Nuorten suomalaisten keskuudessa, jotka saivat feminisoivaa sukupuolenkorjaushoitoa, erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa myöhemmin tarvinneiden osuus kasvoi yli kuusinkertaiseksi. Kansallisen rekisteritutkimuksen takana olevat tutkijat eivät havainneet merkkejä mielenterveyden kohentumisesta, jota hoidoilla oli luvattu saavuttaa.
Tutkimus julkaistiin Acta Paediatrica -tiedelehdessä 4. huhtikuuta 2026, ja se perustuu suomalaisiin terveysrekistereihin. Se kattaa kaikki alle 23-vuotiaat, jotka hakeutuivat vuosina 1996–2019 hoitoon Suomen kahteen keskitettyyn sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön Helsingin ja Tampereen yliopistollisiin sairaaloihin: yhteensä 2 083 henkilöä, joita verrattiin 16 643 väestöstä poimittuun verrokkiin. Seuranta-aika alkoi ensimmäisestä käynnistä ja jatkui kesäkuuhun 2022 saakka, ollen keskimäärin 5,49 vuotta ja enimmillään 25 vuotta.
Jo ennen tutkimusjaksoa 45,7 prosenttia lähetteen saaneista oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa, kun verrokeilla vastaava luku oli 15,0 prosenttia. Vähintään kaksi vuotta ensimmäisen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikössä käynnin jälkeen osuus oli noussut 61,7 prosenttiin, kun taas verrokkiryhmässä luku pysyi 14,6 prosentissa. Lähetteen saaneista 38,2 prosenttia eli 796 henkilöä läpi lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen hormoneilla ja/tai leikkauksilla.
Juuri tässä ryhmässä kasvu on dramaattista. Niiden joukossa, jotka tavoittelivat naiseutta ja saivat feminisoivaa hoitoa, erikoissairaanhoitotasoisen psykiatrisen hoidon tarve nousi 9,8 prosentista ennen arviointia 60,7 prosenttiin sen jälkeen. Maskulinisoivassa hoidossa osuus nousi 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin. Niillä, jotka arvioitiin mutta jotka eivät saaneet lääketieteellistä hoitoa, luvut olivat korkeita jo alussa ja muuttuivat vain marginaalisesti: 53,1 prosentista 59,7 prosenttiin naiseutta tavoittelevilla ja 65,0 prosentista 67,2 prosenttiin mieheyttä tavoittelevilla. Tutkijat itse huomauttavat, että vaikea psykiatrinen sairastavuus voi olla este lääketieteelliselle hoidolle, mikä todennäköisesti selittää hoitoryhmän matalamman lähtötason.
Vakavampaa sairastavuutta myöhemmissä kohorteissa
Tutkimus jakaa aineiston myös ajallisesti. Vuosina 2011–2019 lähetteen saaneista – aikana, jolloin lähetteiden määrä räjähti koko länsimaissa – 47,9 prosenttia oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa jo ennen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön tuloaan, kun verrokkiryhmässä luku oli 15,3 prosenttia. Tämä on suunnilleen kaksinkertainen määrä verrattuna vuosien 1996–2010 kohorttiin. Verrokkiryhmässä vastaavaa kasvua ei havaittu.
Kun tutkijat vakioivat syntymävuoden, indeksivuoden ja aiemman psykiatrisen hoidon, erot tasoittuivat lääketieteellistä hoitoa saaneiden ja ilman jääneiden välillä: vakavan psykiatrisen sairastuvuuden riski oli noin kolminkertainen naisverrokkeihin ja viisinkertainen miesverrokkeihin nähden. Rekisteritutkimus ei voi kokeellisesti määrittää, mitä itse interventiot aiheuttavat. Aineisto kuitenkin osoittaa, etteivät hoidon tarpeet vähene hoitojen jälkeen – ja että ne kasvoivat jyrkästi hoitoryhmässä.
Tutkijat: ei osoitettuja hyötyjä
Tampereen yliopiston tiedotteessa 14. huhtikuuta 2026 tutkimuksen pääkirjoittaja Sami-Matti Ruuska kommentoi tuloksia.
