https://nykysuomi.com/sikojen-ulkoaitaukset-pakollisiksi-ehkaisee-afrikkalaista-sikaruttoa/

Yleinen

Sikojen ulkoaitaukset pakollisiksi – Ehkäisee Afrikkalaista sikaruttoa

Julkaistu 13.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Hallitus on päättänyt jatkaa sikojen ulkotarhojen aitaamiseen myönnettävän avustuksen hakuaikaa 28.2.2018 saakka. Alkuperäinen hakuaika päättyi 30.9.2017. Maa- ja metsätalousministeriö on lisäksi siirtänyt sikojen ulkotarhojen uusien aitaamisvaatimusten voimaantuloa vuoden 2018 alusta 1.6.2018 saakka.

Tavoitteena varmistaa ulkotarhojen riittävä aitaaminen osana afrikkalaisen sikaruton vastaisia toimia

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on suojella suomalaistiloilla ulkoilevia sikoja afrikkalaiselta sikaruttotartunnalta. Tästä syystä sikojen pitäminen ulkona sallitaan vain säädetyin tavoin aidatuissa tarhoissa. Ulkotarhojen aitaamiseen voi saada avustusta, mikäli aitaus täyttää sille säädetyt vaatimukset. Ulkoilevia sikoja suojaamalla turvataan koko elintarvikeketjua. Vapaus afrikkalaisesta sikarutosta on edellytys sianlihan, lihavalmisteiden ja useiden muiden eläimistä saatujen tuotteiden viennille. Siksi taudin vastustaminen on erittäin tärkeää koko elintarviketeollisuuden kannalta.

Maa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan aitaamisavustushakemuksia saatiin alkuperäiseen määräaikaan 30.9.2017 mennessä vain 44 kappaletta. Sikoja ulkotarhoissa pitäviä tiloja arvioidaan olevan Suomessa noin 280 kappaletta. Tästä syystä maa- ja metsätalousministeriö päätyi siihen, että ulkotarhojen aitaamiselle annetaan muutaman kuukauden lisäaika ja avustushaku avataan uudelleen muutamaksi kuukaudeksi.

Ulkotarhojen aitaamisvaatimuksen voimaantuloa siirretään myöhemmäksi

Sikojen ulkotarhojen aitaamisvaatimuksista säädetään varotoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläinten välillä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa. Asetuksen mukaan sikojen pitäminen ulkona on kielletty lukuun ottamatta:

eläintarhoja,
kytkettynä ulkoilutettavia sikoja, sekä
sellaisia ulkotarhoja, jotka on suojattu asetuksessa tarkemmin säädetyin tavoin kaksinkertaisella verkkoaidalla tai sähköaidalla tai muulla riittävän vankalla rakenteella siten että luonnonvaraiset villisiat eivät pääse kosketuksiin tarhassa pidettävien sikojen kanssa.

Ulkonapitokiellon oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018. Maa- ja metsätalousministeriö on 11.10.2017 muuttanut asetusta siten, että ulkonapitokielto tulee voimaan vasta 1.6.2018.

Aitaamisvaatimusten tultua voimaan 1.6.2018 vaatimusten noudattamista valvotaan osana eläintautilain mukaista valvontaa. Aluehallintovirasto voi määrätä aitaamisvaatimuksia rikkovan noudattamaan vaatimuksia sakon uhalla. Eläintautilain nojalla aluehallintovirasto voi tietyin edellytyksin myös kieltää sikojen kuljettamisen pitopaikkaan tai sieltä pois, jos vaatimuksia rikotaan. Maa- ja metsätalousministeriö pitää näitä valvontatoimenpiteitä tärkeinä afrikkalaisen sikaruton suomalaiselle elintarviketuotannolle aiheuttaman riskin vuoksi.

Ulkotarhojen aitaamiseen myönnettävän avustuksen haku avataan uudelleen

Ulkotarhojen aitaamiseen voi saada maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista maksettavaa avustusta, mikäli aitaus täyttää sille säädetyt vaatimukset. Avustuksesta säädetään afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi sikojen ulkotarhojen aitaamiseen myönnettävästä avustuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Avustusta voi saada asetuksessa tarkemmin säädettyjen vaatimusten mukaisen teräsverkkoaidan rakentamiseen tarhassa jo olevan aidan oheen tai tarhassa jo olevan aidan varustamiseen sähköaidalla. Avustuksen ehtona on, että aidan rakentamista ei ole aloitettu ennen avustushakemuksen jättämistä.

Avustusta tuli hakea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta 30.9.2017 mennessä. Hallitus on päättänyt avata hakuajan uudelleen niin, että hakuaika päättyy 28.2.2018. ELY-keskukset myöntävät avustusta jo ennen tätä määräaikaa. Aidan tulee olla valmis viimeistään 31.5.2018.

Maaseutuvirasto tiedottaa avustushaun aukeamisesta ja hakumenettelystä.

Avustusta myönnetään vain Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) tarkoitukseen osoittaman määrärahan puitteissa. Makeran vuoden 2017 käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen on varattu 1,2 miljoonaa euroa, mukaan lukien jo myönnetyt avustukset. Avustusta voidaan vuoden 2017 loppuun saakka myöntää tämän määrärahan puitteissa. Tämän vuoksi avustusta on syytä hakea mahdollisimman nopeasti. Aitaamisavustuksen myöntäminen vuoden 2018 puolella edellyttää, että Makeran vuoden 2018 käyttösuunnitelman otetaan määräraha aitaamisavustusta varten.

Lähde: Maa- ja Metsätalousministeriö

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu eilen 13:06 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

https://nykysuomi.com/yli-puolet-suomalaisista-eparoi-vierailla-naapureidensa-luona/

Kotimaa

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

— Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com