Sisäisen turvallisuuden strategia Hyvä elämä – turvallinen arki on tiekartta, jonka avulla Suomesta tulee hallitusohjelman vision mukaisesti maailman turvallisin maa. Sisäinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että Suomessa ihmiset voivat nauttia yhteiskunnan tarjoamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja muista ikävistä kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden strategiasta 5. lokakuuta.
Ennakointi nostaa esiin sisäisen turvallisuuden haasteet
Strategia sisältää ennakointiosion, jossa kuvataan Suomen sisäiseen turvallisuuteen lähivuosina vaikuttavat muutosvoimat. Suomen sisäinen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös Suomen ulkopuoliset tekijät. Tulevaisuudessa turvallisuustilanteen muutokset ovat yhä todennäköisempiä ja niihin on vaikea varautua etukäteen. Tärkein sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva ja monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin tarpeen turvallisuusviranomaisten tuottamille palveluille.
Strategian toimenpiteet toteutetaan laajassa yhteistyössä
Strategian valmisteluun on osallistunut noin 100 asiantuntijaa yli 30 organisaatiosta. Myös strategiaan kuuluvan toimenpideohjelman toteutus vaatii koko yhteiskunnan panosta, sen toteuttaminen on vastuutettu useille eri toimijoille. Toimenpideohjelmassa on kahdeksan kokonaisuutta:
-analysointi ja ennakointi
-toimivaltuudet ja suorituskyvyt
-arjen turvallisuus
-turvallisuusosaaminen ja kriisinkestokyky
-turvallisuuden innovaatiot
-sisäisen turvallisuuden ohjaus
-maakuntien ja kuntien turvallisuustyö
-seuranta
Strategialla ei yritetä vastata kaikkiin turvallisuuden osatekijöihin. Strategia keskittyy niihin ilmiöihin, joissa riskit arjen turvallisuudelle ovat viime vuosina kasvaneet tai joiden arvioidaan lähitulevaisuudessa aiheuttavan haittaa koko yhteiskunnan tai laajan väestönosan turvallisuudelle.
Ministeri Risikko: Turvallisuus edellyttää resurssien pitkäjänteistä varmistamista
Sisäisen turvallisuuden pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää sitä, että myös turvallisuusviranomaisten resursseista päätetään pitemmällä tähtäimellä eikä aina vuodeksi kerrallaan, sisäministeri Paula Risikko totesi sisäisen turvallisuuden strategian Hyvä elämä – turvallinen arki julkistustilaisuudessa Helsingissä. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden strategiasta 5. lokakuuta.
Hallitus on jo aiemmin sopinut turvallisuuden painopistealueesta, joka sisältyy sisäisen turvallisuuden strategiaan. Turvallisuusympäristön muutoksiin vastataan parantamalla turvallisuusviranomaisten tilannekuvaa, toimivaltuuksia sekä suorituskykyä. Pitkän aikavälin resurssisuunnittelu on yksi keino päästä siihen, että turvallisuusviranomaisten ydintoiminnot ja palvelutaso on turvattu.
- Resurssien pitkäjänteinen suunnittelu perustuu turvallisuusongelmien taustalla olevien yhteiskunnallisten muutosten ennakointiin. Riittävän suorituskyvyn rakentaminen ei tapahdu hetkessä tai tilanteiden jo ollessa käynnissä. Se edellyttää koulutusta, varustamista ja muiden toimintaedellytysten turvaamista jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi poliisin peruskoulutus kestää kolme vuotta.
Turvallisuus on jokaiselle erilaista
Arjen toistuvat turvallisuusongelmat kasaantuvat hyvin voimakkaasti pienelle väestönosalle. Esimerkiksi alle viisi prosenttia väestöstä tekee yli puolet kaikista rikoksista ja kymmenen prosenttia väestöstä kokee yli kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta. Toisaalta esimerkiksi ikääntyneiden tai lapsiperheiden turvallisuusongelmat ja -tarpeet ovat hyvin erilaisia.
- Kun puhumme turvallisuudesta, meidän on aina mietittävä kenen turvallisuudesta puhumme ja miten juuri niihin turvallisuustarpeisiin vastataan tehokkaasti. Samat keinot edistää turvallisuutta eivät toimi kaikille, ministeri Risikko korosti.
