Syyskuun alussa katto sähkönsiirtomaksujen kohtuuttomille kertakorotuksille – Maakaasumarkkinat avataan kilpailulle 2020

Päivitetty 25.8.2017, Julkaistu 25.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Sähkön siirto- ja jakelumaksujen kohtuuttomia korotuksia rajoitetaan 1.9.2017 alkaen. Maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinat avataan kilpailulle vuoden 2020 alussa. Muutokset sähkömarkkinalakiin ja maakaasumarkkinalakiin sisältyvät eduskunnan kesällä hyväksymään maakaasumarkkinapakettiin*, jonka uudet energialait Tasavallan Presidentin on tarkoitus vahvistaa 25.8.2017.

Katto sähkönsiirtomaksujen kohtuuttomille kertakorotuksille

Sähkömarkkinalakiin lisätään säännös, joka rajoittaa sähkön siirto- ja jakelumaksujen kohtuuttomia korotuksia. Maksuihin tulee vuotuinen 15 prosentin korotuskatto. Lakimuutos tulee voimaan 1.9.2017.

Korotuskatto ei oikeuta toistuviin 15 prosentin korotuksiin. Muutoksella poistetaan mahdollisuus aiemmin nähtyihin ylilyönteihin. Verkkoyhtiöiden tuottoja kokonaisuudessaan valvoo jatkossakin Energiavirasto, joka voi puuttua rikkomuksiin.

Sähkömarkkinalain muutoksella helpotetaan lisäksi harvaan asutuilla alueilla toimivien jakeluverkkojen mahdollisuutta saada lisäaikaa toimitusvarmuusinvestointiensa toteuttamiseen. Energiavirasto voi myöntää tällaiselle jakeluverkolle lisäaikaa toimitusvarmuusvaatimusten toteuttamiseen vuoden 2028 lopusta aina vuoden 2036 loppuun saakka.

Uudistus tuo lisäajan piiriin erityisesti sellaisia jakeluverkkoja, joissa toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit tehdään haja-asutusalueella jatkossakin pääosin ilmajohtorakenteilla. Uudistusta sovelletaan jakeluverkkoihin, joilla on keskimäärin yli 200 metriä jakeluverkkoa yhtä käyttöpaikkaa kohti. Uudistus vähentää toimitusvarmuusinvestoinneista harvaan asutuilla alueilla toimiville jakeluverkoille aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten pienentää tarvetta asiakkaiden jakelumaksujen korotuksiin.

Maakaasumarkkinat avataan kilpailulle vuoden 2020 alussa

Maakaasun käyttö Suomessa on yli 40 vuoden ajan pohjautunut Venäjältä tulevaan putkikaasuun. Markkinoiden avaaminen mahdollistaa maakaasun tarjonnan monipuolistumisen, kun biokaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) lisäksi vaihtoehtona venäläiselle putkikaasulle on maakaasun hankinta Baltiasta ja Liettua-Puola -yhdysputken valmistumisen jälkeen myös Keski-Euroopasta.

Uusi maakaasumarkkinalaki avaa Suomen maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinat kilpailulle vuoden 2020 alussa, kun Balticconnector-putkiyhteys Suomesta Baltian kaasuverkkoon otetaan käyttöön.

Maakaasun siirtoverkonhaltijan Gasum Oy:n siirtoverkko eriytetään erikseen päätettävällä tavalla maakaasun tuotannosta ja myynnistä vuoteen 2020 mennessä maakaasumarkkinadirektiivin tosiasiallisen eriyttämisen mallin mukaisesti. Tällä varmistetaan, että siirtoverkonhaltija toimii uusia markkinoille tulijoita kohtaan neutraalina markkinapaikkojen ylläpitäjänä, ja että maakaasun siirtojärjestelmän ja markkinoiden kehittäminen tapahtuu markkinoiden kokonaisedun näkökulmasta.

Kilpailun lisääntyminen maakaasun ja uusiutuvan kaasun toimituksessa luo maakaasualan yrityksille ja kaasun käyttäjille mahdollisuuksia monipuolistaa kaasun hankintaansa. Alan yrityksille syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös uusien toimittajien markkinoille pääsy helpottuu. Kilpailu ohjaa markkinoita toimimaan tehokkaammin ja tuo kustannussäästöjä pitkällä aikajänteellä.

Tavoitteena on myös maakaasun kilpailukyvyn parantaminen. Tukku- ja vähittäismyynnin sekä jakelun sääntelyä kevennetään ja maakaasun hinnoittelun erityissääntelystä luovutaan suurelta osalta.

Maakaasumarkkinalainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2018. Siirtoverkonhaltijan eriyttämistä ja maakaasumarkkinoiden kilpailulle avaamista koskevat säännökset tulevat voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2020.

*Eduskunnan hyväksymään lakipakettiin sisältyvät uusi maakaasumarkkinalaki, laki maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä, laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki sähkömarkkinalain muuttamisesta sekä laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/08/24/bernerin-tyoryhma-vanhoihin-autoihin-uudet-moottorit-paastotavoitteisiin-paasemiseksi-bensan-hintaan-roima-korotus/

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.