Konfliktimatkustaminen on virallinen termi konfliktialueiden ulkopuolisista maista kriisimaihin tapahtuvalle taisteluun hakeutumiselle. Läheskään aina lähteminen ei tarkoita palaamista, vaan useat kuolevat ”asiansa”, jihadin puolesta tai jäävät pysyvästi osaksi ISIS-armeijaa. Pääasiassa Irakiin ja Syyriaan suuntautunut matkustaminen idealistisen ja uskonnollisen sodan perässä on tuoreimpien sekä yleisimpien arvioiden mukaan vienyt taisteluun noin 30 000 ihmistä ympäri maailman.
Suomesta ”bussiin” hypänneet
Marraskuussa YLE kertoi artikkelissaan viranomaisten arvioineen noin 80 henkilön lähteneen Suomesta sekä Irakiin että Syyriaan vierastaistelijoiksi. Todellista määrää ei luonnollisesti voida tietää, sillä käytännössä konfliktimatkustajan tunnistaminen vaatii tietyn määränpään havaitsemisen lisäksi muunkinlaisia merkkejä ”uhkaavasta” toiminnasta.
Suojelupoliisi kertoi kesäkuisessa ”terrorismin uhka-arviossaan” terrorismintorjunnan kohdehenkilöitä olevan 350.
”Vuodesta 2012 kasvua on noin 80 prosenttia. Radikalisoitumisen sekä uusien verkostojen paljastumisen seurauksena tämänkaltaisen kehityksen arvioidaan jatkuvan. Määrällisen kasvun ohella kohdehenkilöiden sidokset terroristiseen toimintaan ovat yhä suorempia ja vakavampia. Yhä suurempi osa heistä on joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai vastaanottanut terroristista koulutusta.”
Lännen Median poliisivoimille tekemän kyselyn perusteella, poliisi ei kykene selvittämään tulijoiden taustoja, joten oletettavissa on, ettei suojelupoliisin 350 henkeä käsittävä erityisessä seurannassa terrorismikytköksien vuoksi olevien lista ole riittävä.
Kaikesta tästä huolimatta, muutamat kotimaiset virkamiehet ja poliitikot ovat korostaneet sitä, kuinka virkavalta on ajan tasalla sekä tulijoiden laadusta, että tarkoitusperistä. Esimerkiksi sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoi YLE:n A2-turvattomuusillan yhteydessä Suomen ”olevan aivan siinä kärjessä, että me tiedetään keitä tänne on tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut.”. Nerg kiersi puheensa Turun terrori-iskun jälkeen, kun kävi ilmi, että epäilty oli tullut Suomeen sekä väärällä nimellä, että muun muassa ikänsä valehdellen.
-”Hakijat saattavat muuttaa antamiaan henkilötietoja turvapaikkaprosessin aikanakin. Jos Migri ei ole pystynyt luotettavasti selvittämään hakijan henkilöllisyyttä, niin päätökseen tehdään asiasta merkintä.”
Väkilukuun suhteutettuna Suomi edustaa eurooppalaista keskivertoa lähteneiden lukumäärän osalta. Eniten konfliktimatkailijoita on lähtenyt Tunisiasta, Jordaniasta ja Turkista.
Palaavatko matkalaiset?
Kaiken kaikkiaan mainitusta 30 000 terrorismituristista noin 20-30% arvioidaan palanneen lähtömaihinsa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa paljastui tutkimusten jälkeen, että yli 400 taistelijaa on jo palannut maahan vierailtuaan sota-alueella toteuttamassa halujaan. Saarivaltiossa, kuten muuallakin, on huomattu, ettei palaavia taistelijoita ole kovinkaan helppoa seurata esimerkiksi ”matkamuistona” tuodun radikalismin varalta. Viranomaiset eivät ole Britanniassakaan suostuneet paljastamaan, kuinka monta palannutta taistelijaa on vangittu, mutta ilmapiiri maassa on äärimmäisen vihamielinen palaavia kohtaan. Esimerkiksi Ison Britannian ulkomaan kehitysministeri Rory Stewart kohautti kansainvälistä mediaa toteamalla seuraavaa:
-”Ainoa oikea tapa käsitellä Syyriasta palaavia ISIS-taistelijoita, on tappaa heidät.”
Ajatuspaja Soufan Centerin mukaan Suomeen on palannut noin 43 vierastaistelijaksi lähtenyttä. Sisäministeriö kantaa huolta palanneiden ja palaavien mielenterveydestä sekä näiden mahdollisesti aiheuttamasta turvallisuusuhasta ja ehdotti maaliskuussa mm. ”ohituskaistaa” sosiaali- ja terveyspalveluihin mahdollisten traumojen hoitamiseksi. Samassa ehdotuksessa Sisäministeriö ehdotti keinoja palaavan lähipiiriin vaikuttamisen ja propagandan levittämisen ehkäisyksi.
Lukumääräisesti eniten palanneita taistelijoita on pääpiirteittäin niissä maista, mistä vierastaistelijoita on lähtenyt keskivertoa enemmän, Jordaniassa, Turkissa ja Saudi-Arabiassa.
Ruokimmeko kyytä povellamme?
Matka Suomesta Syyrian naapurimaahan Turkkiin maksaa halvimmillaan noin 300 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että toimeentulotuen perusosa riittää matkaan mukavasti. Mikään ei myöskään estä taistelijaa nostamasta Suomen tarjoamia tukia matkansa aikana. Koska viranomaisillamme ei ole lain suomia keinoja ottaa palaavaa taistelijaa haltuun, on tänne saapuva henkilö täysin vapaa jatkamaan elämäänsä kuten ennenkin, huolimatta mahdollisista sotarikoksista ja jihadistisista ajatuksistaan.
Lähteet: SuPo1, SuPo2, YLE1, YLE2, telegraph, rferl, AL, HU, independent, guardian, Soufan Center, Sisäministeriö
