Mainos:

Mikael Jungner haluaa autioittaa maaseudun: Syrjäseutujen omakotitalot jäätelötuutin arvoisia

Julkaistu 23.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Värikkäistä ja mielipiteitä jakavista lausunnoistaan, joidenkin mielestä harkitsemattomista möläytyksistään, tunnettu Mikael Junger kohahduttaa taas. Jungner on viime aikoina Facebook-sivullaan ottanut useampaankin otteeseen kantaa kaupungistumisen puolesta.

Samalla kun hän liputtaa voimakkaasti kaupungistumisen nimiin, hän tuomitsee syrjäseutujen omakotitalot jäätelötuutin arvoisiksi. Hänen mielestään haja-asutusalueelta talon ostaneita on huijattu osana Suomen historian suurinta huijausta.

Myös koko Suomen asuttuna pitäminen on Jungnerin mielestä täyttä höpötystä.

Vai mitä sanotte näistä kommenteista?

Mainos:

Lähde: Facebook

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

13 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
sepeteus
sepeteus
9 years ago

Kaupungistuminen on äijän mukaan liian vaikea sana maalaisillle. Ei taida äijä olla penaalin terävin kynä.

Kybä
Kybä
9 years ago

Jugneri on pahimmanluokan pölkkypää ja elostelija. Turhake.

PP
PP
9 years ago

Junger voisi muuttaa kimpaan koko unelmaväen ja matulauman kanssa vaikkapa niin suvaitsevaisten saarelle kuin Ahvenanmaalle. Perustakaa sinne sosialistinen kolhoosi ja olkaa lähekkäin. Säilyy mannersuomi suomalaisena meille vielä kansallisvaltiota kannattaville, niille jotka muistavat esi-isiemme työn pelloilla ja savotoissa. Hitlerkin ehdotti juutalaisille aikoinaan Madagaskarin saarta!

Touko
Touko
9 years ago

Ja tiedättekö mitä? Näitä tyyppejä ihan aikuisten oikeasti pidetään älykkäinä, kun ovat jostain Mensa-testistä saaneet pisteitä tyyliin: Mikä kuvio tulee seuraavaksi? Näiden olentojen kanssa on aivan turhaa ”keskustella” (eli lässyttää) yhtään mistään, ajanhukkaa.

Erilainen käsitys
Erilainen käsitys
9 years ago

Syylaposki nyt saa huudella mitä sylki suuhun tuo jotta hänelle tulisi parempi mieli. Mutta jos hiukankin katsoo noita tekstejä niin näkee ettei se osaa edes yhteenlaskua: 750 000 + 200 000 ei ole 1000 000.

Sossujen jälkeläisenä se on saanut kaiken minkä sossut on sille pystyneet antamaan. Aikoinaan se edusti sossujen nuorisojastoa Sveitsissä vuoden tuoden sieltä 924:n porsaan Suomeen. Sen jälkeen sille sitten tuli se YLE:n pesti jonka sekin paskoi oikein kunnolla. Ja nyt se huutelee pariin kertaan eronneena ja keltaisessa lehdistössä ryöpytetynä että hän visioi ihmisten muuttavat kaupunkeihin. ”So fucking what?”

Syyläposkea keljuttaa kun se tietää että Helsingissä joka kolmas asunto on yksinasuvan yli 85 vuotiaan omistuksessa. Ja se tietään että seuraavan seitsemän vuoden aikana Helsingissä tulee myyntiin 30-35% asunnoista. Se tarkoittaa että kaupungeissa asuntojen hinnat romahtavat. Eikä tilanne ole muissa Suomen tai Euroopa kaupungeissa erilainen. Sotien suuret ikäluokat ovat tämän muutoksen aiheuttajina. Ja se tarkoittaa että kun syyläposkella ei ole nyt mitään muuta kuin velkaa (omaa rahaa sillä ei ikinä ole ollut) ja ilman kaupunkiin muuttavia ihmisiä se velka lankeaa maksettavaksi kun asunnon vakuudet kuolevat alta pois. Sama on tilanne kaikilla muillakin joilla on velkaa. Teidän pitää löytää äkkiä 50% asunnon arvosta lisävakuita koska asuntojen hinnat kaupungeissa tulevat romahtamaan. Siis jos on lainaa täydestä arvosta.

