suomalaiset ovat tervetulleita. Olen haastanut kaikki ministerit ja kansanedustajat paikalle, vastaamaan kysymyksiin: Miten tataan suomalaisten turvallisuus, että jokainen voi liikkua rauhassa ilman terrorismin uhkaa.

Kiitämme Henri Niemistä haastattelusta. Mielenilmaus terrorismia ja suomalaisten turvallisuuden heikentymistä vastaan alkaa Helsingin Narinkkatorilla lauantaina 26.08. 15.00.


Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.