Kolumni Suomalaisilta: Isisin sanoma leviää nyt suomeksi – jihadistiblogi kannustaa vuodattamaan vääräuskoisten verta

Päivitetty 2.3.2017, Julkaistu 9.2.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 5 minuuttia

Supo: Isisin propaganda kannustaa nyt tappamaan vääräuskoisia ”missä tahansa”. Siten uhka kohdistuu entistä enemmän myös Suomeen.

(hs.fi. 8.2. 2017)

Mikä herättääkin melkoisen määrän kysymyksiä. Tosin ei valitettavasti valtamediassa. Kuten ei käsittääkseni myöskään eduskunnassa.

Paremman puutteessa täytynee sitten meidän tavallisten kansalaisten esittää ne ilmiselvästi  vastausta vaativat kysymykset, kuten:

ARVOISA VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ JA ROUVA APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ,

viitaten näissä lehtihaastatteluissa ilmaistuihin kantoihinne:

Valtakunnansyyttäjä haluaa jatkossa jopa vankeutta vihapuheesta

 

– Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan halutaan jatkossa tuntuvia sakkorangaistuksia, ääritapauksissa vankeuttakin. Tässä ei saa käydä niin, että esimerkiksi 20 päiväsakosta tulee uusi normaali. Tilaa ylöspäin on, sakoissa voidaan mennä 120 päiväsakkoon asti, Nissinen sanoo.

– Tällainen ihmisarvon loukkaaminen sietää tulla vakavammin rangaistuksi. Ihmisarvo on loukkaamaton ja jos sitä loukkaa, niin pitää varautua tuntuvaan sakkoon. Lisäksi rikoslaissa yksi yleinen rangaistusten koventamisperuste on rasistinen vaikutin ja sellaisestahan kiihottamisessa kansanryhmää vastaan on yleensä kysymys.

(yle.fi 25.1. 2017)

(adsbygoogle = window.adsbygoogle || []).push({});

Uusi apulaisvaltakunnansyyttäjä vihaa vihapuhetta – ”Sakkorangaistusten taso mietityttää”

 

Jos havaitsette, että rangaistusten taso on liian alhainen, lähdettekö te syyttäjät vaatimaan kovempia rangaistuksia oikeudessa vihapuheesta?

– Kyllä se sitä tarkoittaa. Mutta myös tässä sakkokategoriassa syyttäjä voi lähteä esittämään tiettyä tasoa. Lopulta tietysti tuomioistuin päättää, Toiviainen sanoo.
(yle.fi 22.1. 2017)

MIKÄ KANSA, MIKÄ RYHMÄ, MITEN KIIHOTETAAN?

Miten on mahdollista, että kiihottaminen määrittelemätöntä kansanryhmää vastaan on teidän mielestänne ankarasti tuomittava, mutta suoranaiset kehoitukset väkivaltaan ja terroriin Suomessa voidaan ohittaa olankohautuksella. Vai vedotaanko tässäkin kaiken kultaaviin kulttuurieroihin?

”Esimerkiksi yhden kirjoituksen mukaan ”vääräuskoisen veri” on saastaista ja sitä on lupa vuodattaa.

-Käännösten laatu on sen verran hyvä, että kyseessä ovat joko Suomessa syntyneet tai Suomessa koulunsa käyneet ihmiset, Iho tulkitsee.

MYÖS SUOJELUPOLIISISSA on pantu merkille suomenkielisen jihadistipropagandan nousu. Supon arvion mukaan se nostaa myös jihadistisen väkivallan uhkaa Suomessa.

-Tässä on ollut jonkin aikaa nähtävissä sellaista trendiä tai ilmiötä, että propagandaa on alettu tuottaa sekä suomeksi että Suomeen suuntautuen, sanoo erikoistutkija Pekka Hiltunen Supon terrorismin vastaisesta yksiköstä.”

