Ruotsissa vanhuksia on jätetty ilman apua ruokailussa, hygieniassa, WC-käynneissä ja lääkityksessä – ja joissakin tapauksissa he ovat kohdanneet henkilökunnan tekemää väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Ruotsin terveys- ja sosiaalihuollon tarkastuslaitoksen raportti dokumentoi laajalle levinneitä vakavia puutteita maan vanhustenhuollossa.
Tarkastuslaitos, joka tunnetaan ruotsinkielisellä lyhenteellä IVO, analysoi kaikki 1 430 Lex Sarah -ilmoitusta, jotka koskivat vanhustenhuoltoa vuosina 2023–2025. Yleisimmät puutteet liittyivät myönnettyihin palveluihin, joita ei tarjottu lainkaan tai jotka suoritettiin virheellisesti.
Yhteensä 468 ilmoitusta koski palveluita, joita ei annettu, kun taas 443 tapausta liittyi virheellisesti suoritettuihin palveluihin. Useissa tapauksissa vanhukset jätettiin makaamaan ilman apua, vaikka he olivat kutsuneet henkilökuntaa, todetaan virallisessa raporttiyhteenvedossa.
Väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä
Ilmoituksista 150 koski henkilökunnan tekemää fyysistä väkivaltaa, kaltoinkohtelua tai seksuaalista hyväksikäyttöä. IVO listaa seksuaalisen väkivallan, epäasiallisen koskettelun, kovakouraisen käsittelyn, tönimisen, lyömisen, rajoittamisen ja muun nöyryyttävän fyysisen kohtelun.
Toiset 170 ilmoitusta koskivat huonoa kohtelua, psyykkistä hyväksikäyttöä tai muuta nöyryyttävää käytöstä. Pienempi määrä tapauksia liittyi taloudelliseen hyväksikäyttöön, asukkaiden väliseen väkivaltaan, vastoin vanhuksen tahtoa annettuihin palveluihin, oikeusturvan puutteisiin tai puutteisiin fyysisessä ympäristössä.
— On erityisen huolestuttavaa, että vanhukset joutuvat väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi, sillä monilla on rajalliset mahdollisuudet suojella itseään ja he ovat riippuvaisia henkilökunnasta päivittäisen turvallisuutensa ja hoitonsa osalta, sanoi IVO:n osastopäällikkö Peder Carlsson.
Tutkinnat usein puutteellisia
Eniten ilmoituksia tuli ympärivuorokautisesta vanhustenhoidosta, seuraavaksi eniten kotihoidosta. Kunnalliset palvelut muodostivat suurimman osan. IVO kuitenkin korostaa, ettei ilmoitusten määrää voida sellaisenaan käyttää laadun mittarina, sillä erot voivat johtua palveluntarjoajien koosta ja tehtävistä sekä heidän halukkuudestaan raportoida tapauksista.
Viranomainen kritisoi myös tapaa, jolla tapaukset tutkitaan. Noin puolessa tapauksista kunnat ja muut palveluntarjoajat joutuivat toimittamaan lisätietoja. Palveluntarjoajat keskittyivät usein yksittäiseen tapaukseen analysoimatta perimmäisiä syitä, jotka liittyivät pääasiassa puutteisiin prosesseissa, menettelytavoissa ja ohjeistuksissa.
Raportti on osa hallituksen toimeksiantoa, jonka lopullinen raportointi on tammikuussa 2027. Hallitus on myös asettanut erillisen selvityksen, joka muun muassa ehdottaa toimenpiteitä väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja selvittää, miten vanhukset voisivat saada mahdollisuuden valita hoitohenkilöstönsä sukupuolen.
