Mainos:

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja: Syksyn 2015 pakolaiskriisi voi uusiutua pahempanakin

Julkaistu 24.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tomi Kuosmanen muistuttaa KD-lehden haastattelussa, että vuoden 2015 pakolaiskriisi voi uusiutua Suomessa pahempanakin. Kuosmasen mukaan erityisesti itäraja haastaa Suomen kantokyvyn.

Vuonna 2015 Suomeen saapui turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tuona vuonna Suomesta turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, joista valtaosa saapui maahan syksyllä.

Eräs syyskuun yksittäinen viikko jäi Maahanmuuttoviraston työntekijöille erityisen hyvin mieleen: Viikolla 39 rekisteröitiin peräti 3 939 turvapaikanhakijaa. Tästä viikosta on nyt kulunut reilut kaksi vuotta.

Tänä vuonna turvapaikanhakijamäärät ovat palanneet aikaan ennen turvapaikanhakijakriisiä, eli vuoden 2014 tasolle.

Mainos:

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tomi Kuosmanen huomauttaa, että on kuitenkin väärin tuudittautua ajatukseen, että tilanne olisi ohi.

Kuosmasen mukaan kahden vuoden takainen tilanne voi uusiutua Suomessa entistä pahempana. Varsinkin itäraja haastaa Suomen kantokyvyn, eikä sitä ole otettu Suomessa eikä EU-tasolla riittävän vakavasti.

– Esimerkiksi Kreikka ei selvinnyt Turkista tulevasta pakolaisvyörystä ilman EU:n tukea. Jos Suomen itärajalta alkaisi kunnon vyöry, voisi sieltäkin tulla miljoonia ihmisiä pahimmillaan, Kuosmanen varoittaa.

Sisäministeriö ohjaa sekä Maahanmuuttovirastoa että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia laajamittaiseen maahantuloon varautumisessa ja varautumissuunnitelmien käyttöönotossa.

Sisäministeriön turvallisuusstrategian mukaan varautumissuunnitelmien tulisi kattaa 100 000 maahantulijan majoitus ja vastaanotto.

Laajamittaisen maahantulon tilanne voi syntyä pikkuhiljaa tai äkillisesti, esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.

Viranomaiset varautuvat laajamittaiseen maahantuloon, mutta poliittinen keskustelu on Kuosmasen mukaan jumittunut bunkkereihin ja keskittyy pääasiassa kahden vuoden takaisen kriisin jälkipuintiin. Samalla kahtiajako kansan ja poliitikkojen kesken on syventynyt huolestuttavasti.

– Nyt pitäisi uskaltaa puhua asioista, joilla on merkitystä, ei vain yhden budjettivuoden asioista, vaan pitkänaikavälin asioista, sanoo Kuosmanen.

Kuosmasen mukaan on uskallettavana kyseenalaistaa nykyisiä käytänteitä YK:ssa ja EU:ssa sekä arvioida niiden toimivuutta. Monet käytänteet on tehty aivan toisenlaisissa olosuhteissa, kuin missä viime vuosina on eletty.

– Suomen pitäisi luoda oma selkeä turvapaikkapolitiikka eikä katsella sivusta, mihin virta milloinkin kääntyy. Jos emme nyt tartu tilanteeseen, emme ole oppineet mitään syksystä 2015, Kuosmanen arvioi.

Kuosmanen huomauttaa, että EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta huolimatta moni asia kuuluu edelleen kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin.

Hän tarkoittaa esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan pakolaiskriisin akuutissa vaiheessa käyttöön ottamia rajatarkastuksia, jotka helpottivat tilannetta myös Suomen rajoilla.

Jatkossa samankaltaisille tarkastuksille saattaa olla Suomessakin käyttöä.

– Suomella pitää olla oikeus myös sulkea rajat, jos tilanne niin vaatii, Kuosmanen toteaa.

Tänä vuonna turvapaikkahakemuksia on Suomessa elokuun loppuun mennessä jätetty 3 560 kappaletta. Luku sisältää myös yhden kielteisen päätöksen saaneiden uusintahakemukset, joita on yli 1 500. Uusintahakemusten määrää voi pitää epätavanomaisen suurena.