(hs.fi. 8.2. )

MINISTERIT ORPO JA SIPILÄ

Entä te, tämän nouseen terrorismiuhan ja realisoituneen maahantunkeutujien rikosaallon päävastuulliset, ministerit Sipilä ja Orpo,jotka olette nimittäneet Suomen suurimmaksi uhkatekijäksi teidän katastrofaaliseen lopputulokseen johtanutta avointen rajojen politiikkaanne arvostelleita suomalaisia, onko teillä jotain sanottavaa puolustukseksenne? Jos ei ole kannattaa sitä pikaisesti ryhtyä miettimään, sillä sille tulee kaikesta päätellen hyvin pian käyttöä.

”-Varsinainen konfliktialueille värvääminen on vähentynyt, ja propagandassa korostuu nyt enemmän iskujen tekeminen lähtömaissa”, Hiltunen sanoo.

Hänen mukaansa Isis kannustaa nyt iskuihin yksinäisiä tekijöitä, niin sanottuja yksinäisiä susia, missä nämä ikinä ovatkaan.

-Tämä on omiaan muuttamaan Suomen profiilia yhtenä osatekijänä uhkaympäristössä, erikoistutkija muotoilee.

Siis suomeksi: terrori-iskun vaara Suomessakin kasvaa.”

(hs.fi 8.2.)

JOS EI SIITÄ PUHUTA, NIIN SITÄ EI OLE?

Suomessa on siis ryhdytty järeisiin toimiin näiden uhkien torjumiseksi. Syytettyjen penkille on istutettu päätekijät -uhasta tiedottaneet ja varoittaneet kansalaiset. Joiden vihapuheista muutama esimerkki:

Terhi Kiemunki sai syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyte tuli kirjoituksesta Uuden Suomen blogissa 27. maaliskuuta 2016, jonka otsikko oli ”Kun unelma on saavutettu, on myöhäistä katua”. Kirjoituksessa muslimit yleistetään yhdeksi kansanryhmäksi ja uhkakuvan mukaan suomalaiset alistetaan, vääräuskoiset tapetaan ja naiset ja lapset raiskataan.

-Sebastian Tynkkynen: ”Kaikki muslimit eivät noudata profeettansa oppeja, eivät tietenkään. Mutta yhteiskuntarauhan onnistuvat viemään jo muutamat Muhammadin innoittamat vääräuskoisia kohtaan tehdyt iskut. Siksi asiaa ei tule vähätellä. Terrorismin pesiydyttyä Suomeen joudutaan muuttamaan turvallisuusjärjestelmiä ja siirtymään oikeasti valvontavaltioon. Ja ihmisten kadotetulle turvallisuudentunteelle ei voi edes lyödä hintaa.”

Me tavalliset kansalaiset olemme hämmentyneitä, pettyneitä ja peloissamme, kun meiltä ollaan viemässä kaikki se, mikä elämässä on tärkeintä: turvallisuus, sananvapaus ja oikeusturva. Mutta ennenkaikkea me olemme vihaisia. älkää erehtykö luulemaan muuta. Päivä päivältä ja jokaisen vihapuhesyytöksen myötä, jokaisen maahantunkeutujien rikoksen myötä  meistä tulee aina vain vihaisempia. Joten vastauksia pitäisi alkaa löytymään. Ja pian. PeruStuen tällä kertaa tosiasioihin ja terveeseen järkeen.

