Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Suuttumus on täysin aiheellinen. Jousisoitin soi noin 350 vuotta jonka jälkeen sen sointi lakkaa. Se kuolee. Jos lasketaan 1700 luvusta 350 vuotta eteenpäin, niin nyt ollaan ostamassa soitinta joka on elinkaarensa lopussa. Se on soittoarvoltaan arvoton muutamien vuosien päästä.
Muutenkin ihmisen mieli on sellainen että se haluaa aina sitä mitä se ei voi saada. Esim. ihmiset voisivat ajaa Ladalla, mutta useimmat haluaisivat ajaa Saksalaisella autolla. Bentleystä tai Ferrareista puhumattkanaa. Ja veikkaan että Lada on talvella lämpöisempi ja miellyttävämpi ajaa kuin Ferrari.
Mutta noihin soittimiin… Maailman arvosoittimista on mitattu ns. Dünnwaldin lukuarvot. Ne kertovat miten hyvä soitin on äänellisesti. Mittaukseen ei vaikuta soiton voimakkuus tai yhden sävelen pituus. Soittajat eivät vain ymmärrä että kun soittimia mitataan puhtaasti äänen perusteella, suomalasten harrasterakentajien soittimet ovat pääsääntöisesti yhtä hyviä kuin maailman arvokkaimmiksi arvostetut soittimet. Käden jälki ja soitettavuus voivat olla erilaisia, mutta äänellisesti yhtä hyviä. Merkittävää on myös se että suuri osa harrastajarakentajien soittimista on äänellisesti parempia kuin nämä maailman kalleimmat soittimet. Tosin, niiltä puuttuu se yleisön ja soittajien tunnearvo, ovathan ne suomalaisten tekemiä. Mutta äänellisesti erinomaisia.
Eli, JOS Lahden kaupunki ostaa sellon harratajarakentajalta tai vaikka ammattilaiselta, ei se maksa kuin murto-osan tuo sellon hinnasta. Kiinasta saa selloja 2500e hintaan. Ne ovat laatuselloja joiden puut ja niiden kuviot voi valita katalogeista. Ja sello toimitetaan perille postin kautta. Ja ne kaikki ovat poikkeuksetta hyvin soivia selloja.
Palaan siihen että ihminen haluaa sitä mitä ei voi saada, ja sen minkä hän voi, sitä hän ei halua. Siksi, antaa kyseisen sellon mennä vapaile markkinoille. JOS vielä löytyy joku joka on siitä mainitun hinnan valmis maksamaan. Kun Lahden kaupunki ei siitä ko. hintaa maksa, tulee osa aikanaan takaisin verotuloina. Joka on plussaa kaupungin kassaan miinuksen sijaan.