Mainos:

Hämeenlinnassa testataan valinnanvapautta – Joka kuudes vaihtanut yksityislääkäriin

Julkaistu 24.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Valinnanvapaus on innostanut monia hämeenlinnalaisia tutustumaan kaupungin tarjoamiin palveluihin.

Suomen vanhin sisämaakaupunki ja Sibeliuksen synnyinkaupunki Hämeenlinna ei ole jäänyt hymisemään loistavaa menneisyyttään, vaan tekee uutta historiaa tarttumalla etunojassa suureen sote-muutokseen. Hämeenlinnassa on testattu vuoden verran kuntalaisten vapautta valita itse, missä hoitaa terveyttään ja mistä hankkii sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta.

Kaikkiaan 18 000 hämeenlinnalaista, noin neljäsosa kaupungin asukkaista, on mukana kokeilussa. Valinnanvapautta ovat päässeet maistamaan keskusta-alueella sijaitsevan Jukolan ja haja-asutusalue Lammi-Tuuloksen terveyskeskusten asiakkaat.

"Mahdollisuus valita itse ei ole synnyttänyt kiivasta rumbaa, vaan alkupiikin jälkeen vaihtoja tehdään noin 200 henkilön kuukausitahtiin", kertoo kehittämispäällikkö Niina Haake Hämeenlinnan kaupungilta.

"Kokeilussa mukana olevista 16 prosenttia eli 2 900 henkilöä on siirtynyt yksityisen sote-keskuksen asiakkaaksi. Useampaan kertaan terveyskeskuksen ja sote-keskuksen välillä on vaihtanut parisataa ihmistä, yleisimmin vaihdetaan takaisin julkiseen palveluun terveysasemalle."

Mainos:

Kokeilussa sote-palveluita tuottaa kaksi kaupungin terveysasemaa ja viisi yksityistä yritystä. Kaikki tarjoavat saman perusterveydenhuollon tasoisen paketin, johon kuuluvat yleislääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotot, psykiatrisen sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan vastaanotot sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Yksityisessä sote-keskuksessa hinnat ovat samat kuin terveyskeskuksessa.

Sote-keskusta testaava hämeenlinnalainen saa paketin ulkopuolisia palveluja, kuten diabeteshoitajan vastaanottoa tai fysioterapiaa, entiseen tapaan terveyskeskuksesta.

Lääkärin vastaanotto kiinnostaa

Merkittävin tulos valinnanvapaudesta näkyy Hämeenlinnassa palvelujen käytön kasvussa: kokeilualueilla sote-palvelujen käyttö on lisääntynyt 20 prosentilla. Valinnanvapaus on tuonut kaupungille myös uutta asiakaskuntaa, joka ei asioinut julkisella puolella lainkaan vuonna 2016.

"Arvelemme, että ilmiö johtuu lääkäripalvelujen parantuneen saatavuuden tiedottamisesta. Ruotsissa, jossa valinnanvapaus on ollut käytäntöä jo useamman vuoden, palvelujen käyttö kasvoi ja jäi kohonneelle tasolle. Kiinnostavaa nähdä, tapahtuuko niin meilläkin alkuvaiheen jälkeen. Sairastaminen ei ole valinnanvapauden myötä lisääntynyt."

"Kokeilu on osoittanut selvästi, että terveyspalvelujen käyttö kasvaa valinnanvapauden myötä. Eräs syy saattaa olla lääkäripalvelujen saatavuuden rummutus. Sairastaminen ei ole lisääntynyt ", kertoo kehittämispäällikkö Niina Haake Hämeenlinnasta. Valokuvaaja: Kimmo Brandt

Hämeenlinnassa on pyritty mahdollisimman laveaan vapauteen. Sote-keskusta tai terveysasemaa saa vaihtaa kuukauden välein. Haaken mukaan asukkaat ovat olleet pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä malliin. Kaupunki selvittää kyselyllä, miksi vaihtajat ovat vaihtaneet ja muut eivät.

Myös yritysten kanssa löytyi hyvä, yhteinen sävel.

"Tapaamme tiiviisti ja puhumme avoimesti. Kaikki ymmärtävät, että kyse on kokeilusta, joten heti ei voi ollakaan täysin valmista. Kahden suuren yhtiön lisäksi mukana on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, siitä olen iloinen."

Kaikki yritykset ovat toimineet jo ennen projektia. Ne saavat kunnalta korvauksen työstään kapitaatiomallin mukaan eli saavat kiinteän korvauksen asiakkaasta, ikään liittyvällä painotuksella. Taksojen pohjalla on käytetty Hämeenlinnan terveyskustannuksia vuodelta 2015.

