Mainos:

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja: Syksyn 2015 pakolaiskriisi voi uusiutua pahempanakin

Julkaistu 24.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tomi Kuosmanen muistuttaa KD-lehden haastattelussa, että vuoden 2015 pakolaiskriisi voi uusiutua Suomessa pahempanakin. Kuosmasen mukaan erityisesti itäraja haastaa Suomen kantokyvyn.

Vuonna 2015 Suomeen saapui turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tuona vuonna Suomesta turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, joista valtaosa saapui maahan syksyllä.

Eräs syyskuun yksittäinen viikko jäi Maahanmuuttoviraston työntekijöille erityisen hyvin mieleen: Viikolla 39 rekisteröitiin peräti 3 939 turvapaikanhakijaa. Tästä viikosta on nyt kulunut reilut kaksi vuotta.

Tänä vuonna turvapaikanhakijamäärät ovat palanneet aikaan ennen turvapaikanhakijakriisiä, eli vuoden 2014 tasolle.

Mainos:

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tomi Kuosmanen huomauttaa, että on kuitenkin väärin tuudittautua ajatukseen, että tilanne olisi ohi.

Kuosmasen mukaan kahden vuoden takainen tilanne voi uusiutua Suomessa entistä pahempana. Varsinkin itäraja haastaa Suomen kantokyvyn, eikä sitä ole otettu Suomessa eikä EU-tasolla riittävän vakavasti.

– Esimerkiksi Kreikka ei selvinnyt Turkista tulevasta pakolaisvyörystä ilman EU:n tukea. Jos Suomen itärajalta alkaisi kunnon vyöry, voisi sieltäkin tulla miljoonia ihmisiä pahimmillaan, Kuosmanen varoittaa.

Sisäministeriö ohjaa sekä Maahanmuuttovirastoa että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia laajamittaiseen maahantuloon varautumisessa ja varautumissuunnitelmien käyttöönotossa.

Sisäministeriön turvallisuusstrategian mukaan varautumissuunnitelmien tulisi kattaa 100 000 maahantulijan majoitus ja vastaanotto.

Laajamittaisen maahantulon tilanne voi syntyä pikkuhiljaa tai äkillisesti, esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.

Viranomaiset varautuvat laajamittaiseen maahantuloon, mutta poliittinen keskustelu on Kuosmasen mukaan jumittunut bunkkereihin ja keskittyy pääasiassa kahden vuoden takaisen kriisin jälkipuintiin. Samalla kahtiajako kansan ja poliitikkojen kesken on syventynyt huolestuttavasti.

– Nyt pitäisi uskaltaa puhua asioista, joilla on merkitystä, ei vain yhden budjettivuoden asioista, vaan pitkänaikavälin asioista, sanoo Kuosmanen.

Kuosmasen mukaan on uskallettavana kyseenalaistaa nykyisiä käytänteitä YK:ssa ja EU:ssa sekä arvioida niiden toimivuutta. Monet käytänteet on tehty aivan toisenlaisissa olosuhteissa, kuin missä viime vuosina on eletty.

– Suomen pitäisi luoda oma selkeä turvapaikkapolitiikka eikä katsella sivusta, mihin virta milloinkin kääntyy. Jos emme nyt tartu tilanteeseen, emme ole oppineet mitään syksystä 2015, Kuosmanen arvioi.

Kuosmanen huomauttaa, että EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta huolimatta moni asia kuuluu edelleen kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin.

Hän tarkoittaa esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan pakolaiskriisin akuutissa vaiheessa käyttöön ottamia rajatarkastuksia, jotka helpottivat tilannetta myös Suomen rajoilla.

Jatkossa samankaltaisille tarkastuksille saattaa olla Suomessakin käyttöä.

– Suomella pitää olla oikeus myös sulkea rajat, jos tilanne niin vaatii, Kuosmanen toteaa.

Tänä vuonna turvapaikkahakemuksia on Suomessa elokuun loppuun mennessä jätetty 3 560 kappaletta. Luku sisältää myös yhden kielteisen päätöksen saaneiden uusintahakemukset, joita on yli 1 500. Uusintahakemusten määrää voi pitää epätavanomaisen suurena.

