Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tomi Kuosmanen muistuttaa KD-lehden haastattelussa, että vuoden 2015 pakolaiskriisi voi uusiutua Suomessa pahempanakin. Kuosmasen mukaan erityisesti itäraja haastaa Suomen kantokyvyn.
Vuonna 2015 Suomeen saapui turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tuona vuonna Suomesta turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, joista valtaosa saapui maahan syksyllä.
Eräs syyskuun yksittäinen viikko jäi Maahanmuuttoviraston työntekijöille erityisen hyvin mieleen: Viikolla 39 rekisteröitiin peräti 3 939 turvapaikanhakijaa. Tästä viikosta on nyt kulunut reilut kaksi vuotta.
Tänä vuonna turvapaikanhakijamäärät ovat palanneet aikaan ennen turvapaikanhakijakriisiä, eli vuoden 2014 tasolle.
Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tomi Kuosmanen huomauttaa, että on kuitenkin väärin tuudittautua ajatukseen, että tilanne olisi ohi.
Kuosmasen mukaan kahden vuoden takainen tilanne voi uusiutua Suomessa entistä pahempana. Varsinkin itäraja haastaa Suomen kantokyvyn, eikä sitä ole otettu Suomessa eikä EU-tasolla riittävän vakavasti.
– Esimerkiksi Kreikka ei selvinnyt Turkista tulevasta pakolaisvyörystä ilman EU:n tukea. Jos Suomen itärajalta alkaisi kunnon vyöry, voisi sieltäkin tulla miljoonia ihmisiä pahimmillaan, Kuosmanen varoittaa.
Sisäministeriö ohjaa sekä Maahanmuuttovirastoa että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia laajamittaiseen maahantuloon varautumisessa ja varautumissuunnitelmien käyttöönotossa.
Sisäministeriön turvallisuusstrategian mukaan varautumissuunnitelmien tulisi kattaa 100 000 maahantulijan majoitus ja vastaanotto.
Laajamittaisen maahantulon tilanne voi syntyä pikkuhiljaa tai äkillisesti, esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.
Viranomaiset varautuvat laajamittaiseen maahantuloon, mutta poliittinen keskustelu on Kuosmasen mukaan jumittunut bunkkereihin ja keskittyy pääasiassa kahden vuoden takaisen kriisin jälkipuintiin. Samalla kahtiajako kansan ja poliitikkojen kesken on syventynyt huolestuttavasti.
– Nyt pitäisi uskaltaa puhua asioista, joilla on merkitystä, ei vain yhden budjettivuoden asioista, vaan pitkänaikavälin asioista, sanoo Kuosmanen.
Kuosmasen mukaan on uskallettavana kyseenalaistaa nykyisiä käytänteitä YK:ssa ja EU:ssa sekä arvioida niiden toimivuutta. Monet käytänteet on tehty aivan toisenlaisissa olosuhteissa, kuin missä viime vuosina on eletty.
– Suomen pitäisi luoda oma selkeä turvapaikkapolitiikka eikä katsella sivusta, mihin virta milloinkin kääntyy. Jos emme nyt tartu tilanteeseen, emme ole oppineet mitään syksystä 2015, Kuosmanen arvioi.
Kuosmanen huomauttaa, että EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta huolimatta moni asia kuuluu edelleen kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin.
Hän tarkoittaa esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan pakolaiskriisin akuutissa vaiheessa käyttöön ottamia rajatarkastuksia, jotka helpottivat tilannetta myös Suomen rajoilla.
Jatkossa samankaltaisille tarkastuksille saattaa olla Suomessakin käyttöä.
– Suomella pitää olla oikeus myös sulkea rajat, jos tilanne niin vaatii, Kuosmanen toteaa.
Tänä vuonna turvapaikkahakemuksia on Suomessa elokuun loppuun mennessä jätetty 3 560 kappaletta. Luku sisältää myös yhden kielteisen päätöksen saaneiden uusintahakemukset, joita on yli 1 500. Uusintahakemusten määrää voi pitää epätavanomaisen suurena.
Hakijamäärissä ja kansalaisuuksissakin on tapahtunut muutoksia EU:n sisäisten siirtojen ansiosta. Suomi on ottanut vastaan Italiasta ja Kreikasta yhteensä 1 975 turvapaikanhakijaa. Sisäisten siirtojen kautta tulleet hakijat ovat omalta osaltaan nostaneet turvapaikanhakijamäärää.
Sisäisten siirtojen kautta tulleet turvapaikanhakijat ovat pääosin syyrialaisia ja eritrealaisia. Syyria ja Eritrea ovat tätä kautta nousseet tämän vuoden hakijatilastoissa kolmen kärkeen. Eniten turvapaikkahakemuksia ovat viime vuosien tapaan jättäneet irakilaiset.
Suurin osa vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai ensimmäisen päätöksen hakemukseensa vuonna 2016. Osa heistä on kuitenkin joutunut ruuhkan takia odottamaan päätöstään tähän syksyyn asti. Tämän vuoden syyskuun lopussa ensimmäistä päätöstään odotti vielä noin 600 vuonna 2015 saapunutta hakijaa.
Viimeisetkin vuonna 2015 jätetyt hakemukset ratkaistaan vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä, kertoo KD-lehti.
Lähde: KD