Kirjoittaja: Kristiina Kalliojärvi

2,131 total views, 3 views today

He could punch. His swings were not fast but they were deadly win they landed solidly.. Connect your player to the Internet using either an Ethernet cord or Wi Fi. If you can plug your player into your router, that's all you need to do to get it online. The city is now grown up and gaming is moving from Cheap Jerseys its role as its daddy to one of its many diverse children. What are the implications of a Vegas where gaming now has shrunken to 35% of all casino revenue going forward?. 6. The four touchdowns are a career high for Amendola he had three in 2012, his final season with the Rams in which he had 63 receptions. Intriguingly, jordan sale an analogous orbital 2CK effect was proposed to arise from resonant scattering centres with orbital degrees of freedom, for example, two level systems (TLSs)10,11,12. As depicted in Fig. Trade Names can be long, and also need to indicate inform ation about the type of enterprise. They need to hockey jerseys include incorporated, or Company, or Ltd. As a personalized marketing products specialist Eldridge is known as an innovative leader within the promotional products industry. cheap nfl jerseys Lee writes for his company's blog as well as Love Promos and his personal Kansas City Chiefs Blog.. Season ticket holders this fall. NFL team? The line starts here.. Is it a pro set? Is it a single back? Is it a power set? And then I make my adjustment based on the set? As a defensive back, I look at the set, and depending on what coverage I'm in for instance, if they got to twins, if I'm in man to man, and I'm the right corner, and the split end goes to the flanker side, I go with him. If I'm in cover two or cover three, I stay and either Buck or Sam, depending on the defense, goes because Buck or Sam is now the strong side defensive back. I believed in the product. I've never been a salesperson. Instead, they dropped deaths plummeted by 48 cheap nfl jerseys percent, while injuries fell 33 percent. This seems a little counter intuitive until you account cheap nfl jerseys for human behavior. What is happening to Russia's economy? Russia's crisis has been triggered by a sharp plunge in cheap nba jerseys oil prices since this summer and international sanctions over Russia's March annexation of Crimea. The ruble is collapsing. Polypropylene or thermal underwear pants are best suited for snowboarding. Tuck your base layer shirt into these pants and your pants into your socks, so there are no air pockets or any area where snow can enter.. But things didn't get any better over the weekend when an officer in Independence, Mo. Tased a teen driver during a simple traffic stop and then allegedly let that teen fall on his head, leaving him in critical condition due to brain injuries.

Janne ”Rysky” Riiheläinen menetti kaikki työt – Uskottavuus propagandistina meni

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 27.2.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

On olemassa ilmiö, jossa julkinen hahmo rakentaa uransa vahvan retoriikan, kärjekkäiden tulkintojen ja jatkuvan vastakkainasettelun varaan. Hetken aikaa se toimii. Otsikoita syntyy, some reagoi, oma kupla taputtaa.

Mutta sitten tapahtuu jotain vaarallista: yleisö lakkaa uskomasta.

Kun uskottavuus murenee, se ei romahda kerralla. Ensin katoavat hiljaiset lukijat. Sitten katoaa kiinnostus. Lopulta katoavat toimeksiannot. Se on kylmä markkinatalouden logiikka: jos kukaan ei halua lukea, kukaan ei maksa kirjoittamisesta.

Moni mediapersoona on viime vuosina saanut huomata tämän. Kun retoriikka kovenee ja jokainen kriitikko leimataan viholliseksi, alkaa uskottavuus syödä itse itseään. Jos vuosikausia maalaa maailmaa mustavalkoisilla siveltimillä ja syyttää vastapuolta milloin mistäkin, lopulta yleisö kysyy: missä ovat todisteet – ja miksi sama levy soi aina?

Yleisradio ei ole velvollinen tarjoamaan töitä kenellekään. Yliopistot eivät ole velvollisia tarjoamaan alustoja. Media-alalla toimeksiannot eivät ole sosiaalietuus vaan seurausta kysynnästä ja luottamuksesta. Kun luottamus katoaa, myös puhelin hiljenee.

Ja mitä jää jäljelle? Pienet ideologiset taskujulkaisut, joissa oma piiri edelleen nyökyttelee toisilleen. Muutaman kympin palkkio kuussa ja tuttu toimituksellinen kupla, jossa kriittinen peili on jo vuosia sitten peitetty verholla.

Suurin tragedia ei ole työn menetys. Suurin tragedia on se, ettei kukaan enää jaksa lukea. Ei siksi että olisi “vaiennettu”, vaan siksi että yleisö on jo tehnyt arvionsa.

Uskottavuus on mediassa valuuttaa. Sen voi käyttää loppuun. Ja kun saldo näyttää nollaa, pankki ei enää myönnä lisäluottoa – ei edes propagandan nimissä.

Janne "Rysky" Riiheläiselle kävi näin.

Lukijan kynästä: Riiheläiset ja muut maalittajat ovat joko ex-narkkareita tai sarjaepäonnistujia

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 30.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Verkon syövereissä elää laji, joka luulee olevansa totuuden torvi ja sananvapauden viimeinen linnake. Todellisuudessa kyse on usein aivan muusta. Maalittaja, someraivoaja ja häiriköksi ryhtynyt huutelija on harvoin rohkea – useammin katkera. Hän on elämänsä pettymyksissä marinoitunut sielu, joka ei enää jaksa katsoa peiliin, joten alkaa sylkeä sitä kohti.

