Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioehdotus luo tilaa kasvulle ja työllisyydelle. Tavoitteena on turvata julkisten palvelujen ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus. Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla tänään.
Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa taloudellisessa katsauksessaan, että Suomen talouskasvu nopeutuu selvästi ja kasvu jatkuu tulevina vuosina. Kasvu on aiempaa laaja-alaisempaa eikä ole enää pelkästään kulutuksen varassa. Myös vienti ja investoinnit kasvavat selvästi. Hallitus saa tuoreimmat ennusteluvut käyttöönsä budjettiriiheen, ja ministeriö julkistaa taloudellisen katsauksen 19. syyskuuta.
Työllisyystilanteessa näkynyt käänne parempaan on edelleen vahvistunut. Työllisten määrän kasvu on hivenen kiihtynyt, mutta työttömien määrä on pysytellyt vajaassa yhdeksässä prosentissa koko alkuvuoden. Parantuneet suhdannenäkymät kohentavat työllisyysnäkymiä myös ensi vuonna.
”Nyt on tärkeää turvata talouskasvun jatkuminen ja antaa kaikille mahdollisuus päästä töihin”, ministeri Orpo sanoo.
Budjettiehdotuksen loppusumma on 55,4 miljardia euroa
Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi 55,4 miljardia euroa. Se on vajaat 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu.
Loppusummaa pienentävät muun muassa hallitusohjelman mukaiset sopeuttamistoimet. Määrärahatasoon vaikuttavat kasvattavasti eläkemenojen kasvu sekä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu.
Budjettitalouden alijäämä pienenee selvästi
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on 3,4 miljardia euroa alijäämäinen, mikä on selvästi vähemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 111 miljardiin euroon.
Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 52,0 miljardia euroa, josta 43,3 miljardia euroa on verotuloja. Ministeriö arvioi kesäkuun ennusteessaan, että verotulot kasvavat noin 3 prosenttia tälle vuodelle budjetoidusta.
Valtiovarainministeriön ehdotukseen sisältyy hallitusohjelmassa päätetyt sopeuttamistoimet ensi vuodelle, ja niissä on huomioitu hallituksen niihin myöhemmin tekemät muutokset. Muun muassa hallintomenoihin, opintotukeen, erikoissairaanhoitoon ja tutkimus- ja kehittämisavustuksiin tehtyjen sopeuttamistoimien säästövaikutus kasvaa tästä vuodesta.
Työllisyyttä vahvistetaan
Työvoimapalvelujen kehittäminen jatkuu. Niihin ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahalisäystä, jolla kehitetään työttömien palveluita, kuten kolmen kuukauden välein tehtäviä haastatteluja. Työttömyysturvan aktiivimalli kannustaa hakeutumaan töihin ja työvoimapalveluihin työttömyyden kaikissa vaiheissa.
Nuorten työllistämiseen käytetty Sanssi-kortti ja yli 30-vuotiaiden palkkaamiseen suunnattu Duuni-kortti yhdistetään yhdeksi palkkatukikortiksi. Tarkoituksena on, että jo työhaastattelussa työnantajalla on tieto mahdollisuudesta käyttää palkkatukea kyseisen työttömän kohdalla.
Nuorisotakuuseen liittyvän Ohjaamo-toiminnan vakinaistamiseen ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä.
Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi kohdennetaan 3 miljoonaa euroa Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön alueella.
Työttömyysturvamenojen odotetaan alenevan 133 miljoonalla eurolla, koska työttömyysasteen ennustetaan laskevan.
Budjettiehdotus purkaa kannustinloukkuja muutoksilla varhaiskasvatusmaksuihin ja asumistukeen. Pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6700 perhettä lisää.
Asumistuessa on huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa linjatun mukaisesti asumismenojen neliövuokrakohtainen katto ja asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta. Uudistukset vähentävät asumistukimenoja yhteensä 30 miljoonalla eurolla ensi vuonna.
