Hämeenlinnassa testataan valinnanvapautta – Joka kuudes vaihtanut yksityislääkäriin

Julkaistu 24.1.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Valinnanvapaus on innostanut monia hämeenlinnalaisia tutustumaan kaupungin tarjoamiin palveluihin.

Suomen vanhin sisämaakaupunki ja Sibeliuksen synnyinkaupunki Hämeenlinna ei ole jäänyt hymisemään loistavaa menneisyyttään, vaan tekee uutta historiaa tarttumalla etunojassa suureen sote-muutokseen. Hämeenlinnassa on testattu vuoden verran kuntalaisten vapautta valita itse, missä hoitaa terveyttään ja mistä hankkii sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta.

Kaikkiaan 18 000 hämeenlinnalaista, noin neljäsosa kaupungin asukkaista, on mukana kokeilussa. Valinnanvapautta ovat päässeet maistamaan keskusta-alueella sijaitsevan Jukolan ja haja-asutusalue Lammi-Tuuloksen terveyskeskusten asiakkaat.

"Mahdollisuus valita itse ei ole synnyttänyt kiivasta rumbaa, vaan alkupiikin jälkeen vaihtoja tehdään noin 200 henkilön kuukausitahtiin", kertoo kehittämispäällikkö Niina Haake Hämeenlinnan kaupungilta.

"Kokeilussa mukana olevista 16 prosenttia eli 2 900 henkilöä on siirtynyt yksityisen sote-keskuksen asiakkaaksi. Useampaan kertaan terveyskeskuksen ja sote-keskuksen välillä on vaihtanut parisataa ihmistä, yleisimmin vaihdetaan takaisin julkiseen palveluun terveysasemalle."

Kokeilussa sote-palveluita tuottaa kaksi kaupungin terveysasemaa ja viisi yksityistä yritystä. Kaikki tarjoavat saman perusterveydenhuollon tasoisen paketin, johon kuuluvat yleislääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotot, psykiatrisen sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan vastaanotot sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Yksityisessä sote-keskuksessa hinnat ovat samat kuin terveyskeskuksessa.

Sote-keskusta testaava hämeenlinnalainen saa paketin ulkopuolisia palveluja, kuten diabeteshoitajan vastaanottoa tai fysioterapiaa, entiseen tapaan terveyskeskuksesta.

Lääkärin vastaanotto kiinnostaa

Merkittävin tulos valinnanvapaudesta näkyy Hämeenlinnassa palvelujen käytön kasvussa: kokeilualueilla sote-palvelujen käyttö on lisääntynyt 20 prosentilla. Valinnanvapaus on tuonut kaupungille myös uutta asiakaskuntaa, joka ei asioinut julkisella puolella lainkaan vuonna 2016.

"Arvelemme, että ilmiö johtuu lääkäripalvelujen parantuneen saatavuuden tiedottamisesta. Ruotsissa, jossa valinnanvapaus on ollut käytäntöä jo useamman vuoden, palvelujen käyttö kasvoi ja jäi kohonneelle tasolle. Kiinnostavaa nähdä, tapahtuuko niin meilläkin alkuvaiheen jälkeen. Sairastaminen ei ole valinnanvapauden myötä lisääntynyt."

"Kokeilu on osoittanut selvästi, että terveyspalvelujen käyttö kasvaa valinnanvapauden myötä. Eräs syy saattaa olla lääkäripalvelujen saatavuuden rummutus. Sairastaminen ei ole lisääntynyt ", kertoo kehittämispäällikkö Niina Haake Hämeenlinnasta. Valokuvaaja: Kimmo Brandt

Hämeenlinnassa on pyritty mahdollisimman laveaan vapauteen. Sote-keskusta tai terveysasemaa saa vaihtaa kuukauden välein. Haaken mukaan asukkaat ovat olleet pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä malliin. Kaupunki selvittää kyselyllä, miksi vaihtajat ovat vaihtaneet ja muut eivät.

Myös yritysten kanssa löytyi hyvä, yhteinen sävel.

"Tapaamme tiiviisti ja puhumme avoimesti. Kaikki ymmärtävät, että kyse on kokeilusta, joten heti ei voi ollakaan täysin valmista. Kahden suuren yhtiön lisäksi mukana on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, siitä olen iloinen."

Kaikki yritykset ovat toimineet jo ennen projektia. Ne saavat kunnalta korvauksen työstään kapitaatiomallin mukaan eli saavat kiinteän korvauksen asiakkaasta, ikään liittyvällä painotuksella. Taksojen pohjalla on käytetty Hämeenlinnan terveyskustannuksia vuodelta 2015.

Niina Haake kiittää yrityksiä kokeiluun lähtemisestä.

" Arvostan yhdessä oppimista. Ei riitä, että kaupunki palvelun järjestäjänä latelee säännöt, vaan uuden kehittämisessä tarvitaan keskustelua, jotta käyttöön saadaan fiksuimmat ratkaisut."

Kokeilemalla todellakin oppii

Hämeenlinnassa tartuttiin innokkaasti sosiaali- ja terveysministeriön tarjoamaan mahdollisuuteen aloittaa kaksivuotinen projekti. Mitä, miksi ja miten, näitä kokeiluun liittyviä perusteita pohdittiin yhdessä muun muassa Sitran kanssa. Ankara valmistelu kesti kuukausia.

"Reipasta kokeiluhenkisyyttä vaadittiin, jotta saatiin kasaan sähköinen järjestelmä sekä ohjeet yksityisille ja pelisäännöt omalle tuotannolle. Huikean lyhyessä ajassa saimme kuvion pyörimään."

Haaken mukaan tiedonsiirron haasteet koettelevat tätäkin projektia.

"Kunpa sote-tieto kulkisi asiakkaan mukana, se ratkaisisi paljon. Kaikki ei toimi toivotusti, mutta tiedämme ainakin, mitä pitää parantaa."

Valinnanvapauskokeilussa hyödynnetään kansallista Kanta-arkistoa, jossa näkyvät asiakkaan tiedot julkisesta terveydenhuollosta kolmen vuoden ajalta. Varhaisemmat tiedot saadaan tarvittaessa tietopyynnöllä.

Asiat selkosuomeksi

Hämeenlinnan kokeilu jatkuu vuoden 2018 lopulle, jatkosta neuvotellaan. Haake lupaa jakaa kaupungin kokemuksia valinnanvapauden toteuttamisesta muillekin.

"Tällainen projekti antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka markkinat muodostuvat ja kuinka kuntalaiset lähtevät tekemään valintaa."

Kehittämispäällikkö Niina Haake antaa valinnanvapauden testiin ryhtyville kunnille vinkin: virittäkää mieliin kokeiluhenki ja valmistautukaa aidosti muuttamaan toimintaa. Erityisesti sosiaaliohjauksen henkilöstön työhön tulee muutoksia.

Haake koki suurimmaksi huolekseen sen, kuinka valinnanvapauskokeilu selitettäisiin ymmärrettävästi kuntalaisille. Keinoina käytettiin kotikirjettä ja selkosuomea.

"Avasimme asiaa niin, että jokainen voi ymmärtää, mitä valinnanvapaus tarkoittaa, millaisia palveluja se koskee, paljonko palvelut maksavat ja mistä saa lisätietoja. Tempaus näyttäisi onnistuneen."

Lähde: STM

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.