— Nuoruusiässä aloitettuihin lääketieteellisiin sukupuolenkorjausinterventioihin on kohdistettu suuria odotuksia, sillä niiden on uskottu vaikuttavan suotuisasti mielenterveyteen ja yleiseen toimintakykyyn. Tämä poikkeuksellisen kattava ja valtakunnallisesti edustava rekisteripohjainen seurantatutkimus ei kuitenkaan osoittanut näitä hyötyjä. Päinvastoin, tulokset viittaavat mielenterveyden heikkenemiseen henkilöillä, jotka läpikäyvät lääketieteellisiä sukupuolenkorjausinterventioita, hän sanoo.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat toteavat lyhyesti, että "psykiatriset tarpeet eivät vähene lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen jälkeen". He kirjoittavat edelleen, että jo ennen klinikalle hakeutumista esiintyvä laaja psykiatrinen sairastavuus ja sen kasvu ajan myötä viittaavat siihen, että sukupuolidysforia saattaa joillakin näistä nuorista olla toissijaista muihin mielenterveysongelmiin nähden.
Tutkijoiden tekemä johtopäätös on, että sukupuolenkorjausta hakevien nuorten mielenterveysongelmat on tutkittava perusteellisesti ja hoidettava asianmukaisesti – sekä ennen peruuttamattomia lääketieteellisiä interventioita että niiden jälkeen.
Kaupungistuminen on äijän mukaan liian vaikea sana maalaisillle. Ei taida äijä olla penaalin terävin kynä.
Jugneri on pahimmanluokan pölkkypää ja elostelija. Turhake.
Junger voisi muuttaa kimpaan koko unelmaväen ja matulauman kanssa vaikkapa niin suvaitsevaisten saarelle kuin Ahvenanmaalle. Perustakaa sinne sosialistinen kolhoosi ja olkaa lähekkäin. Säilyy mannersuomi suomalaisena meille vielä kansallisvaltiota kannattaville, niille jotka muistavat esi-isiemme työn pelloilla ja savotoissa. Hitlerkin ehdotti juutalaisille aikoinaan Madagaskarin saarta!
Ja tiedättekö mitä? Näitä tyyppejä ihan aikuisten oikeasti pidetään älykkäinä, kun ovat jostain Mensa-testistä saaneet pisteitä tyyliin: Mikä kuvio tulee seuraavaksi? Näiden olentojen kanssa on aivan turhaa ”keskustella” (eli lässyttää) yhtään mistään, ajanhukkaa.
Syylaposki nyt saa huudella mitä sylki suuhun tuo jotta hänelle tulisi parempi mieli. Mutta jos hiukankin katsoo noita tekstejä niin näkee ettei se osaa edes yhteenlaskua: 750 000 + 200 000 ei ole 1000 000.
Sossujen jälkeläisenä se on saanut kaiken minkä sossut on sille pystyneet antamaan. Aikoinaan se edusti sossujen nuorisojastoa Sveitsissä vuoden tuoden sieltä 924:n porsaan Suomeen. Sen jälkeen sille sitten tuli se YLE:n pesti jonka sekin paskoi oikein kunnolla. Ja nyt se huutelee pariin kertaan eronneena ja keltaisessa lehdistössä ryöpytetynä että hän visioi ihmisten muuttavat kaupunkeihin. ”So fucking what?”
Syyläposkea keljuttaa kun se tietää että Helsingissä joka kolmas asunto on yksinasuvan yli 85 vuotiaan omistuksessa. Ja se tietään että seuraavan seitsemän vuoden aikana Helsingissä tulee myyntiin 30-35% asunnoista. Se tarkoittaa että kaupungeissa asuntojen hinnat romahtavat. Eikä tilanne ole muissa Suomen tai Euroopa kaupungeissa erilainen. Sotien suuret ikäluokat ovat tämän muutoksen aiheuttajina. Ja se tarkoittaa että kun syyläposkella ei ole nyt mitään muuta kuin velkaa (omaa rahaa sillä ei ikinä ole ollut) ja ilman kaupunkiin muuttavia ihmisiä se velka lankeaa maksettavaksi kun asunnon vakuudet kuolevat alta pois. Sama on tilanne kaikilla muillakin joilla on velkaa. Teidän pitää löytää äkkiä 50% asunnon arvosta lisävakuita koska asuntojen hinnat kaupungeissa tulevat romahtamaan. Siis jos on lainaa täydestä arvosta.
