Mainos:

Suvi-Anne Siimes: Emme kuunnelleet mamu-kriitikkoja 1990-luvulla, maksamme siitä nyt hintaa

Julkaistu 25.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Entinen kansanedustaja Suvi-Anne Siimes kertoo Verkkouutisille pohtineensa, mitä virheitä hän teki takavuosina toimiessaan ministerinä ja mitä virheitä koko Suomi teki. Yksi näistä virheistä purkautuu nyt populismina.

Nykyisin Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtajana toimiva Suvi-Anne Siimeksen mukaan suomalaisten olisi pitänyt paremmin kuunnella jo 1990-luvulla niitä ihmisiä, jotka ilmaisivat huolensa maahanmuuttajien oudoiksi koetuista tavoista.

– Me niitämme nyt sitä hiljaisuutta ja sitä keskustelun puutetta, vaikeista asioista keskustelemisen puutetta, jota me kylvimme 90-luvun lopulla, Siimes sanoo Verkkouutisten haastattelussa.

Suvi-Anne Siimes oli vasemmistoliiton puheenjohtaja vuosina 1998 – 2006. Hän toimi kansanedustajana kahdeksan vuoden ajan ja oli asuntoministeri vuosina 1999–2003.

Mainos:

Siimes puhui tiistaina Helsingin yliopiston alumni-illassa, jonka aiheena oli demokratian tulevaisuus. Hän kertoi, miten hän ministeriaikoinaan oli vieraillut useissa suomalaisissa lähiöissä muistellen erityisesti yhtä tapausta eräässä oululaisessa lähiössä.

Asuntoministeri Siimes osallistui lähiön asukastuvassa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. Eräs asukas sanoi, että häntä häiritsevät maahanmuuttajanaapurit, koska he käyttäytyvät niin oudosti. Tilaisuuden järjestäjä pyysi asukasta vaikenemaan sanoen, että tästä asiasta ei saa puhua.

Silloin Siimes oli puuttunut keskusteluun.

– Sanoin, että kyllä tästä saa kysyä, ja tähän varmaan pitäisi osata vastata, mutta minä en osaa, Siimes muistelee.

Siimeksen mukaan yleinen reaktio julkisilla foorumeilla kuitenkin oli, että suomalaiset vaikenivat.

– Me kieltäydyimme keskustelemasta siitä, miltä tuntuu asua samassa kerrostalossa ihmisten kanssa, jotka elävät niin eri tavalla että he paistavat paprikoita hellalla. Tai he eivät osaa käyttää pesutupaa. Emme auttaneet ihmisiä olemaan yhdessä niissä taloissa.

Siimeksen mukaan tästä vaikenemisesta löytyy suuri syy siihen, että tunteet purkautuvat nyt ”niin sanottuna maahanmuuttokysymyksenä”.

– Me jätimme tunnustamatta sen faktan, että jos me olemme ihmisten kanssa samassa talossa, meidän täytyy jotenkin hoitaa keittiöasiat niin, että jokainen voi tehdä ruokaa rauhassa.

Siimes kertoo Verkkouutisille, että hän ei kannata populistisen liikkeen ajatuksia, eikä hän edes tarkkaan tiedä, mitä liike tavoittelee.

– Mutta jotain tärkeää siellä on menossa, jotain, jota pitäisi kuunnella, Siimes päättää.

Lähde: Verkkouutiset

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

14 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Kalevi Puttonen
Kalevi Puttonen
8 years ago

Ja samainen typeryys jatkuu edelleen

H. Moilanen
H. Moilanen
8 years ago

Siimes sanoo, että ei edes tiedä, mitä ns. populistinen liike tavoittelee mutta silti ei sitä missään nimessä kannata.

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
8 years ago
Reply to  H. Moilanen

Tyypillistä suvaitsevaisen ajattelukykyä(-vyn puutetta)

Olen puhunut
Olen puhunut
8 years ago

Mikä helvetin populistinen liike?
Ei ole mitään populismia, rasismia tai natsismia. Eikä ole maahanmuuttovastaisia tai ulkomaalaisvastaisia.
On tänne tunkeutuvia henkilöitä joiden kulttuuriin kuuluvat perinteet, tavat tai uskonnon määräykset ovat:
Vastoin LAKEJAMME
Vastoin DEMOKRATIAA
Vastoin IHMISOIKEUKSIA
Vastoin TASA-ARVOA
Vastoin SIVISTYSTÄ
Näiden ihmisten maahantulon vastustaminen ei ole rasismia, vaan oikeus, ellei jopa velvollisuus jotta järjestynyt, sivistynyt ja turvallinen yhteiskunta säilyy myös meidän jälkipolvillemme.

