Euroopan unioni on ilmoittanut tahtotilastaan "terävöittää" pakotepolitiikkaansa. Unionissa kuitenkin tiedostetaan näkyvän vallankäytön ohella myöskin pakotteiden kääntöpuoli, eli mm. taloudelliset vaikutukset.
Esimerkiksi EU:n Venäjää vastaan asettamat pakotteet ovat unionin itsensä mukaan vaikutuksiltaan unioniin vähäisiä, mutta sen sijaan Venäjän vastatoimet, eli esimerkiksi Venäjän asettamien tuontirajoitusten taloudelliset vaikutukset ovat olleet jopa viiden prosentin luokassa tavaraviennin volyymia tarkasteltaessa.
"Pakotteiden asettaminen on yksi unionin kovimmista keinoista puuttua kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin uhkiin. EU:n on tehostettava pakotepolitiikkaansa, jotta se säilyy tuloksellisena ulko- ja turvallisuuspoliittisena työkaluna kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa," EU:n julkaisemassa raportissa todetaan. Pakotteiden tuloksellisuudesta voidaankin olla montaa mieltä. Toistaiseksi sen enempää Venäjä kuin Irankaan eivät ole osoittaneet nöyrtymisen merkkejä, mutta sen sijaan maiden kahdenvälinen kauppa on lisääntynyt pakotteiden aikana.
Sen lisäksi, että Euroopan unioni osallistuu talouspakotteillaan maailmanpolitiikassa virinneeseen "kauppasotaan", se on myöskin painostanut omia jäsenvaltioitaan, kuten Puolaa ja Unkaria talouspakotteilla. Myöskään näissä maissa talouspakotteet eivät ole näyttäneet toimineen, vaan maat toteuttavat yhä EU:n mielivallasta vapaata politiikkaa mm. siirtolais-asioissa.
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, caspianews.com





