Hallituksen tavoitteena tehdä Suomesta maailman turvallisin maa

Julkaistu 5.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Sisäisen turvallisuuden strategia Hyvä elämä – turvallinen arki on tiekartta, jonka avulla Suomesta tulee hallitusohjelman vision mukaisesti maailman turvallisin maa. Sisäinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että Suomessa ihmiset voivat nauttia yhteiskunnan tarjoamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja muista ikävistä kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden strategiasta 5. lokakuuta.

Ennakointi nostaa esiin sisäisen turvallisuuden haasteet

Strategia sisältää ennakointiosion, jossa kuvataan Suomen sisäiseen turvallisuuteen lähivuosina vaikuttavat muutosvoimat. Suomen sisäinen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös Suomen ulkopuoliset tekijät. Tulevaisuudessa turvallisuustilanteen muutokset ovat yhä todennäköisempiä ja niihin on vaikea varautua etukäteen. Tärkein sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva ja monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin tarpeen turvallisuusviranomaisten tuottamille palveluille.

Strategian toimenpiteet toteutetaan laajassa yhteistyössä

Strategian valmisteluun on osallistunut noin 100 asiantuntijaa yli 30 organisaatiosta. Myös strategiaan kuuluvan toimenpideohjelman toteutus vaatii koko yhteiskunnan panosta, sen toteuttaminen on vastuutettu useille eri toimijoille. Toimenpideohjelmassa on kahdeksan kokonaisuutta:

-analysointi ja ennakointi
-toimivaltuudet ja suorituskyvyt
-arjen turvallisuus
-turvallisuusosaaminen ja kriisinkestokyky
-turvallisuuden innovaatiot
-sisäisen turvallisuuden ohjaus
-maakuntien ja kuntien turvallisuustyö
-seuranta

Strategialla ei yritetä vastata kaikkiin turvallisuuden osatekijöihin. Strategia keskittyy niihin ilmiöihin, joissa riskit arjen turvallisuudelle ovat viime vuosina kasvaneet tai joiden arvioidaan lähitulevaisuudessa aiheuttavan haittaa koko yhteiskunnan tai laajan väestönosan turvallisuudelle.

Ministeri Risikko: Turvallisuus edellyttää resurssien pitkäjänteistä varmistamista

Sisäisen turvallisuuden pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää sitä, että myös turvallisuusviranomaisten resursseista päätetään pitemmällä tähtäimellä eikä aina vuodeksi kerrallaan, sisäministeri Paula Risikko totesi sisäisen turvallisuuden strategian Hyvä elämä – turvallinen arki julkistustilaisuudessa Helsingissä. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden strategiasta 5. lokakuuta.

Hallitus on jo aiemmin sopinut turvallisuuden painopistealueesta, joka sisältyy sisäisen turvallisuuden strategiaan. Turvallisuusympäristön muutoksiin vastataan parantamalla turvallisuusviranomaisten tilannekuvaa, toimivaltuuksia sekä suorituskykyä. Pitkän aikavälin resurssisuunnittelu on yksi keino päästä siihen, että turvallisuusviranomaisten ydintoiminnot ja palvelutaso on turvattu.

- Resurssien pitkäjänteinen suunnittelu perustuu turvallisuusongelmien taustalla olevien yhteiskunnallisten muutosten ennakointiin. Riittävän suorituskyvyn rakentaminen ei tapahdu hetkessä tai tilanteiden jo ollessa käynnissä. Se edellyttää koulutusta, varustamista ja muiden toimintaedellytysten turvaamista jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi poliisin peruskoulutus kestää kolme vuotta.

Turvallisuus on jokaiselle erilaista

Arjen toistuvat turvallisuusongelmat kasaantuvat hyvin voimakkaasti pienelle väestönosalle. Esimerkiksi alle viisi prosenttia väestöstä tekee yli puolet kaikista rikoksista ja kymmenen prosenttia väestöstä kokee yli kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta. Toisaalta esimerkiksi ikääntyneiden tai lapsiperheiden turvallisuusongelmat ja -tarpeet ovat hyvin erilaisia.

- Kun puhumme turvallisuudesta, meidän on aina mietittävä kenen turvallisuudesta puhumme ja miten juuri niihin turvallisuustarpeisiin vastataan tehokkaasti. Samat keinot edistää turvallisuutta eivät toimi kaikille, ministeri Risikko korosti.