Maaseudulla ja ympäryskunnissa tilanne on toinen. Sielä asuntojen pihoilla pystyy korjamaan ajoneuvot, joilla kerätään veroalennuksia työmatkoista. Usein lähellä on metsiä joista saa marjoja ja sieniä sekä järviä joiden kalakanta täydentää ruokapöytää. Maaseudulla pystyy tekemään isäntien kanssa oravannahkakauppa ja muutenkin sielä kukoistaa oma yhteiskunta.

Niin että antaa syyläposken huudella ja odotellaan koska se tulee kerjuulle maaseudulle, kun kaupungissa kaikki on niin kallista eikä sielä voi heittää edes tikkaa. Saati sitten käydä uimassa 200m kävelymatkalla. Työmatkakin on usein maaaaseudulla lyhyempi kuin kaupungissa. Minä kävelen kellarikerrokseen, naapurit pihamaalle töihin. Siinä kaupunkilaiset jurnuttaa ruuhkissa 20-40min suuntaansa joka päivä. Meillä otetaan päivänokoset noidenkin tuntien aikana.

kaaleppi
kaaleppi
9 years ago

Tuo ukko luskuttaa kuin tulpaton mopo..

Valkoinen hetero
9 years ago

Syöpä on syönyt aivotkin tältä järjen jättipäältä.

julle
julle
9 years ago

Jotta voimme ymmärtää Jungerin ja hänen kaltaistensa houreita, on määriteltävä muutamia käsitteitä. Voiskohan Junger jotenkin auttaa.

-Mikä on asutettu koko Suomi?

-Mikä on asuttamaton koko Suomi?

-Edellyttääkö asutettu koko Suomi tai sen vastakohta asuttamaton koko Suomi jotain aluetta, jolla asuu tai vastaavasti ei asu ketään?

-Miten määritelään asuttamaton alue? Onko Jos alue B on asutettu, kuten Helsinki ja sen sitällä on alue A kuten keskuspuisto, jota ei ole asutettu paitsi metsäneläimet ja kodittomat, onko myös alue B eli Helsinki asuttamaton?

-Mikä kokoinen asuttamattoman alueen on olatava, jotta se on asuttamaton.

-Mikä on alueen maksimimäärä asukkaita, jotta alue voidaan määritellä asumattomaksi? 400000, 150000, 3000, 40, 3, 1 vai 0.?

-Riittääkö koko Suomen asuttamattomuuden sertifiointiin yksi asuttamaton alue? Vai useampia alueita? Kuinka monta?

-Kuinka pitkä oleskelu asuttamattomalla alueella riittää muuttamaan alueen asuttamattomaksi? Entä kuinka tähän vaikuttaa oleskelijoiden lukumäärä?

Lista voi jatkaa ja määriteltävää on paljon, mutta näillä nyt ainakin pääsee alkuun.

Jarkko
Jarkko
9 years ago

Sopii minulle, jos Jungerille sopii se, että myös kiinteistövero määrätään siltä pohjalta, että rakennus on jäätelötuutin arvoinen. Siitä sitten maksan ilomielin vaikkapa 0,35% kiinteistöveroa.

Raksaäijä
Raksaäijä
9 years ago

No, ton jätkän mielipiteistä ei kannata maksaa edes jäätelötuutin hintaa. Tosin se pölvästi jakaa niitä ilmaiseksi ja siksi ”saamme nauttia” niistä… mielestäni tässä maassa tarvittaisiin joku ”laki” tms joka estäisi tommosten möläytyksien julkaisun, säästyisimme monelta mielipahalta ja noi junneritkin vaikuttais vähän fiksummilta… kaikki voittaisi…

Voisko olla totta?
Voisko olla totta?
9 years ago

Miihkalille kysymys joka tuli äsken sienimetsällä mieleeni. Sieniä on ihan mukavasti nyt, noin 50m päässä alkavasta metsästäni sain 6kg kanttarelleja ja 2kg herkkutatteja, puolentoista tunnin kävelyllä. Niistä teenkin sitten kastikkeen härän sisä- ja ulkofileille jotka laitan hautumaan yöksi leivinuuniin. …niin se kysymys… Pitääkö paikkansa, minä kuulin, että kaupungissa syödään makkaraa?

Jani
Jani
9 years ago

Kansa tarvii leipää ja sirkushuveja. Sais vaan sitä leipää, muuta nää osaa järjestää.

duunari
duunari
9 years ago

Kyllä tappava syöpä olisi tehnyt suomelle suuren palveluksen. Vahinko että lääketiede on niin kehitynyttä läsimaissa. Tuo lässyttävä turhake on tyypillinen nykyinen demari.Entinen demari hytkyn kytkyn Vartiainekin jää pian toiseksi

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.