Paavo Väyrynen ja Saara Huhtasaari ulos presidentinvaaleista

Kohtalon Herra vie suomea päin helvettiä eli sinne missä yksikään tavallinen kansalainen läpi koko ikähaitarin näe kuin kuolemaa ja tarkoituksellista sen etsimistä. Vain siitä syystä, että ”sotateollisuudessa” nk. ”työturvallisuus” ja ”työssä jjaksaminen” on peräti perin kurjalla sortilla. Kaikki sodat ovat olleet rikkaiden miesten ja erilaisten takapirujen kierojen ja ahneiden mielten tuotteita, jotka ovat tarjotut tavallisille ihmisille kuorrutettuna mitä matalamielisimmillä ylväillä hokemilla, jotka vain ihmismielen sokkeloista löytyy aina kuin ”apteekin hyllyltä” kun on kyse ”vapaudesta”, isänmaallisuudesta”, ”ihmisoikeuksista”, ”demokraiasta”, ”itsenäisyydestä”, ”hmisarvosta” ja tietysti menneiden sukupolvien sodan työntekijöiden antamasta uhrista. Tasan niiden samojen KUSPÄIDEN takia, jotka nytKIN vievät valkoiset kristityt kansakunnat kyntämään omalla verellään maita ja mantuja, jotka ovat vain PYHITETYT globalistien kansanvaihtoprojekttissa MUSTILLE afrikkalaisille ja MUSLIMEILLE rivoine elkeineen. Jotka ovat mitä parhainta herkkua läntisille huoraaville ja ostetuille valtioiden johtopaikoilla kekkuloiville jopa oman sukunsa ja vanhempansa häpäiseville poliitikoille, joista ei voi olla edes yhtäkään ominaisuutta. Joka erottaisi heidät mitä katalimmastakaan matelijsta tai Rooman Valtakunnan mielisairaista sadistisista ja kaiken häpynsä menettäneistä keisareista, jotka valta on turmellut yhdessä vähäisen kykyjensä ja älykkyytensä takia. Ja kun asioiden laita on niin kuin on. Eipä heille ole edes tässä maailmassa mitään muuta tekemistä osoittaakkaan, sillä ”tyhjästä on paha nyhjäistä” okootkin, että ”PAHA” sisältyykin tuohon wanhaan suomalaiseen sananlaskuun! Yhtäkään valkoista orjaa EI ole myyty niin halvalla kuin Suomi Neito on myyty Turun kupeesta lähtöisin olevan puliveivrin toimesta!!!

Paavolla vielä viikko aikaa kerätä kortit kasaan.

Vaikka presidentin valtaa onkin rajoitettu, valta Niinistön toimien jälkeen näyttää hyvinkin tärkeältä. Tulee mieleen talvisodan alkuneuvottelut ja niiden jälkeen syntynyt sota. Siitä kai realistisinta tietoa on edelleen Heikki Ylikankaan kirjoitukset. Tällöin presidentin virkaa hallitsi Kyösti Kallio, mutta hän oli vaikeasti sairas, ja asioista ilmeisesti päätti Ryti ja Tanner ja ehkä Mannerheim. Neuvostoliitto tarjosi ehkä hyvääkin sopimusta ja tinki vaatimuksistaan. Karjalan kannasta olisi tullut luovuttaa ja tilalle olisi saatu kaksinkertainen määrä itäkarjalasta maksuksi. Hankoniemen vaatimuksista Stalin luopui ja olisi tyytynyt edustan saarien saamiseksi käyttöönsä. Neuvotteluja lukemalla selviää selvästi, että kysymyksessä oli Leningradin turvallisuus. Suomessa ei ollut ketään hereillä olevaa päättäjä, joka olisi huomannut tilanteen.

Valtapoliitikot olivat Saksan massahypnoosissa vahvasta tukivaltiosta, johon tuli luottaa. Mitään ei saanut antaa heikolle Neuvostoliitolle periksi. Siinä olikin perää, koska heikko Neuvostoliitto ei muutamaan vuoteen ollut sotilaallisesti mahtava, jolle pieni Suomikin pystyi puolustautumaan, ja heikkouteen uskottiin. Yhteydet olivat hyvät Saksaan ja varmasti haaveissa oli jo siinä vaiheessa Saksan avulla saada aikaan Suur-Suomi. Näistä ei tietoja ole, ne ovat vain arveluja, mutta jälkiviisaana näyttävät realistisilta.

Jos Paasikivi olisi ollut presidentti ja tehnyt yhteistyötä Mannerheimin kanssa, ehkä tilanne olisi ollut toinen. Heidän ajatteluaan olisi tarvittu. Olisi pitänyt jättää ajatuksista Suomen rajojen laajentaminen ja yrittää pysyä sovinnossa Neuvostoliiton kanssa ja toteuttaa Neuvostoliiton toiveita saada ostaa esimerkiksi hyvin tärkeää selluloosaa Suomesta. Tällaiset ajatukset olivat kaukana Rytin ja Tannerin ajatuksista.

Silloiset virhepäätökset vaikuttavat edelleen. Neuvostoliiton hyökättyä, maasta tuli suomalaisten mielissä laajentumishaluinen Suomea sortava suurvalta. Tätä vain lisäsi sotilaallisesti kehittyvän valtion suuri voitto Saksasta.

Jälleen ollaan tilanteessa, jossa tarvittaisiin nerokasta presidenttiä, joka osaisi johtaa geopolitiikkaa jättämällä väärät valinnat tekemättä. Kun nykyistä ehdokaslistaa katsoo, siitä olisi valittava paras kansalaisten etuja ajava henkilö. Halla-ahon on tunnettu ryssävihaaja, mutta toisaalta hän on ainoa, joka saattaa olla kykenevä kohtalokkaissa tilanteissa tekemään oikeat valinnat. Ainakin hänellä on ollut oikea valintayritys suhtautumisessa siirtolaispolitiikkaan suomalaisten hyväksi. Lisäksi hänellä on ollut älykästä kykyä, hyvää vaistoa, ennakkoaavistuksia ja kykyä olla hermoilematta. Kaikki muut ehdokkaat ovat enimmäkseen taitavia jaarittelijoita ja käsien heiluttelijoita, jotka eivät itsenäisestä Suomesta ole kiinnostuneita. Heitä ei kiinnosta väestöräjähdys, ja kansainvaellukset, jotka lienevät suurin uhka meidän maalle. Vuodet 2024-2028 voivat olla Suomen tulevaisuudella ratkaisevia, joiden kohtalokkuuteen sinä äänestäjä vaikutat.