Mikael Jungner haluaa autioittaa maaseudun: Syrjäseutujen omakotitalot jäätelötuutin arvoisia

Julkaistu 23.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Värikkäistä ja mielipiteitä jakavista lausunnoistaan, joidenkin mielestä harkitsemattomista möläytyksistään, tunnettu Mikael Junger kohahduttaa taas. Jungner on viime aikoina Facebook-sivullaan ottanut useampaankin otteeseen kantaa kaupungistumisen puolesta.

Samalla kun hän liputtaa voimakkaasti kaupungistumisen nimiin, hän tuomitsee syrjäseutujen omakotitalot jäätelötuutin arvoisiksi. Hänen mielestään haja-asutusalueelta talon ostaneita on huijattu osana Suomen historian suurinta huijausta.

Myös koko Suomen asuttuna pitäminen on Jungnerin mielestä täyttä höpötystä.

Vai mitä sanotte näistä kommenteista?

Lähde: Facebook

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

13 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
sepeteus
sepeteus
8

Kaupungistuminen on äijän mukaan liian vaikea sana maalaisillle. Ei taida äijä olla penaalin terävin kynä.

Kybä
Kybä
8

Jugneri on pahimmanluokan pölkkypää ja elostelija. Turhake.

PP
PP
8

Junger voisi muuttaa kimpaan koko unelmaväen ja matulauman kanssa vaikkapa niin suvaitsevaisten saarelle kuin Ahvenanmaalle. Perustakaa sinne sosialistinen kolhoosi ja olkaa lähekkäin. Säilyy mannersuomi suomalaisena meille vielä kansallisvaltiota kannattaville, niille jotka muistavat esi-isiemme työn pelloilla ja savotoissa. Hitlerkin ehdotti juutalaisille aikoinaan Madagaskarin saarta!

Touko
Touko
8

Ja tiedättekö mitä? Näitä tyyppejä ihan aikuisten oikeasti pidetään älykkäinä, kun ovat jostain Mensa-testistä saaneet pisteitä tyyliin: Mikä kuvio tulee seuraavaksi? Näiden olentojen kanssa on aivan turhaa ”keskustella” (eli lässyttää) yhtään mistään, ajanhukkaa.

Erilainen käsitys
Erilainen käsitys
8

Syylaposki nyt saa huudella mitä sylki suuhun tuo jotta hänelle tulisi parempi mieli. Mutta jos hiukankin katsoo noita tekstejä niin näkee ettei se osaa edes yhteenlaskua: 750 000 + 200 000 ei ole 1000 000.

Sossujen jälkeläisenä se on saanut kaiken minkä sossut on sille pystyneet antamaan. Aikoinaan se edusti sossujen nuorisojastoa Sveitsissä vuoden tuoden sieltä 924:n porsaan Suomeen. Sen jälkeen sille sitten tuli se YLE:n pesti jonka sekin paskoi oikein kunnolla. Ja nyt se huutelee pariin kertaan eronneena ja keltaisessa lehdistössä ryöpytetynä että hän visioi ihmisten muuttavat kaupunkeihin. ”So fucking what?”

Syyläposkea keljuttaa kun se tietää että Helsingissä joka kolmas asunto on yksinasuvan yli 85 vuotiaan omistuksessa. Ja se tietään että seuraavan seitsemän vuoden aikana Helsingissä tulee myyntiin 30-35% asunnoista. Se tarkoittaa että kaupungeissa asuntojen hinnat romahtavat. Eikä tilanne ole muissa Suomen tai Euroopa kaupungeissa erilainen. Sotien suuret ikäluokat ovat tämän muutoksen aiheuttajina. Ja se tarkoittaa että kun syyläposkella ei ole nyt mitään muuta kuin velkaa (omaa rahaa sillä ei ikinä ole ollut) ja ilman kaupunkiin muuttavia ihmisiä se velka lankeaa maksettavaksi kun asunnon vakuudet kuolevat alta pois. Sama on tilanne kaikilla muillakin joilla on velkaa. Teidän pitää löytää äkkiä 50% asunnon arvosta lisävakuita koska asuntojen hinnat kaupungeissa tulevat romahtamaan. Siis jos on lainaa täydestä arvosta.