Perusväylänpitoon ehdotetaan kohdennettavaksi 1,4 miljardia euroa. Ensi vuonna käynnistettäviä uusia väylähankkeita ovat Kehä I Laajalahden kohta, Vuosaaren meriväylä ja Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt.
Osaamista ja kasvua tuetaan
”Osaamisen vahvistaminen on avainasemassa kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi. Osaavan työvoiman puute ei saa jarruttaa hyvää kehitystä. Jotta varmistetaan kasvun kestävyys, meidän on panostettava osaamiseen kaikilla tasoilla”, ministeri Orpo sanoo.
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta kehitetään. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätä perheiden saamaa moniammatillista tukea. Tähän tarkoitukseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa.
Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Rahoitus kohdennetaan haastavilla alueilla toimivien koulujen tukemiseen. Ne voivat esimerkiksi pienentää opetusryhmiä ja palkata lisää henkilöstöä.
Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tuetaan 15 miljoonan euron lisärahoituksella. Rahoituksella tuetaan esimerkiksi uusien koulutus- ja työelämäpolkujen rakentamista sekä ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä.
Korkean osaamisen ja tutkimuksen vahvistamiseksi Suomen Akatemialle suunnataan 25 miljoonan euron määrärahavaltuus lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.
Hallitus on sitoutunut tukemaan Itä-Suomen aloitetta koordinoivan kansallisen neurokeskuksen perustamisesta Kuopioon ja varautuu tukemaan Itä-Suomen yliopiston pilottihanketta. Esitys pilotin rahoittamiseksi valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä elokuun budjettiriiheen mennessä päätettyjen kehysmenojen puitteissa.
Ensi vuoden alussa aloittava Business Finland kokoaa saman katon alle nykyiset Tekesin ja Finpron palvelut, jotka liittyvät innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin ja matkailun edistämiseen. Business Finlandin avustusvaltuudeksi ehdotetaan noin 270 miljoonaa euroa, joka on 30 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tämä lisää edellytyksiä pienten ja keskisuurten yritysten viennin lisäämiselle.
Matkailu 4.0 -kärkihankkeen toimeenpanoon ehdotetaan kaikkiaan lisärahoitusta 8 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta on tarkoitus kohdentaa matkailumarkkinointiin, matkailuyritysten digiosaamisen parantamiseen ja tarjonnan ympärivuotisuuden kehittämiseen.
Kiertotalouden investointeihin, kasvuekosysteemien kehittämiseen ja innovatiivisten hankintojen edistämiseen ehdotetaan yhteensä 7 miljoonan euron määrärahaa.
Turvallisuutta vahvistetaan
Puolustusvoimien toimintamenoja ehdotetaan korotettavaksi nettomääräisesti 27 miljoonalla eurolla viime vuoden talousarviosta. Rahaa käytetään muun muassa turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen ja sopimussotilaiden palkkaamiseen.
Poliisin operatiivinen toiminta ja poliisien määrä voidaan säilyttää nykytasolla eli noin 7200 poliisissa (pois lukien suojelupoliisi). Poliisin toimintamenomäärärahat nousevat nettomääräisesti 14 miljoonalla eurolla viime vuoden talousarvion tasosta. Lisäystä tulee muun muassa sisäiseen turvallisuuteen ja toiminnan turvaamiseen.
Pelastustoimen tietojärjestelmiin suunnataan lisärahoitusta 3 miljoonaa euroa ja tietojärjestelmiä kehitetään yhteensopiviksi sote- ja maakuntauudistuksen tietojärjestelmien kanssa.
Rajavartiolaitoksen määrärahoihin kohdennetaan lisäys, jolla muun muassa tehostetaan ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia ja parannetaan sisäistä turvallisuutta.
Maahanmuuton kustannukset on mitoitettu sen mukaan, että Suomeen tulee 7000 uutta turvapaikanhakijaa, kuten aiemmin on arvioitu. Menojen vähenemistä rajoittaa se, että turvapaikkahakemusten käsittely kestää pitempään. Tämän vuoksi oikeuslaitos saa lisää resursseja valitusten käsittelyn vauhdittamiseksi.
