EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 8. helmikuuta Suomen ennakkovaikuttamista EU:n ilmastopolitiikkaan. Luvassa on jopa aiempaa kireämpiä tavoitteita päästövähennyksiin ja hieman yllättäenkin, myös uusi itsemääräämisoikeuden luovutus unionille.
Suomi vaikuttaa aktiivisesti siihen, että EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoite, vähintään 40% vuoden 1990 tasosta, päivitetään tasolle joka varmistaa, että EU on kustannustehokkaalla polulla. Tämän tulee olla linjassa Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteen ja nettonollatavoitteen kanssa. EU:n 2030 päästövähennystavoite tulisi nostaa vähintään 55 %:iin verrattuna vuoden 1990 tasoon.
EU:n päästökauppajärjestelmän tulee Suomen virallisen kannan mukaan jatkossa olla entistä keskeisempi ja kustannustehokkaampi EU:n ilmastopolitiikan toimeenpanon väline. Päästökaupan vahvistamista tulee jatkaa siten, että järjestelmän hintaohjaus tehostuu.Päästökauppa voisi jatkossa vastata suuremmasta osuudesta tarvittavista päästövähennyksistä.
EU:n tulee jatkaa aktiivisesti yhteistyötä etenkin muiden suurten talouksien kanssa Pariisin sopimuksen toimeenpanon tehostamiseksi ja riittävän kunnianhimoisten päästövähennysten varmistamiseksi. Ministerivaliokunta korostaa, että kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa tulee edistää maailmanlaajuisesti.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet vuoteen 2020 mennessä sekä päivittämään ns. kansallisen päästövähennystavoitteensa, jonka EU laatii ja toimittaa jäsenvaltioiden puolesta. Siten myöskään tässä asiassa Suomen itsemääräämisoikeutta ei päästä toteuttamaan, vaan päästötavoitteet laitetaan "jiiriin" Brysselissä.
Lähde: Valtioneuvoston viestintäosasto