Lähteet: Valtioneuvosto 1, 2

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
IKirouta
IKirouta
8

”…sisäministeri Paula Risikko totesi sisäisen turvallisuuden strategian…” Kuuntelin ja katselin puheen IL-liveltä. Risikko oli sössötyksestä ja takeltelusta päätellen humalassa. Nergin puhetta ei jaksanu enää kuunnella…Alkoi verenpaine nousta.

Ahti
Ahti
8

Mitähän jengiä nuo 100 ihmistä ovat? Hyvävelijärjestelmässä edenneitä kuplassaan eläviä tampioita? Suojatyöpaikoissaan homehtuvia vassarifilosofeja ja dosentteja?
Taas paloi rahaa ja tulos plusmiinusnolla.

Marko
Marko
8

Hyvin on onnistunut tähän asti, sii meinaan huonontamaan Suomen ja Suomalaisten turvallisuutta radikaalisesti.

MH
MH
8

Missähän kuplassa nuo elää jos eivät ole jo huomanneet mihin suuntaan tää ”turvallisuus” on Suomessa nyt jo ( siis jo) mennyt?? Avatkaa nyt silmänne tosiasioille jo !!!!!

CFF
CFF
8

Hallituksen tavoitteena tehdä Suomesta maailman turvallisin maa. Mitä vittua!?

Tämä tarkoittaa että Juudas Sipilän hallituksen todellisena tavoitteena on tehdä Suomesta HEILLE turvallinen. Lynkkaamalla sananvapaus ja vangitsemalla sananvapautta puolustavia suomalaisia Suomesta tehdään Sipilän johtaman hallituksen kierossa mielessä ”turvallinen”. Ei Suomesta voi enää koskaan tulla maailman turvallisin maa. Ei koskaan. Tänne on Sipilä päästänyt kävelemällä rajan yli kymmeniä tuhansia potentiaalisia murhaajia ja terroristeja.

E Suomi ikinä tule turvalliseksi suomalaisille ennen kuin Sipilän, Orpon , Bernerin, Stubbin ym. hirviöistä päästään eroon.

Sitten kun Suomessa saa hankkia ampuma aseen laillisesti itsepuolustusta varten tulee Suomesta turvallisempi.

Me emme koskaan ole turvassa niin kauan kuin Suomea johtavat petolliset maanpetturit.

Yksi syrjätynyt(kö)
Yksi syrjätynyt(kö)
8

Että voivat olla ulalla. Riskko on ollut hyödyllinen sätkyakka valinta kokoomukselle joka on pihalla kuin lumiukko lähes kaikesta.Huvittavin oli parivaljakon Nerg Risikon lausunnot syrjätyneiden vaarallisuudesta suomen yhteiskunnalle. Eli mm.pitkäaikaityöttömien kyttäys kiihtyy. Itse jouduin TYP myllyyn ja huvitti kun kahden sosiaalitantan kuulustelussa särähti korvaan yksi kysymys, metsästäkö vielä. Eli mistä he tiesivät että olenko joskus metsästänyt. Olen toki metsästänyt 30 vuotta sitten ja on pari rinnakaislupaa aseisiin joita ei ole edes enää kait olemassakaan. Itsellä ei ole minkäänlaista torrakkoa, eikä tänä päivänä olisi luonnetta tappaa minkäänlaista elukkaa enää.

MA
MA
8

Suomen suurin sisäinen turvallisuuden ongelma on nämä natsijärjestöt jotka pitäisi lailla kieltää Suomessa Halla-Aho Huhtasaari Hakkarainen Immonen ym persut pitäisi laittaa vastuuseen puheistaan ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan !!!!!!

Mikko Kivioja
Mikko Kivioja
8
  MA

Perussuomalaiset eivät ole kansallissosialisteja ja lisäksi ovat sakkotuomionsa maksaneet. Uskotko todella, että noista tyypeistä johtuu kasvanut turvattomuus? Vuonna 2016 mamujen lisäämien raiskausten määrä nousi 41,9% ja ahdistelut 158% (Lähde: poliisi). Perussuomalaiset eivät ole noista luvuista vastuussa vaan hallitus ja EU. Sinullakin indoktrinaatiousko on melko vahva.

Oikea suunta
Oikea suunta
8

Se varmaan alkaakin sillä että ensin laitetaan mutiaiset maasta ulos. Sen jälkeen katsotaan mitä tehdään suomalaisille taparikollisille. Laitetaanko Venäjälle vankilaan vai hirtetäänkö.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.