Maaseudulla ja ympäryskunnissa tilanne on toinen. Sielä asuntojen pihoilla pystyy korjamaan ajoneuvot, joilla kerätään veroalennuksia työmatkoista. Usein lähellä on metsiä joista saa marjoja ja sieniä sekä järviä joiden kalakanta täydentää ruokapöytää. Maaseudulla pystyy tekemään isäntien kanssa oravannahkakauppa ja muutenkin sielä kukoistaa oma yhteiskunta.
Niin että antaa syyläposken huudella ja odotellaan koska se tulee kerjuulle maaseudulle, kun kaupungissa kaikki on niin kallista eikä sielä voi heittää edes tikkaa. Saati sitten käydä uimassa 200m kävelymatkalla. Työmatkakin on usein maaaaseudulla lyhyempi kuin kaupungissa. Minä kävelen kellarikerrokseen, naapurit pihamaalle töihin. Siinä kaupunkilaiset jurnuttaa ruuhkissa 20-40min suuntaansa joka päivä. Meillä otetaan päivänokoset noidenkin tuntien aikana.
Tuo ukko luskuttaa kuin tulpaton mopo..
Syöpä on syönyt aivotkin tältä järjen jättipäältä.
Jotta voimme ymmärtää Jungerin ja hänen kaltaistensa houreita, on määriteltävä muutamia käsitteitä. Voiskohan Junger jotenkin auttaa.
-Mikä on asutettu koko Suomi?
-Mikä on asuttamaton koko Suomi?
-Edellyttääkö asutettu koko Suomi tai sen vastakohta asuttamaton koko Suomi jotain aluetta, jolla asuu tai vastaavasti ei asu ketään?
-Miten määritelään asuttamaton alue? Onko Jos alue B on asutettu, kuten Helsinki ja sen sitällä on alue A kuten keskuspuisto, jota ei ole asutettu paitsi metsäneläimet ja kodittomat, onko myös alue B eli Helsinki asuttamaton?
-Mikä kokoinen asuttamattoman alueen on olatava, jotta se on asuttamaton.
-Mikä on alueen maksimimäärä asukkaita, jotta alue voidaan määritellä asumattomaksi? 400000, 150000, 3000, 40, 3, 1 vai 0.?
-Riittääkö koko Suomen asuttamattomuuden sertifiointiin yksi asuttamaton alue? Vai useampia alueita? Kuinka monta?
-Kuinka pitkä oleskelu asuttamattomalla alueella riittää muuttamaan alueen asuttamattomaksi? Entä kuinka tähän vaikuttaa oleskelijoiden lukumäärä?
Lista voi jatkaa ja määriteltävää on paljon, mutta näillä nyt ainakin pääsee alkuun.
Sopii minulle, jos Jungerille sopii se, että myös kiinteistövero määrätään siltä pohjalta, että rakennus on jäätelötuutin arvoinen. Siitä sitten maksan ilomielin vaikkapa 0,35% kiinteistöveroa.
No, ton jätkän mielipiteistä ei kannata maksaa edes jäätelötuutin hintaa. Tosin se pölvästi jakaa niitä ilmaiseksi ja siksi ”saamme nauttia” niistä… mielestäni tässä maassa tarvittaisiin joku ”laki” tms joka estäisi tommosten möläytyksien julkaisun, säästyisimme monelta mielipahalta ja noi junneritkin vaikuttais vähän fiksummilta… kaikki voittaisi…
Miihkalille kysymys joka tuli äsken sienimetsällä mieleeni. Sieniä on ihan mukavasti nyt, noin 50m päässä alkavasta metsästäni sain 6kg kanttarelleja ja 2kg herkkutatteja, puolentoista tunnin kävelyllä. Niistä teenkin sitten kastikkeen härän sisä- ja ulkofileille jotka laitan hautumaan yöksi leivinuuniin. …niin se kysymys… Pitääkö paikkansa, minä kuulin, että kaupungissa syödään makkaraa?
Kansa tarvii leipää ja sirkushuveja. Sais vaan sitä leipää, muuta nää osaa järjestää.
Kyllä tappava syöpä olisi tehnyt suomelle suuren palveluksen. Vahinko että lääketiede on niin kehitynyttä läsimaissa. Tuo lässyttävä turhake on tyypillinen nykyinen demari.Entinen demari hytkyn kytkyn Vartiainekin jää pian toiseksi