Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen puhuu turvallisuuskomitean blogissaan vähemmän yllätyksellisesti turvallisuudesta ja nostaa esille Suomen erinomaiseksi näkemänsä turvallisuustilanteen lisäksi epäkohtia yhteiskunnastamme.
Kolehmainen kuvailee Suomen turvallisuustilannetta monelta kantilta: Poliisin tietoon tulleet rikokset ovat laskeneet useita vuosia peräkkäin, Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat ja niin edelleen. Kuitenkin hänkin muistuttaa turvallisuustilanteen mahdollisten muutosten olevan nopeita ja kuinka toimintaympäristön muutos on suurin sitten viime sotien.
- Turvallisuusympäristömme on muuttunut radikaalimmin kuin koskaan sitten sotien. Se on monimutkaisempi ja muutokset voivat olla erittäin nopeita. Täsmällisten ennusteiden laatiminen edes verrattain lyhyellä aikavälillä on vaikeaa. Epävarmuutta ovat tuoneet niin Itämeren jännittynyt tilanne, kansainvälinen voimapolitiikka, maahanmuutto kuin eurooppalainen uusimuotoinen terrorismi.
Suhteellisen pieni porukka aiheuttaa suurimman osan ongelmista
- Arjen toistuvat turvallisuusongelmat kasautuvat kapealle joukolle. Suurin uhkamme onkin eriarvoistuminen ja syrjäytyminen. Esimerkiksi alle viisi prosenttia väestöstä tekee yli puolet kaikista rikoksista ja 10 prosenttia kokee yli kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta. Rikosten uhrit ja tekijät ovat usein samoja. Roolit toistuvat pitkin elämän eri tilanteita ja vaiheita.
Esiin nousee myöskin poliisin resurssien pieneneminen, joka näkyy parhaiten henkilöstömäärässä. Kolehmaisen mukaan tällä vuosikymmenellä on vähennetty lähes tuhat poliisia ja määrä on tällä hetkellä 7150, kun se viime vuosikymmenen lopulla oli noin 8000. Alati pienenevä porukka siis myöskin ottaa hoidettavakseen rikollisuuden ja yleisen tason turvallisuuden.
Blogissaan hän nimeää ulkopuolisten Eurooppaan tekemät terrori-iskut "eurooppalaiseksi uusimuotoiseksi terrorismiksi" ja kertoo, kuinka esimerkiksi "Pariisissa terrorismista epäiltyjen kiinniotossa ammuttiin arviolta 5000 laukausta.". Joko tästä huolimatta, tai tästä syystä hän huomauttaa henkilöstömäärän olevan poliisin keskeisin palvelukykyyn vaikuttava tekijä.
- Keskeisin palvelukykyyn vaikuttava tekijä on henkilöstömäärä, oli kyse sitten toimintavalmiusajasta tai rikosten selvittämisestä. Tekeviä käsiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Olemme olleet useamman kerran tilanteessa, jossa voimavarat on viritetty äärimmilleen, eikä särkymisvaraa ole enää ollut. Poliisin kannalta on erityisen tärkeää, että kansalaisten odotukset vastaavat todellisuutta. Jos poliisin kykyyn ei luoteta, niin oikeus otetaan helposti omiin käsiin.
Kolehmaisen mukaan poliisilta puuttuu myös keinoja...
Henkilötietolaki sekä tiedustelulaki hankaloittavat Kolehmaisen mukaan poliisin työtä. Myöskin sosiaali- ja terveysviranomaisilta saatava tieto on usein kiven alla ja hänen mielestään tiedonvaihtoa hankaloittavat kulttuuriset tai lainsäädännölliset esteet tulisi purkaa.
- Lainsäädäntö rajoittaa merkittävästi viranomaisella jo nyt olevan tiedon käsittelyä ja yhdistämistä. Esimerkiksi ulkomaalaislain perusteella otettuja sormenjälkiä ei voida käyttää vakavien rikosten torjunnassa, puhumattakaan passien sormenjäljistä tai biometriatiedoista.
- On muistettava, että yleinen järjestys ja turvallisuus ovat järjestäytyneen ja demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Sen turvaaminen edellyttää yhteisiä ponnisteluja kokonaisturvallisuuden kaikilta toimijoilta. Poliisin rooli on olla sisäisen turvallisuuden luotettava ammattilainen ja siten kaikkien aikojen turvaaja.
Lähde: turvallisuuskomitea.fi