Maaseudulla ja ympäryskunnissa tilanne on toinen. Sielä asuntojen pihoilla pystyy korjamaan ajoneuvot, joilla kerätään veroalennuksia työmatkoista. Usein lähellä on metsiä joista saa marjoja ja sieniä sekä järviä joiden kalakanta täydentää ruokapöytää. Maaseudulla pystyy tekemään isäntien kanssa oravannahkakauppa ja muutenkin sielä kukoistaa oma yhteiskunta.

Niin että antaa syyläposken huudella ja odotellaan koska se tulee kerjuulle maaseudulle, kun kaupungissa kaikki on niin kallista eikä sielä voi heittää edes tikkaa. Saati sitten käydä uimassa 200m kävelymatkalla. Työmatkakin on usein maaaaseudulla lyhyempi kuin kaupungissa. Minä kävelen kellarikerrokseen, naapurit pihamaalle töihin. Siinä kaupunkilaiset jurnuttaa ruuhkissa 20-40min suuntaansa joka päivä. Meillä otetaan päivänokoset noidenkin tuntien aikana.

kaaleppi
kaaleppi
8

Tuo ukko luskuttaa kuin tulpaton mopo..

Valkoinen hetero
8

Syöpä on syönyt aivotkin tältä järjen jättipäältä.

julle
julle
8

Jotta voimme ymmärtää Jungerin ja hänen kaltaistensa houreita, on määriteltävä muutamia käsitteitä. Voiskohan Junger jotenkin auttaa.

-Mikä on asutettu koko Suomi?

-Mikä on asuttamaton koko Suomi?

-Edellyttääkö asutettu koko Suomi tai sen vastakohta asuttamaton koko Suomi jotain aluetta, jolla asuu tai vastaavasti ei asu ketään?

-Miten määritelään asuttamaton alue? Onko Jos alue B on asutettu, kuten Helsinki ja sen sitällä on alue A kuten keskuspuisto, jota ei ole asutettu paitsi metsäneläimet ja kodittomat, onko myös alue B eli Helsinki asuttamaton?

-Mikä kokoinen asuttamattoman alueen on olatava, jotta se on asuttamaton.

-Mikä on alueen maksimimäärä asukkaita, jotta alue voidaan määritellä asumattomaksi? 400000, 150000, 3000, 40, 3, 1 vai 0.?

-Riittääkö koko Suomen asuttamattomuuden sertifiointiin yksi asuttamaton alue? Vai useampia alueita? Kuinka monta?

-Kuinka pitkä oleskelu asuttamattomalla alueella riittää muuttamaan alueen asuttamattomaksi? Entä kuinka tähän vaikuttaa oleskelijoiden lukumäärä?

Lista voi jatkaa ja määriteltävää on paljon, mutta näillä nyt ainakin pääsee alkuun.

Jarkko
Jarkko
8

Sopii minulle, jos Jungerille sopii se, että myös kiinteistövero määrätään siltä pohjalta, että rakennus on jäätelötuutin arvoinen. Siitä sitten maksan ilomielin vaikkapa 0,35% kiinteistöveroa.

Raksaäijä
Raksaäijä
8

No, ton jätkän mielipiteistä ei kannata maksaa edes jäätelötuutin hintaa. Tosin se pölvästi jakaa niitä ilmaiseksi ja siksi ”saamme nauttia” niistä… mielestäni tässä maassa tarvittaisiin joku ”laki” tms joka estäisi tommosten möläytyksien julkaisun, säästyisimme monelta mielipahalta ja noi junneritkin vaikuttais vähän fiksummilta… kaikki voittaisi…

Voisko olla totta?
Voisko olla totta?
8

Miihkalille kysymys joka tuli äsken sienimetsällä mieleeni. Sieniä on ihan mukavasti nyt, noin 50m päässä alkavasta metsästäni sain 6kg kanttarelleja ja 2kg herkkutatteja, puolentoista tunnin kävelyllä. Niistä teenkin sitten kastikkeen härän sisä- ja ulkofileille jotka laitan hautumaan yöksi leivinuuniin. …niin se kysymys… Pitääkö paikkansa, minä kuulin, että kaupungissa syödään makkaraa?

Jani
Jani
8

Kansa tarvii leipää ja sirkushuveja. Sais vaan sitä leipää, muuta nää osaa järjestää.

duunari
duunari
8

Kyllä tappava syöpä olisi tehnyt suomelle suuren palveluksen. Vahinko että lääketiede on niin kehitynyttä läsimaissa. Tuo lässyttävä turhake on tyypillinen nykyinen demari.Entinen demari hytkyn kytkyn Vartiainekin jää pian toiseksi

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.