Niina Haake kiittää yrityksiä kokeiluun lähtemisestä.

" Arvostan yhdessä oppimista. Ei riitä, että kaupunki palvelun järjestäjänä latelee säännöt, vaan uuden kehittämisessä tarvitaan keskustelua, jotta käyttöön saadaan fiksuimmat ratkaisut."

Kokeilemalla todellakin oppii

Hämeenlinnassa tartuttiin innokkaasti sosiaali- ja terveysministeriön tarjoamaan mahdollisuuteen aloittaa kaksivuotinen projekti. Mitä, miksi ja miten, näitä kokeiluun liittyviä perusteita pohdittiin yhdessä muun muassa Sitran kanssa. Ankara valmistelu kesti kuukausia.

"Reipasta kokeiluhenkisyyttä vaadittiin, jotta saatiin kasaan sähköinen järjestelmä sekä ohjeet yksityisille ja pelisäännöt omalle tuotannolle. Huikean lyhyessä ajassa saimme kuvion pyörimään."

Haaken mukaan tiedonsiirron haasteet koettelevat tätäkin projektia.

"Kunpa sote-tieto kulkisi asiakkaan mukana, se ratkaisisi paljon. Kaikki ei toimi toivotusti, mutta tiedämme ainakin, mitä pitää parantaa."

Valinnanvapauskokeilussa hyödynnetään kansallista Kanta-arkistoa, jossa näkyvät asiakkaan tiedot julkisesta terveydenhuollosta kolmen vuoden ajalta. Varhaisemmat tiedot saadaan tarvittaessa tietopyynnöllä.

Asiat selkosuomeksi

Hämeenlinnan kokeilu jatkuu vuoden 2018 lopulle, jatkosta neuvotellaan. Haake lupaa jakaa kaupungin kokemuksia valinnanvapauden toteuttamisesta muillekin.

"Tällainen projekti antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka markkinat muodostuvat ja kuinka kuntalaiset lähtevät tekemään valintaa."

Kehittämispäällikkö Niina Haake antaa valinnanvapauden testiin ryhtyville kunnille vinkin: virittäkää mieliin kokeiluhenki ja valmistautukaa aidosti muuttamaan toimintaa. Erityisesti sosiaaliohjauksen henkilöstön työhön tulee muutoksia.

Haake koki suurimmaksi huolekseen sen, kuinka valinnanvapauskokeilu selitettäisiin ymmärrettävästi kuntalaisille. Keinoina käytettiin kotikirjettä ja selkosuomea.

"Avasimme asiaa niin, että jokainen voi ymmärtää, mitä valinnanvapaus tarkoittaa, millaisia palveluja se koskee, paljonko palvelut maksavat ja mistä saa lisätietoja. Tempaus näyttäisi onnistuneen."

Lähde: STM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Minä minä minä minä minä minä
Minä minä minä minä minä minä
8

Eivät ymmärrä sitä että se maksaa veronmaksajille aivan …keleesti enemmän kuin julkinen. Sitten eläkeläiset (jotka näitä eniten käyttävät) viitsii valittaa että ”eläkeläistä verotetaan kovasti”. Kun itse kasvattavat veronkatoa sen kun ehtivät juoksemalla yksityisellä.

Pitäisi pikkuisen miettiä miteä tekee tai mistä valittaa. Mutta nämä suuret ikäluokat ovat aina saaneet tehdä juuri niinkuin ovat halunneet. Omahyväisyys on huipussaan tällä porukalla.

huugo
huugo
8

Tämä yksityispuoli keissi tulee muuten helvetin kalliiksi kunnille ja moni kunta ajautuu, sanoisinko kuseen. Täällä huseeraa pihlajalinna, tosin itsellä ei ole ollut valittamista palvelun laadusta. Toimii melkein paremmin kuin erään ison sairaalahoitopiirin aikaan.

juha.
juha.
8

”Rahalla saa ja hevosella pääsee!”
Yksityisellä puolella voikin hyvin törkeen oikeesti tutustella ”heikoimmassa asemassa” oleviin ”pakulaisiin”, jotka joutuvat etuilemaan Suomen valtion suomalla VIP kohtelulla, joka on tarkoitettu ainoastaan kaikille niille, jotka eivät edes tienneet missä Suomi on ennen saapumistaan tähän kylmään maahan, joka tahtoo tarkoittaa ainoastaan säätä, ei SPR:n naisia ym. ”sidosryhmiä”.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.