Mainos:

Paavo Väyrynen myöntää erehtyneensä Timo Soinista

Julkaistu 18.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Paavo Väyrynen on kirjoittanut blogissaan erehtyneensä ja myöntävänsä sen. Hän kertoo, kuinka ei osannut aavistaa kirjoittaessaan blogia, kuinka Timo Soini oli hajoittamassa perussuomalaiset. 

Paavo Väyrynen blogikirjoituksessaan:

Minulla on sellainen maine, että en koskaan myönnä tehneeni virhettä enkä erehtyneeni. Nyt olen ja myönnän sen.

Kun tarkastelin Suomen poliittisen elämän tapahtumia täältä Strasbourgista käsin, hairahduin uskomaan sen tulkinnan, jonka Timo Soini joukkoineen niistä antoi.

Mainos:

Blogikirjoituksissani suhtauduin myötätuntoisesti Timo Soiniin ja siihen enemmistöön, joka koki puoluekokouksessa tappion. Kirjoitin, että maaseutua puolustava ja köyhän asiaa ajava vennamolaisuus jäi kodittomaksi, vaikka sitä globalisaation ja ylikansallisen yhdentymisen synnyttämien vaikeuksien keskellä erityisesti tarvittaisiin.

Näitä blogeja kirjoittaessani en edes aavistanut, että Timo Soini oli hajottamassa Perussuomalaisten eduskuntaryhmää.

Tapahtumia lähempää seurannut Jorma Melleri antoi viime tiistaina julkaisemassaan Uuden Suomen blogissa (http://jormamelleri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238520-sipilan-ja-sukselaisen-ottopojat) terävän tulkinnan siitä, mitä viime päivinä on oikeasti tapahtunut. Melleri rinnasti Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen 60 vuoden takaisiin tapahtumiin, jolloin SDP:n eduskuntaryhmälle kävi samoin.

SDP hajosi vuonna 1957, kun Väinö Tanner oli valittu sen puheenjohtajaksi. Viisi sosialidemokraattien edustajaa meni mukaan V. J. Sukselaisen hallitukseen vastoin puolueensa kantaa. ”Alettiin puhua Sukselaisen ottopoikahallituksesta”, kirjoittaa Melleri.

Melleri on löytänyt yhtymäkohtia silloisten ja nykyisten ottopoikien väliltä myös tasavallan presidentin roolista. Hän kirjoittaa:

”Nythän monet ovat väittäneet, että presidentti Niinistön puheet sinetöivät lopullisesti perussuomalaisten ulosheiton Sipilän hallituksesta. Pääministeripuolue oli sama 1957 ja nyt, vain nimi on vaihtunut maalaisliitosta keskustaan.”

Vuonna 1957 Väinö Tannerin johtama SDP syytti Maalaisliittoa ja Kekkosta puolueensa hajottamisesta.

SDP:n hajoaminen ja Sukselaisen ottopoikahallituksen muodostaminen liittyi ulkopolitiikkaan. Kun puolue siirtyi Tannerin valinnan myötä entistä enemmän oikealle, osa puolueen johtajista päätti irrottautua ja lähteä tukemaan Paasikiven linjan mukaista ulkopolitiikkaa. Tämä oli niissä oloissa isänmaallinen teko. SDP puolueena tuli Urho Kekkosen johtaman ulkopolitiikan tueksi vasta 1960-luvun puolivälissä.

Soinilaisten suostumisessa Sipilän-Orpon hallituksen ottopojiksi ei ole mitään isänmaallista, päinvastoin.

Koko operaation tavoitteena näyttää olleen tuen varmistaminen sille politiikalle, jolla Suomea viedään sotilaallisen liittoutumisen ja ylikansallisen yhdentymisen suuntaan. Tätä ratkaisua on perusteltu sillä, että sen ansiosta hallituksen on entistä helpompi tukea EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä ja euroalueen muuttamista todelliseksi talousunioniksi.

Näköpiirissä ovat jopa Nato-jäsenyyttä kovemmat sotilaalliset velvoitteet ja lopulta asema osana Naton eurooppalaista pilaria. Näköpiirissä ovat yhteisvastuullinen pankkiunioni, euroalueen yhteinen budjetti pysyvine varainsiirtojärjestelmineen, yhteinen valtiovarainministeri ja lopulta yhteinen hallitus ja parlamentti.

Tämän ottopoikaratkaisun jälkeen nykyisestä eduskunnasta ei varmaankaan enää löydy vaihtoehtoista hallituspohjaa. Jos tämä enemmistö hajoaa, RKP ja KD tuskin enää lähtevät mukaan. Keskusta on Kokoomuksen armoilla.

Sääliksi käyvät ne periaatteen perussuomalaiset, jotka lähtivät tukemaan ottopoikien hallituspaikkoja. Puristus on kova, kun Kokoomus ja Keskusta ajavat entistäkin liberaalimpaa sisäpolitiikkaa ja nykyistäkin federalistisempaa Eurooppa-politiikkaa.

Toisaalta heille on tarjolla vaihtoehto. Kansalaispuolue tarjoaa kodin niille perussuomalaisille, jotka hyväksyvät sen tavoitteet ja ohjelman. Jäseneksi hyväksyttävät parlamentaarikot pääsevät suoraan puoluehallituksesta käsin vaikuttamaan puolueen linjaan.

paavoväyrynen

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
pertti manninen
pertti manninen
9 years ago

Kyllä Paavo useissa asioissa Ps linjoilla ja nykyinen Ps on entistä vahvemmin sanojensa takana, Timolta + kumpaneilta karkas mopo käsistä, mersun takapenkille pääsyn myötä. Sipilä ja kumppanit laitto Timon liekaan.
Olen edelleen sitä mieltä, että Paavon kannattais siirtyä, Meidän PS Hallaahon joukkoon.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.