Mainos:

Kiista tien käytöstä johti henkirikokseen Porvoossa

Julkaistu 12.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Porvoon Sannaisissa, Munkkalan ampumaradan lähettyvillä, tapahtui perjantaina 6.10.2017 epäilty henkirikos. Epäillyn henkirikoksen seurauksena sai surmansa ampuma-radan lähettyvillä asuva 70-vuotias mies.

Tapauksen johdosta otettiin kiinni ja vangittiin vuonna 1969 ja 1973 syntyneet miehet. Vuonna 1973 syntynyt mies vapautettiin viikon kuluessa vangitsemisesta ja häntä ei epäillä enää henkirikoksesta eikä mistään muustakaan rikoksesta.

Vanhempi miehistä on esitutkinnassa myöntänyt ampuneensa laukauksen, jonka seurauksena uhri sai surmansa. Tapahtumat saivat alkunsa ampumaradalle johtavan tien käyttöön liittyvistä erimielisyydestä.

Seuraavaksi asia siirtyy syyteharkintaan Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoon.

Lähde: Poliisi

Mainos:

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tässä soutelen
Tässä soutelen
8

Nämä ampuma- ja metsästysseurat ovat riitaisuudessaan ihan oma lukunsa. Mutta se että maanvijelijät ovat toisilleen kateellisia yhdetä metristäkin, vaikka molemmilla olisi maata satoja hehtaareja. Se se vasta osoittaa järjen täydellistä puuttumista.

Ihan kuin järvi soutamisesta kuluisi.

huugo
huugo
8

Täällä päin joskus 90-luvulla metsästysseura ja porukassa maanviljelijä joka halusi olla joka paikassa ”johtaja”. Riidat menivät melkein ampuma touhuksi ja erästä uhkailtiin puhelimessa että luodissa on kyseisen henkilön nimi. Ei menisi enää tänä päivänä ja aseet lähtisivät välittömästi. Otti maansa pois metsästysseuralta ja perusti oman kun maita oli. Onnistuisikohan ihan enää tuokaan tänä päivänä.

juha.
juha.
8

Sana ”TIE”, voitaisiin julistaa jo ”kuoleman” synonyymiksi.
Siinä vaiheessa kuin aletaan puhumaan tienkäyttöoikeudesta. Järki on jo jättänyt tämän aurinkokunnan aikoja sitten. Kyse on yksinkertaisesti luonnossa eläintenkin keskuudessa ”suositusta” aktiviteetistä eli reviirien puolustamisesta ja valtaamisesta muilta lajikumppaneilta ja joskus toisen lajin yksilöltä. Kyseessä on siis primitiivireaktio ihmisen olemassaolon alkuhämäristä saakka, joka sumentaa myös nykyihmisen järjen juoksun täysin, koska se kokeeko kyseinen henkilö tulleensa kohdelluksi tasapuolisesti sekä etenkin sen, ettei hän joudu maksamaan sellaisesta edusta, joka koituu ainoastaan muiden hyödyksi hänen itsensä jäädessä vain maksumieheksi kouraisee se niin alkukantaista tunne-elämää, joka rikkoo kaikki kuviteltavissa olevat padot, jolloin alkeellisinkin seuraus- ja syysuhteiden käsitteistö lakkaa olemasta.

Hyvät tukirahat
Hyvät tukirahat
8

Pitäähän maanviljelijöille myös maksaa paljon EU-tukiakin, että saadaan joka tilalle se oma 100Teur kylvökone, 100Teur uusi traktori, kun vanha on onnistuttu ajamaan p*skaksi, sillä ettei osata ajaa sillä tai käyttää oikein. Huollotkin jätetään tekemättä säästöjen/hömöyden takia. Tietysti tarvitaan myös uusi 100teur keräävä rehuvaunu ja samanhintainen niittomurskain. Aivan käsittämätöntä että joka h*lvetin tilalla pitää olla omat laitteet, joita käytetään vain vain vähän aikaa kesällä. No mutta pitäähän se olla paremmat ja uudemmat koneet, kuin tuolla naapurin Sepolla.

Järjetöntä tukea noin paljon kannattamatonta yritystoimintaa.

Sama kuin veisi kullanhuuhdonta-seulan hiekkamontulle, ja hakisi siihen valtiolta/EU-lta tukirahaa väittäen että sieltä löytyy kultaa 200kg vuodessa, vaikka siellä olisi pelkkää hiekkaa.

Kyllä nuo tieriidatkin on ilmeisesti Suomalainen kansanperinne, ja täälläkin kunta tukki yhden pienen hiekkatienkin isoilla kivillä, kun alkoi jotain ahdistamaan sen käyttö.

Pakko sanoa
Pakko sanoa
8

Mitäs äänestitte hesalaiset meidät eu suohon, turha nillittää mistään maataloustuista, kun eu pyrogratian johdosta maatalouteen on tullut välikäsiä, vaaditan mahdottomia tilakokoja, ja silti pitää tilan ulkopuolella olla kiinni. City ihmiset meinaavat että maatalous tuottaa kaiken itsekseen, eikä tarvitse kuin heinä suussa kulkea pellonlaitaa. Tosiasiassa jokainen maataloudessa oleva tilallinen on työssään kiinni 24/7/365 lisäksi on korkeat vastuut joka asiassa.City ihmisillä ei ole kuin 5 päivänä viikossa 8 tuntia töitä, jos ei sitten kelan pummina ole jatkuvasti. Ennen eu:ta jokainen tilallinen pärjäsi jopa alle 10 hehtaain tilalla, eikä tarvinnut käydä tilan ulkopuolella vielä töissä, eikä mitään vastaavia tukia edes ollut. Aiotteko tosiaan olla vaatimassa jopa tukien lopettamista, joka on nykyaikana edellytys toimia, kun tuotteistaan ei saa kauppiaalta sitä hintaa jolla pärjäisi. Aiotteko tosiaan ajaa alas kotimaisen ruuan tuotannon, ja pyrkiä tilanteeseen, jossa Suomi olisi kokonaan riippuvainen muualta tuodusta ruuasta? Olisikohan city ihmisillä peiliin katsomisen aika. Enkä muuten yllättyisi että nämä maataloustukia vastaan olevat olisivat viemässä meidät toiseen turhakkeeseen, eli natoon taistelemaan toisten sotia. Minäkin pystyn maataloutta puolustamaan ja tiedostamaan tosiasiat, vaikka en koskaan ole tilallinen ollutkaan. Älkää city ihmiset unohtako sitäkään faktaa, että elämme pohjoisella vyöhykkeellä, jossa kasvukausi on myös rajallinen, ja entistä enemmän sääolosuhteiden armoilla. Kumm että ette nillitä jopa 6 miljardiin kohonneita vastikkeettomia yritystukia samalla, ja nehän sitä vastikkeetonta tukea vasta onkin.

korjaus
korjaus
8

Tarkoitin että hölmöyden takia, kun tuli kirjoitusvirhe tuossa.

härmäläinen
härmäläinen
8

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.