Moni näistä näppäimistösotureista on joskus kokenut jotakin raskasta: tulleet itse kiusatuiksi, jääneet yksin, ehkä ajautuneet päihteiden, työttömyyden tai epäonnistuneiden ihmissuhteiden loukkuun. Mutta sen sijaan, että he olisivat kääntyneet rakentavan muutoksen tielle, he ovat valinneet helpomman reitin – purkavat oman elämänsä tyhjyyden muihin. Jokainen solvattu, uhkailtu tai maalitettu ihminen on heille hetkellinen helpotus, annos valheellista ylivoiman tunnetta.

Maalittaja ei siis taistele vallanpitäjiä vastaan, vaan omaa mitättömyyden tunnettaan vastaan. Some antaa hänelle sen, mitä elämä ei koskaan antanut: yleisön. Ja yleisö on huume. Jokainen tykkäys, jako ja vihainen kommentti toimii pienenä piikkinä suoraan egon suoneen. Siitä seuraa addiktio, jossa mikään ei riitä. On pakko huutaa kovempaa, loukata rajummin, jotta edes joku huomaisi.

Tätä ei pidä romantisoida, eikä ymmärtää väärin. Häiriköinti ja maalittaminen eivät ole “mielipiteitä” tai “kriittistä keskustelua”. Ne ovat pelkurin keinoja purkaa oma epäonnistuminen muiden niskaan. Jokainen, joka osallistuu siihen, on osa ongelmaa – ei yhteiskunnallista keskustelua.

On aika lakata antamasta häiriköille valtaa. He eivät ole rohkeita totuudenpuhujia, vaan oman elämänsä raunioilla seisovia ihmisiä, jotka eivät osaa muuta kuin huutaa pimeään. Ja mitä enemmän me kuuntelemme, sitä pimeämmäksi tämä maa käy.

Kirja-arvostelu: Jessikka Aro – Putinin USA

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Jessikka Aron Putinin USA pyrkii olemaan paljastuskirja Venäjän vaikutusoperaatioista Yhdysvalloissa, mutta lopputulos on kaikkea muuta kuin paljastava. Kirja on rakennettu vanhentuneiden väitteiden, yksipuolisten lähteiden ja toistettujen teorioiden varaan, joista moni on jo osoitettu kestämättömäksi.

Aro esittää väitteitä ja yhteyksiä, joita ei tue ajantasainen tai todennettava aineisto. Lähteitä ei usein tarkisteta kriittisesti, ja kokonaisuus rakentuu enemmän mielikuvien kuin faktan varaan. Monet kirjassa esitetyt tarinat vaikuttavat peräisin aikaisemmista kiistanalaisista lähteistä, joita tekijä kierrättää ilman uutta todistusaineistoa.

Kerronta on kärjistettyä ja värittynyttä. Aro ei pyri tasapuolisuuteen, vaan rakentaa mustavalkoisen vastakkainasettelun, jossa hän itse esiintyy totuuden puolustajana ja eri mieltä olevat leimataan propagandan uhreiksi. Tämä tekee kirjasta enemmän poliittisen pamfletin kuin tutkivan journalismin työn.

Lukijalle Putinin USA näyttäytyy teoksena, joka yrittää epätoivoisesti toistaa vanhaa narratiivia todellisuuden muuttuessa ympärillä. Kirjasta puuttuu itsearviointi, lähdekritiikki ja analyyttinen etäisyys. Lopputulos on raskas, yksipuolinen ja harhaanjohtava.

Yhteenveto:
Putinin USA ei tarjoa uutta tietoa, ei uskottavia johtopäätöksiä eikä journalistista objektiivisuutta. Se on kokoelma toistettuja väitteitä ja yksipuolisia tulkintoja, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Amatöörimäinen sepustus täysin todellisuudesta irrallaan.

Arvosana: 0,5 / 5
Kokonaisuus on epäuskottava, ylidramaattinen ja pahasti ajastaan jäljessä.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/