Ensi vuonna ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi valtion korvaus kunnille maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin. Tarkoitukseen ehdotetaan varattavaksi 5,3 miljoonan euron määräraha.
Välittämiseen panostetaan
Turvakotipaikkojen saatavuuden turvaamiseen ehdotetaan 4 miljoonan euron määrärahalisäystä. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ehdotetaan varattavaksi 3 miljoonan euron määräraha.
Takuueläkkeen korotukseen ehdotetaan 8,8 miljoonaa euroa ja eläkettä saavan hoitotuen perustuen korottamiseen 10 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin, mistä aiheutuu 193 miljoonan euron vähennys opintotuen määrärahoihin ja 167 miljoonan euron lisäys asumistuen määrärahoihin. Opintotukeen lisätään huoltajakorotus alle 18-vuotiasta lasta huoltavalle opiskelijalle, mikä lisää määrärahatarvetta 10 miljoonalla eurolla.
Sotavammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 15 miljoonan euron lisäys. Lisäksi määrärahassa on huomioitu kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavan haitta-asterajan alentaminen tämän vuoden alusta lähtien lievävammaisille sotainvalideille 15 prosentista 10 prosenttiin, jonka kustannusvaikutus on 5,2 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Rintama-avustuksessa eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan huomioitavaksi virolaisten vapaaehtoisten rintamasotilaiden rintama-avustuksen korottaminen 590 eurosta 2000 euroon, mikä lisää määrärahatarvetta 50 000 euroa.
Sote- ja maakuntauudistuksen rahoituksessa otetaan huomioon aikataulumuutos
Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ehdotetaan 166 miljoonan euron määrärahaa maakuntien hallinnon käynnistämiseen, palvelukeskusten perustamiseen ja ICT-muutostukeen. Sote-valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018. Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulumuutos siirtää valmistelurahoja tuleville vuosille.
Kuntien osallistumista maakunnille siirtyvän sote-ICT:n kehittämiseen vahvistetaan 40 miljoonan siirrolla valtionosuuksista kunnilta säästyväksi arvioituja kustannuksia vastaavasti.
Kestävän kehityksen budjetointi aloitetaan
Talousarvioesitykseen tulee sisältymään ensimmäistä kertaa tarkastelu kestävän kehityksen huomioon ottamisesta. Laajempi kestävän kehityksen budjetointi aloitetaan vuoden 2019 budjetin yhteydessä.
Budjettiehdotus vahvistaa metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua panostamalla 5 miljoonaa euroa vanhojen metsien suojeluun (METSO-ohjelma).
Veromuutoksia valmistellaan budjettiriiheen
Hallituksen aiemmin tekemien linjausten mukaisesti autoveron alentamista jatketaan, tupakkaveroa kiristetään ja asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään. Rataveron poiston ja väylämaksujen puolituksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Ansiotulon veroperusteisiin tehdään inflaatiotarkistus kuluttajahintojen nousua vastaavasti.
Kiinteistöveroa korotetaan vuonna 2018 ja 2019 jo tehtyjen päätösten mukaisesti.
Veroperustemuutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti.
Muista veromuutoksista päätetään elokuun lopulla hallituksen budjettiriihessä. Asiaa valmistellaan ministeri Orpon johdolla hallituspuolueiden kesken.
Hallitus käsittelee budjettia elokuun lopussa
Valtiovarainministeriön ehdotus perustuu päätöksiin, joita tehtiin huhtikuussa julkisen talouden suunnitelmassa. Valtiovarainministeri käy kahdenväliset neuvottelut talousarvioehdotuksesta ministeriöiden kanssa 16.–17. elokuuta.
Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 30.–31 elokuuta. Hallituksen esitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen tiistaina 19. syyskuuta.
Lähde: Valtioneuvosto
