Kotimaassaan kannatuksensa kanssa räpiköivä Ranskan presidentti Emmanuel Macron vierailee tänään Suomessa. Etukäteen päämiesvierailun keskustelunaiheista tiedetään ainakin se, että Suomelta odotetaan kantaa Ranskan ehdottamiin EU:n nopean toiminnan joukkoihin, jotka väistämättä veisivät unionia myöskin sotilasliiton suuntaan.
Suomi on vuosikymmenien ajan pyrkinyt vaalimaan sotilaallista liittoutumattomuuttaan, joskin se on viimeistään nykyisen hallituksen aikana asetettu moneen otteeseen kyseenalaiseksi. Helsingin yliopistossa Venäjän ja itä-Euroopan lehtorina työskentelevä Arto Luukkanen otti Uudensuomen blogissaan kantaa aiheeseen ja kyseenalaisti mahdollisen mukaan lähtemisen ja siitä saatavat hyödyt.
- Syy tähän aktiiviseen rekrytointiin johtuu siitä, että vaikka ranskalaiset ovat patriootteja, niin he eivät halua kuolla turhissa sodissa. On siksi parempi ulkoistaa väkivallan instrumentit ja rekrytoida ihmisiä muualta. Luotettavat palkkasotilaat toimivatkin Ranskan muukalaislegioonassa, Luukkanen toteaa.
Syy siihen, miksi nimenomaan Suomi kiinnostaa Ranskaa, löytyy Luukkasen näkemyksen mukaan Suomesta EU-jäsenyyden myötä saatavasta hyötysuhteesta.
- Meillä on suorituskykyinen armeija, jota ei pantu naftaliiniin 1990-luvulla. Suomen poikia haluttaisiin uudelleen ”kärsimään vilua ja nälkää” Euroopan kriisipesäkkeisiin tai peräti ranskalaiseen Afrikkaan tai ihan Oseaniaan turvaamaan pääosin entisten mutta osittain nykyistenkin siirtomaaisäntien haipuvia etuja... Me olisimme kyllä loistava ja halpa ratkaisu! Luukkanen sanoo blogissaan ja jatkaa... Suomalaisia on taistellut Ruotsin puolesta ”Puolan, Lutzin, Leipzigin ja Narvan mailla”. Suomalaisten hakkapeliittojen hevoset ovat juoneet janoonsa Tonavasta, Veikselistä ja Nevasta. Suomalaiset ovat kuolleet tauteihin Baltian varuskunnissa tai viruneet ikävissään Moskovassa ”Laiska-Jaakon” eli Jacob de la Gardien armeijassa.
Luukkasen mukaan Ranska ei antaisi vaihtokaupassa mitään konkreettista ja korkeintaankin lupauksen jonkin sortin avusta, mikäli Suomessa "pahin tapahtuu". Suomalaisten liittyminen vapaaehtoisesti esimerkiksi muukalaislegioonaan on eri asia, kuin se, että "me lähtisimme valtiollisilla resursseilla näihin kinkereihin, jossa meillä ei ole mitään osaa eikä arpaa".
Kyseenalaiseksi blogissa asetetaan myöskin se, kuinka suuri hyöty Ranskan mahdollisesti lupaamasta sotilaallisesta avusta olisi, jos sitä edes saataisiin.
- Ranska ei lupaa mitään konkreettista vastineeksi. Ehkä ainoastaan suullisen lupauksen siitä, että kriisitilanteessa meitä muistetaan. Talvisodassa meitä piti muistaa 50 000 miehen siirtoarmeijalla mutta konkreettisesti meitä olisi ehkä tullut auttamaan etanan hitaudella 5000 miestä – alppijääkäreitä Ranskasta. Mikä sotilaallinen arvo näillä joukoilla oli nähtiin sitten vuonna 1940 Narvikissa. Silloin kenraali Antoine Béthouart’in joukot saapuivat Narvikiin taistelemaan brittien kanssa saksalaisia vastaan. Ranskalaiset joukot kunnostautuivat Narvikin satamassa ennen kaikkea viinitynnyrien parissa.
Lähde: US/Arto Luukkanen, MTV
