https://nykysuomi.com/sikojen-ulkoaitaukset-pakollisiksi-ehkaisee-afrikkalaista-sikaruttoa/

Yleinen

Sikojen ulkoaitaukset pakollisiksi – Ehkäisee Afrikkalaista sikaruttoa

Julkaistu 13.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Hallitus on päättänyt jatkaa sikojen ulkotarhojen aitaamiseen myönnettävän avustuksen hakuaikaa 28.2.2018 saakka. Alkuperäinen hakuaika päättyi 30.9.2017. Maa- ja metsätalousministeriö on lisäksi siirtänyt sikojen ulkotarhojen uusien aitaamisvaatimusten voimaantuloa vuoden 2018 alusta 1.6.2018 saakka.

Tavoitteena varmistaa ulkotarhojen riittävä aitaaminen osana afrikkalaisen sikaruton vastaisia toimia

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on suojella suomalaistiloilla ulkoilevia sikoja afrikkalaiselta sikaruttotartunnalta. Tästä syystä sikojen pitäminen ulkona sallitaan vain säädetyin tavoin aidatuissa tarhoissa. Ulkotarhojen aitaamiseen voi saada avustusta, mikäli aitaus täyttää sille säädetyt vaatimukset. Ulkoilevia sikoja suojaamalla turvataan koko elintarvikeketjua. Vapaus afrikkalaisesta sikarutosta on edellytys sianlihan, lihavalmisteiden ja useiden muiden eläimistä saatujen tuotteiden viennille. Siksi taudin vastustaminen on erittäin tärkeää koko elintarviketeollisuuden kannalta.

Maa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan aitaamisavustushakemuksia saatiin alkuperäiseen määräaikaan 30.9.2017 mennessä vain 44 kappaletta. Sikoja ulkotarhoissa pitäviä tiloja arvioidaan olevan Suomessa noin 280 kappaletta. Tästä syystä maa- ja metsätalousministeriö päätyi siihen, että ulkotarhojen aitaamiselle annetaan muutaman kuukauden lisäaika ja avustushaku avataan uudelleen muutamaksi kuukaudeksi.

Ulkotarhojen aitaamisvaatimuksen voimaantuloa siirretään myöhemmäksi

Sikojen ulkotarhojen aitaamisvaatimuksista säädetään varotoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläinten välillä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa. Asetuksen mukaan sikojen pitäminen ulkona on kielletty lukuun ottamatta:

eläintarhoja,
kytkettynä ulkoilutettavia sikoja, sekä
sellaisia ulkotarhoja, jotka on suojattu asetuksessa tarkemmin säädetyin tavoin kaksinkertaisella verkkoaidalla tai sähköaidalla tai muulla riittävän vankalla rakenteella siten että luonnonvaraiset villisiat eivät pääse kosketuksiin tarhassa pidettävien sikojen kanssa.

Ulkonapitokiellon oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018. Maa- ja metsätalousministeriö on 11.10.2017 muuttanut asetusta siten, että ulkonapitokielto tulee voimaan vasta 1.6.2018.

Aitaamisvaatimusten tultua voimaan 1.6.2018 vaatimusten noudattamista valvotaan osana eläintautilain mukaista valvontaa. Aluehallintovirasto voi määrätä aitaamisvaatimuksia rikkovan noudattamaan vaatimuksia sakon uhalla. Eläintautilain nojalla aluehallintovirasto voi tietyin edellytyksin myös kieltää sikojen kuljettamisen pitopaikkaan tai sieltä pois, jos vaatimuksia rikotaan. Maa- ja metsätalousministeriö pitää näitä valvontatoimenpiteitä tärkeinä afrikkalaisen sikaruton suomalaiselle elintarviketuotannolle aiheuttaman riskin vuoksi.

Ulkotarhojen aitaamiseen myönnettävän avustuksen haku avataan uudelleen

Ulkotarhojen aitaamiseen voi saada maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista maksettavaa avustusta, mikäli aitaus täyttää sille säädetyt vaatimukset. Avustuksesta säädetään afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi sikojen ulkotarhojen aitaamiseen myönnettävästä avustuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Avustusta voi saada asetuksessa tarkemmin säädettyjen vaatimusten mukaisen teräsverkkoaidan rakentamiseen tarhassa jo olevan aidan oheen tai tarhassa jo olevan aidan varustamiseen sähköaidalla. Avustuksen ehtona on, että aidan rakentamista ei ole aloitettu ennen avustushakemuksen jättämistä.

Avustusta tuli hakea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta 30.9.2017 mennessä. Hallitus on päättänyt avata hakuajan uudelleen niin, että hakuaika päättyy 28.2.2018. ELY-keskukset myöntävät avustusta jo ennen tätä määräaikaa. Aidan tulee olla valmis viimeistään 31.5.2018.

Maaseutuvirasto tiedottaa avustushaun aukeamisesta ja hakumenettelystä.

Avustusta myönnetään vain Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) tarkoitukseen osoittaman määrärahan puitteissa. Makeran vuoden 2017 käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen on varattu 1,2 miljoonaa euroa, mukaan lukien jo myönnetyt avustukset. Avustusta voidaan vuoden 2017 loppuun saakka myöntää tämän määrärahan puitteissa. Tämän vuoksi avustusta on syytä hakea mahdollisimman nopeasti. Aitaamisavustuksen myöntäminen vuoden 2018 puolella edellyttää, että Makeran vuoden 2018 käyttösuunnitelman otetaan määräraha aitaamisavustusta varten.

Lähde: Maa- ja Metsätalousministeriö

https://nykysuomi.com/venaja-propagandisti-backmanin-salainen-sopimus-hs-toimittajan-kanssa-raportoi-usasta-backmanille-2000e-kuussa/

Kotimaa

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

https://nykysuomi.com/maalittaminen-ja-vaaran-tiedon-agitaattorit-uhkaavat-ihmisten-turvallisuutta/

Näkökulma

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

https://nykysuomi.com/mies-yritti-sahata-tiensa-sisaan-kauppaan-kajaanissa-poliisi-keskeytti-erikoisen-murtoyrityksen/

Kotimaa

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

https://nykysuomi.com/kuolemaan-johtanut-liikenneonnettomuus-laitilassa-yksi-menehtyi/

Kotimaa

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.