Puolustusministeri Jussi Niinistö kyseenalaisti äskettäin Ahvenanmaan demilitarisoidun statuksen, mikä maakunnalla on ollut v.1921 alkaen. Niinistö, kuten monet muutkin katsoo ettei demilitarisointi enää täytä tavoitettaan vaan epästabiloi Itämeren sotilaallista tilannetta, aiheuttaen lisää riskejä sensijaan että vähentäisi niitä, kuten Kansainliitto ja sopimusmaat vajaat sata vuotta sitten ajattelivat.
Tarkastelemme siis historiaa: Toinen maailmansota kosketti Suomea jo toistamiseen kesäkuussa 1941, kun liittolaiset Saksa ja Venäjä olivat käymässä toistensa kimppuun. Saksan yllätyshyökkäys, "operaatio Barbarossa", oli alkamassa 22.06., mutta Venäjän Itämeren-laivasto oli asetettu hälytystilaan jo 21.06. illalla (Jatkosodan Pikkujättiläinen, 2005, s.122). Neuvostoarmeija miehitti tuohon aikaan Viroa, josta oli lyhyt matka Ahvenanmaalle.
Siis jo ennen vihollisuuksien puhkeamista Venäjän ja Suomen välillä Ahvenanmaa oli muodostunut sotilaalliseksi kysymykseksi. Suomen reaktio tähän oli "operaatio kilpapurjehdus": Nopea demilitarisoidun maakunnan haltuunotto, ennenkuin joku muu kerkiää. Mahdollisesti Venäjän aikeista, ja laivaston asettamisesta sota-ajan valmiuteen, oli Suomella tiedustelutieto.
"Kilpapurjehdusta" varten koottiin suurin laivasto-osasto, mikä Suomella oli koossa 1939-44 sodissa. Mm. molemmat panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen olivat mukana. 20:n laivan osasto lähti liikkeelle 22.06. aamulla 04.30. Venäläiset osasivat odottaa jotain aktiivisuutta Ahvenanmaan suuntaan, ja he reagoivat heti.
06.05. venäläiset iskivät saattueen kimppuun ilmapommituksella, aiheuttamatta suurempaa vahinkoa. Panssarilaivojen ilmatorjunta teki tehtävänsä. Tapaus oli ensimmäinen sotilaallinen yhteenotto jatkosodassa Suomen ja Venäjän välillä, ja se tapahtui siis hyökkäyksenä ilman sodanjulistusta, suomalaisten siirtäessä omia joukkojaan Suomen alueella, -ja vieläpä Venäjästä poispäin.
2000-luvulla kaikki on toisin? Tai sitten ei.
Kysymystä mihin sotilaalliseen uhkakuvaan Suomen on varauduttava nykyaikana, ei meidän kaikkien tarvitse pohtia. Meillä on sitä varten puolustusministeri. Demilitarisoidun Ahvenemaan kysymystä toki pohtii joku muukin, kuin Jussi Niinistö: Kotkan, Helsingin ja Turun satamissa makaa kolmisenkymmentä 20-30 metristä pikavenettä ilman säännöllistä käyttöä mutta säännöllisesti huollettuina. Venerekisterin mukaan nämä ovat venäläisessä omistuksessa. Yhdessä Turkuun johtavien laivaväylien varteen ilmaantuneiden outojen tukikohtien kanssa tämä luo hyvin mietityttävän tilanteen. 
Aktiiviveneilijät ihmettelevät, miksi venäläiset makuuttavat suuria, 20-30 metrisiä huvijahtejaan Suomen satamissa.
Ulkomaille rekisteröityjä nopeakulkuisia huviveneitä on säilytyksessä Kotkassa, Turussa ja Helsingissä arviolta kolmekymmentä. Suomeen rekisteröityjen, ulkomaalaisomisteisten veneiden lukumäärästä ei ole tietoa. Pääosa ulkomaalaisomistuksessa olevista, Suomeen rekisteröidyistä jahdeista on kuitenkin venäläisten yksityishenkilöiden tai yritysten omaisuutta.
http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/10/25/ahvenmaa-on-demilitarisoitu-mutta-onko-turun-saaristo/