Hakijamäärissä ja kansalaisuuksissakin on tapahtunut muutoksia EU:n sisäisten siirtojen ansiosta. Suomi on ottanut vastaan Italiasta ja Kreikasta yhteensä 1 975 turvapaikanhakijaa. Sisäisten siirtojen kautta tulleet hakijat ovat omalta osaltaan nostaneet turvapaikanhakijamäärää.

Sisäisten siirtojen kautta tulleet turvapaikanhakijat ovat pääosin syyrialaisia ja eritrealaisia. Syyria ja Eritrea ovat tätä kautta nousseet tämän vuoden hakijatilastoissa kolmen kärkeen. Eniten turvapaikkahakemuksia ovat viime vuosien tapaan jättäneet irakilaiset.

Suurin osa vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai ensimmäisen päätöksen hakemukseensa vuonna 2016. Osa heistä on kuitenkin joutunut ruuhkan takia odottamaan päätöstään tähän syksyyn asti. Tämän vuoden syyskuun lopussa ensimmäistä päätöstään odotti vielä noin 600 vuonna 2015 saapunutta hakijaa.

Viimeisetkin vuonna 2015 jätetyt hakemukset ratkaistaan vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä, kertoo KD-lehti.

Lähde: KD

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Maamme tuhoajat
Maamme tuhoajat
8 years ago

Jos Suomeen virtaa sama määrä mutiaisia kuin tähän asti on virrannut niin se romuttaa kaiken läntisen sivilisaation tässä maassa. Tilalle tulevat ählämit mölinöineen ja rätteineen. Ja sen jälkeen koko maan sosialiturva on tuhottu, Kertaheitolla.

Jo yksin se että jokaisesta matusta otetaan yhdeksän verikoetta maksaa 8900e suomalaiselle veronmaksajalle. Ja se on vasta alkua. Niiltä löytyy mitä mielenkiintoisimpia tauteja joiden hoito maksaa ihan hirvittäviä summia. Otetaan nyt vaikka tuberkuloosi. Yhden hoidn hinta alkaa 50 000e:sta. Kuinka monen veronmaksaja koko vuoden verokertymä tuhlataan yhteen matuun? Joka muuttaa maasta pois kun sa asyylilotossa kielteisen päätöksen.

Ja kuinka moneen suomalaislapseen ne ehtii sen tartuttaa, ennenkuin se huomataan? Ja lapset usein kuolevat hoitoon. Se kun tuhoaa niiden verisuonet.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8 years ago

Miks helvetissä meidän pitäisi niitä ottaa vastaan ja majoittaa??

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Paljonkos globalistit ovat tälläkertaa päättäneet niitä kehitysmaalaisia suomeen tuoda? Ja millä selityksellä operaatio on tarkoitus toteuttaa? ”Akuutti pakolaiskriisi jatko-osa?”

-Nyt kitinät sikseen ja RAJAT KIINNI! Suomen ei tarvitse ottaa yhtään tänne kuulumatonta maahantunkeutujaa sisään! Ei ensimmäistäkään!

huugo
huugo
8 years ago

No eikö kalloon mahdu, rajat kiinni näiltä loisijoilta ja palautuksiin vauhtia. Myös vetovoimatekijät pois kuten jotkut järkevät maat ovat tehneet (viro,puola ym.)

wurther
wurther
8 years ago

Suomella on mahdollisuus valita olla antamatta elinikäistä elatusta taloudellisille turvapaikanhakijoille, jotka muodostavat n. 90% kaikista turvapaikanhakijoista. Ihan kuten Puolalla, Unkarilla ja Tsekeillä.

Mikä siinä on niin vaikeeta?

"Charlie"
"Charlie"
8 years ago

Jos itäraja pelottaa niin ehdotan että italiasta rahdatut eritrealaiset ym. kootaan aseettomiksi pioneeripataljooniksi linnoittamaan ja miinoittamaan malliin yh1939.
Ruotsista rahdatut vastaavasti linnoittamaan länsirajaa.
Väännän vielä rautalangasta että räjähteiden käsittely ja vartiointi vain aseistetuille suomalaisille kantapeikoille joilla ei ole muslimisympatioita.
Saataisiin matukuluille jotain vastinetta ja selviää se suomalainenkin puolijoukkueteltassa talvella joten matun on turha valittaa…

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.