Hakijamäärissä ja kansalaisuuksissakin on tapahtunut muutoksia EU:n sisäisten siirtojen ansiosta. Suomi on ottanut vastaan Italiasta ja Kreikasta yhteensä 1 975 turvapaikanhakijaa. Sisäisten siirtojen kautta tulleet hakijat ovat omalta osaltaan nostaneet turvapaikanhakijamäärää.

Sisäisten siirtojen kautta tulleet turvapaikanhakijat ovat pääosin syyrialaisia ja eritrealaisia. Syyria ja Eritrea ovat tätä kautta nousseet tämän vuoden hakijatilastoissa kolmen kärkeen. Eniten turvapaikkahakemuksia ovat viime vuosien tapaan jättäneet irakilaiset.

Suurin osa vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai ensimmäisen päätöksen hakemukseensa vuonna 2016. Osa heistä on kuitenkin joutunut ruuhkan takia odottamaan päätöstään tähän syksyyn asti. Tämän vuoden syyskuun lopussa ensimmäistä päätöstään odotti vielä noin 600 vuonna 2015 saapunutta hakijaa.

Viimeisetkin vuonna 2015 jätetyt hakemukset ratkaistaan vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä, kertoo KD-lehti.

Lähde: KD

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Maamme tuhoajat
Maamme tuhoajat
8 years ago

Jos Suomeen virtaa sama määrä mutiaisia kuin tähän asti on virrannut niin se romuttaa kaiken läntisen sivilisaation tässä maassa. Tilalle tulevat ählämit mölinöineen ja rätteineen. Ja sen jälkeen koko maan sosialiturva on tuhottu, Kertaheitolla.

Jo yksin se että jokaisesta matusta otetaan yhdeksän verikoetta maksaa 8900e suomalaiselle veronmaksajalle. Ja se on vasta alkua. Niiltä löytyy mitä mielenkiintoisimpia tauteja joiden hoito maksaa ihan hirvittäviä summia. Otetaan nyt vaikka tuberkuloosi. Yhden hoidn hinta alkaa 50 000e:sta. Kuinka monen veronmaksaja koko vuoden verokertymä tuhlataan yhteen matuun? Joka muuttaa maasta pois kun sa asyylilotossa kielteisen päätöksen.

Ja kuinka moneen suomalaislapseen ne ehtii sen tartuttaa, ennenkuin se huomataan? Ja lapset usein kuolevat hoitoon. Se kun tuhoaa niiden verisuonet.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8 years ago

Miks helvetissä meidän pitäisi niitä ottaa vastaan ja majoittaa??

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Paljonkos globalistit ovat tälläkertaa päättäneet niitä kehitysmaalaisia suomeen tuoda? Ja millä selityksellä operaatio on tarkoitus toteuttaa? ”Akuutti pakolaiskriisi jatko-osa?”

-Nyt kitinät sikseen ja RAJAT KIINNI! Suomen ei tarvitse ottaa yhtään tänne kuulumatonta maahantunkeutujaa sisään! Ei ensimmäistäkään!

huugo
huugo
8 years ago

No eikö kalloon mahdu, rajat kiinni näiltä loisijoilta ja palautuksiin vauhtia. Myös vetovoimatekijät pois kuten jotkut järkevät maat ovat tehneet (viro,puola ym.)

wurther
wurther
8 years ago

Suomella on mahdollisuus valita olla antamatta elinikäistä elatusta taloudellisille turvapaikanhakijoille, jotka muodostavat n. 90% kaikista turvapaikanhakijoista. Ihan kuten Puolalla, Unkarilla ja Tsekeillä.

Mikä siinä on niin vaikeeta?

"Charlie"
"Charlie"
8 years ago

Jos itäraja pelottaa niin ehdotan että italiasta rahdatut eritrealaiset ym. kootaan aseettomiksi pioneeripataljooniksi linnoittamaan ja miinoittamaan malliin yh1939.
Ruotsista rahdatut vastaavasti linnoittamaan länsirajaa.
Väännän vielä rautalangasta että räjähteiden käsittely ja vartiointi vain aseistetuille suomalaisille kantapeikoille joilla ei ole muslimisympatioita.
Saataisiin matukuluille jotain vastinetta ja selviää se suomalainenkin puolijoukkueteltassa talvella joten matun on turha valittaa…

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu eilen 08:15 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.