VENEPAKOLAINEN
VENEPAKOLAINEN
8 years ago
Reply to  Olen puhunut

samaa mieltä 100 pros

Juha Askola
Juha Askola
8 years ago
Reply to  Olen puhunut

Erittäin hyvin sanottu.

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
8 years ago
Reply to  Olen puhunut

Hienosti listattu ja perusteltu! Kiitos siitä! Mutta, niin kuin näkyy valtaVALEmedian nimittely, mitätöinti ja syyttely on uponnut hyvin parempiin ihmisiin. Niin hyvin että, oma ajattelu ja silmien ja korvien välittämä informaatio aivoille sivuutetaan ja korvataan syötetyllä propagandalla!

Raksaäijä
Raksaäijä
8 years ago

Juupa juu… Kiva kun Suvi- Anne pohtii virheitä, sillä tavalla saa ainakin itseltä ”synninpäästön”…
Hassu ajankohta tuollaiselle ulostulolle: osapuilleen puolitoistavuotta seuraaviin eduskunta vaaleihin, kun nyt ajoissa aloittelee ensin virheiden pohtimisella niin ensikeväänä voikin napakoittaa kantaansa, sopivasti ennen vaaleja… Suvi-Anne tuskin on ehdolla, mutta moni hänen Toveri kylläkin…
Toivottavasti jokainen äänestäjä -puoluekannasta riippumatta- tajuaa tulevienkin ”virheiden pohtimisen” olevan ainoastaan ääntenkalastelua… suomessahan on vain kaksi puoluetta jotka aidosti ja oikeasti ajattelevat Suomalaisten parasta ( Perussuomalaiset ja Kansalaispuolue) ja muut ovat ajattelevinaan…

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
8 years ago
Reply to  Raksaäijä

Naulan kantaan!
” suomessahan on vain kaksi puoluetta jotka aidosti ja oikeasti ajattelevat Suomalaisten parasta ( Perussuomalaiset ja Kansalaispuolue) ja muut ovat ajattelevinaan…”

Tämä pitää muistaa ja painaa kalloon jo nyt! Eikä edes kuunnella näitä tuhon aiheuttajien seireenilauluja! Vain petos niillä on mielessä ja itsensä suojelu!

VENEPAKOLAINEN
VENEPAKOLAINEN
8 years ago

Kesä-anne pantiin alulle suviyönä ,panijat vetelivät ennen aktia punkkua ja hallusieniä naamaan ja polttivat maria.tässä sitten tuotos..piehtaroija omassa paskassaan. telan kympiksi joutui. kuva kertoo,tälläkään ämmänmärännöllä ei kaikki pulut hemmassa.VITUN PASKANJAUHAJA.KUTEN MYÖS Pressa HAUKION piirongin jalka,yksi oikein miesten mies,voi painua edellisen pres hinaajan kaa vanhaan gambriiniin-

Buddy Boy
Buddy Boy
8 years ago

Koettakaa ymmärtää, että jos on koko ikänsä valmistanut ruokansa nuotiolla ja kuumilla kivillä, kattilan ja paistinpannun käsitteet ovat silloin vieraita. Samalla tämä myös tarkoittaa sitä, että tänne saapuneesta sukupolvesta ei tule koskaan olemaan yhtään mitään hyötyä korkean teknologian yhteiskunnille, kuten Suomi. Vain alle kouluikäisinä Suomeen saapuneissa voi olla potentiaalia nettoveronmaksajaksi.

Kuoleman kielissäkö?
Kuoleman kielissäkö?
8 years ago

Mitä ihmettä?? Suvi-Anne oli yksi niistä suvakeista joka ajoi matuja maahan niin paljon kuin mahdollista. Ja haukkui kriitikoita heti natseiksi. Nyt Suvi-Annen persekkin on tulessa ja ennen kuolemaansa se anoo armoa kansalta, kuten kaikki muutkin edustajamme.

Vesa Virtanen
Vesa Virtanen
8 years ago

Persut ei ole mikään puolue, vaan sekajoukkio ääliöitä !

sakuu
sakuu
8 years ago

90% pakolaisista ei ole eikä tule ammattia. lapset eivät ole suomalaisia lasten lapset ei ole suomalaisia. lasten lasten lapset menevät töihin jos suomea on enään olemassa!!!

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.